Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Sääennusteessa näkyy vesisadetta lauantaille. Sadetakit mukaan!
Niin ja hyttyskarkotteet.
Suopeltojen suuri hiilidioksidipäästö johtuu siitä että niitä viljellään eli muokkaus lisää turpeen hajoamista. Samalla tavoin ojitus aiheuttaa turvekerroksen hajoamista, mistä johtuen voi olla päästöjen kannalta hyvä asia käyttää metsäojitettuja soita turvetuotantoon. Se turvekerros kun hajoaisi ojituksen jälkeen muutenkin.
Tervetuloa vaan kaikille Korholaan!
Tehdään kimppakyydeillä siirtymiset Korhola-Sahala ja Korhola-kisapaikka. Iron, ilmoittele sitten jos tarvitset kyytiä juna-asemalta tai jostain muualta.
Pyyhe voi kannattaa ottaa mukaan, en ole varma mitä kartanon serviisiin kuuluu.
Käteistä tarvitsee (jos on koko ajan paikalla): yöpyminen aamupalalla pe 35 + la 35 + päivällinen 35 + Sahala-opastus 10 per perhe, yhteensä 115 plus mahdolliset omat alkoholipitoiset ruokajuomat Korholassa.
Terv. Anneli
Terveisiä vaan hemputtajalle, juuri Sinua ajattelin…
Ehkä Hesari vähän liioitteli turve-energian haittoja, mutta oli oikealla asialla kuitenkin. Olennaista ei ole tarkka päästöjen määrä (joka on vaikeaa laskea pitkän aikahorisontin vuoksi), vaan se että oikea viiteryhmä päästöjen vertailussa on siis fossiiliset polttoaineet, ei uusiutuvat.
Vesistöpäästöt turpeenotossa voivat paikallisesti olla pahojakin. Erityisesti keväiset ylivalumat. Haittoja ei poista se että ”keskimäärin” isolle alueelle jaettuna päästö on pieni. Ihan samalla lailla vaikkapa Talvivaaran absoluuttiset päästöt ovat pienet mutta tehtaan lähistöllä haitalliset. Maatalous ja metsätalous pyrkivät parantamaan tilannettaan, samaa toivoisi myös turvetuotannolta. Joka on ihan tarpeellinen elinkeino kotimaisena ympäristöturpeen ja sivupolttoaineen tuottajana.
Mukavaa että kääpäkeskustelu on taas virinnyt. Asiaa on hyvä pitää esillä, onhan joillakin valtakunnassa vielä sellainen käsitys, ettei kantokäsittely kesähakkuissa ole tarpeen kohteissa, jotka eivät täytä kemeran ehtoja.
Noita metsänuudistamisvaihtoehtoja on hyvä pohtia, onhan sama pohdinta juuri käynnissä metsänhoitosuositusten uudistamistyössä. Jatkuvan kasvatuksen tullessa laajemmin käyttöön näitä suosituksia todella tarvitaan. Näkisin rehevillä kasvupaikoilla sekä siemensyntyisen lehtipuuston (äestämällä) että sekapuuston istuttamisen järkevinä vaihtoehtoina. Seurataan sitten vaikka havupuiden terveyttä taimikonhoidon yhteydessä ja päätetään tulosten perusteella mitä kasvatetaan edelleen.
Yhtä metsikkökuviota ja yhtä kiertoaikaa laajempi kuvio tulisi muistaa. Jos vähemmän kannattavalla lehtipuukierrolla saa saastunnan pois kuviolta, seuraavat kierrot ovat taas paremmin kannattavia, ja lisäksi taudin leviäminen alueellisesti hidastuu. Molemmat parantavat kokonaiskannattavuutta.
