Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä aloitus. Urealle on vaihtoehtoisena aineena ainakin Rotstop, mahdollisesti myös booraksi (P-Amerikassa kokeiltu).
Tekniikka olisi saatava toimimaan paremmin, tuo ei kuulosta hyvältä, vaikka lannoituksesta olisi teoriassa pientä hyötyäkin.
Käyttömäärän perusteella voisi koettaa arvioida onko päästöillä merkitystä. Osaisiko joku kertoa paljonko ureaa käytetään valtakunnallisesti kantokäsittelyissä? Käsittääkseni suorat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi ja ehkä myös typpioksiduuli) ureasta raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa vain maatalouden ja metsätalouden lannoituksista, ei kantokäsittelyistä.
Netistä löytyy (jälleen) paljon tietoa mm. päästöistä: http://www.rotstop.fi. Hiili ja muiden päästöjen kannalta Rotstop on parempi aine mutta käyttäjän kannalta hankalampi (herkempi) aine.
Voin soitella Korholaan vielä siinä viimeisellä viikolla ennen tapaamista että ovat varmasti kartalla osallistujamäärästä. Samalla saan tarkennetun hinta-arvion yhden ja kahden yön oleskelulle. Palataan tähän.
Rautalammin kirkonkylällä saa varmaan kulumaan rahaa miten paljon vaan, mutta kartanossa jos pysyy, niin olisiko 150 euroa? (Ja käteistä saa lisää kylältä automaatista jos ei riitä.)
Jos joku täällä palstalla ilmoittautuneista ei ole vielä varannut Korholasta ruokailua tai majoitusta, tehkää niin pikimmiten. Kartanon ja kisapaikan pitää tietää montako on mukana missäkin ruokailussa.
Kaikkia osallistujien haluamia puheenaiheita ehditään varmasti käsitellä tarpeellisessa määrin. Ainakaan Ylöjärven tapaamisessa ei tässä ollut ongelmaa, ainoastaan ajan lyhyys oli rajoittava tekijä, kun oli vain yksi ilta käytössä.
Jos porukkaa on mukana runsaasti, ainahan sitä voi jakautua ryhminä turisemaan kiinnostuksen mukaan.
Kiitos 6m3 listasta. Minäkin majoitun pe-su. Täytyy varmaan ilmoitella Veli-Jussille ettei kyllä mahduta yhteen avolava-autoon mutta otetaan toiseksi autoksi joku toinen avolava city-tai oikea maasturi.
Tuota metsämakasiinia lukiessa tuli mieleen: leppää voi aina jättää sekapuuksi taimikkoon, ei tiettävästi houkuttele hirviä ja parantaa maan viljavuutta ottamalla typpeä ilmasta.
Näätä kuulemma kyllä harrastaa tuota kuivalihan keräämistä varastoon. Ei tuo ihme olisi jos muutkin, pienemmät näätäeläimet toimisivat samoin.
Jokin selityshän siinä täytyy olla miksi lumikon ja kärpän ajatellaan pystyvän osallistumaan myyräkannan romahduttamiseen, vaikka ne ovat pienempiä ja niitä on jälki-indeksien valossa vähemmän kuin näätiä ja kettuja. Joko ne liikkuvat hangen alla ja/tai sitten ne tappavat varastoon. Tai sitten niiden merkitys syklissä on oletettua pienempi.
Tarkennus Sahalan osuuteen. Matkataan kohteille avolava-autolla, eli säänmukainen pukeutuminen kannattaa huomioida. Kumisaappaita ei tarvita. Sahalan kartanon esittely kannattaa lukea heidän nettisivuiltaan.
Tässä täsmennetty ohjelma nikkitapaamista varten. Pieniä tarkennuksia voi vielä tulla. Ilmoittautuneita on noin tusinan verran eli 12-13 henkilöä. Osa tulee vasta lauantaina aamulla.
Pe 7.6. majoittuminen ja iltapala klo 18-21 (oman aikataulun mukaan)
La 8.6.
8-9 aamupala
9-12 Sahalan metsät
12-14 siirtyminen kisapaikalle ja lounas
14-17 mottikisa ja kahvit (mahdollisesti metsäkohde)
17-19 siirtyminen Korholaan ja sauna (pyyhe ja uimapuku mukaan)
19-21 päivällinen
21- vapaata seurusteluaSu 9.6. aamupala ja kotiin lähtö
Omia juomia ja muita eväitä voinee nauttia väentuvassa perjantaina ja lauantaina illalla (jääkaappi on).
Käteistä mukaan maksua varten!
Aihetta männyn laatu vs. genetiikka ja ympäristö on tutkinut ainakin Katri Kärkkäinen Metlasta, mutta en nyt äkkiä löytänyt ko. artikkelia.
Käytännön kannalta asia on kuitenkin yksikertainen: maksimoidaan laatua tuottavat tekijät, sekä geneettiset että ympäristöstä lähtevät. Toisin sanoen käytetään siemenviljelyssiementä kylvöissä ja perustetaan männyn taimikot tiheinä, vähintään 3000 tainta per ha. Tälläisiin istutusmääriin harva yltää, joten apuna on käytettävä luontaista täydennyspuustoa. Vasta ensiharvennusvaiheessa annetaan reilusti kasvutilaa sivusuunnassa. Mäntyä kasvatetaan pääpuulajina vain karuilla mailla, muualla sekapuuna.
Ja taimikonhoidoista huolehditaan, se nyt on selvää.
Minkä tahansa eliön mikä tahansa ominaisuus riippuu yleensä sekä perintötekijöistä että kasvuympäristöstä. Tähän perustuu kasvinjalostus ja metsänhoitosuositukset. Esimerkiksi metsänhoitokortiston uudistamis ja taimikonhoito aiheisissa on hyvin kuvattu pääperiaatteet taimikon perustamisesta ja hoidosta.
Metsähallituksen mielestä vähäpuustoisten rämeiden reuna-alueilla on merkitystä riekon habitaattina. Metsähallitus on ennallistanut kai lähinnä omia kunnostusojituskelvottomia soitaan. Riekkohan on pohjoisessa avoimien alueiden lintu, joten on se aika loogista jos se etelässä suosii myös matalia kasvustoja – avohakkuita ja kitukasvuisia rämeitä.
Supi on jo tutkijoiden toimesta (mm. Kaarina Kauhala) päästetty pannasta eli osoitettu ettei se ole riistantuhooja. Ketun osalta en tunne tutkimusta riittävän hyvin mutta epäilen että merkitys riistalle on vähintäänkin yliarvioitu. Kanahaukasta on osittain ristiriitaista tietoa: joissain tutkimuksissa sen on todettu verottaneen rankasti kanalintuja (esim. Risto Tornbergin tutkimukset), toisissa sen on todettu ikään kuin säästävän kesäisin isoja riistalintuja jotta sillä olisi talvella ravintoa (norjal. Magne Husbyn tutkimus).