Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olen muuten erittäin paljon samaa mieltä Santtu, mutta se MTK kannattaa mielestäni hyödyntää, onhan siellä valmiiksi metsänomistajien mh-maksuvaroilla rakennettu edunvalvontaorganisaatio. Sitä edunvalvontaa nimittäin tarvitaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla myös, ei vain metsänhoitoyhdistyksen paikallisen toimialueen tasolla.
Se päätöksentekojärjestelmä vain pitää rakentaa sellaiseksi että todella kaikkien metsänomistajaryhmien ääni kuuluu. Edustuksellinen demokratia on tähänastisista yritelmistä paras järjestelmä. Poliittisilla puolueilla ei ole resursseja eikä tarvittavaa osaamista siihen mitä MTK tekee.
Siinä englanninkielisessä selostuksessa oli ymmärtääkseni painovirhe kantojen käytön kohdalla. Listassa hiilivarastoa kasvattavista tekijöistä, lukee mm. ”Increase coarse woody debris in forests”, eli lisätään hitaasti lahoavaa karikemassaa, esim. kantoja metsämaassa, käytännössä siis vältetään niiden poistoa. Toisin sanoen tässä kohdassa pitäisi lukea: ”Avoiding the removal of coarse woody debris”. Seuraavassa kohdassa jossa puolestaan vähennetään hiilivarastoa, pitäisi vastaavasti lukea ”The removal of coarse woody debris”.
Sitten turvemaiden metsätalousosiossa oli täyttä asiaa. Suurimmat hiili- ja typpioksiduulipäästöt tulevat ojitetuilta hyväkasvuisilta korpisoilta. Niiden metsänhoidossa voitaisiin kokeilla avohakkuun sijasta jatkuvaa kasvatusta, koska avohakkuu lisää päästöjä. Runsas puusto kuivattaa haiduttamalla vettä suota niin paljon, että kunnostusojitus on usein tarpeeton, ellei avohakkuuta tehdä.
Jos Metsähallitus huolehtii monimuotoisuudesta niin vähemmän on huolehdittavaa meillä muilla.
Lahopuu, varsinkaan lehtipuu, ei levitä ötököitä. Ainoastaan vaurioitunut, kuoleva puu. Suuremmissa erissä jos sitä esiintyy, korjannee Metsähallituskin sen pois?
Suuremman riskin muodostavat erilaiset suojelualueet, joilta esim. tuulenkaatoja ei korjata pois lainkaan. En ole kuitenkaan kuullut että esimerkiksi Konnevedellä Asta-myrskyn jälkeen olisi suojelluilta alueilta levinnyt mainittavia tuhoja. Kyllä etenkin kirjanpainajan suhteen kannattaa olla varuillaan, mutta ei kannata lietsoa hysteriaa.
Se muistitikku on siis kaupassa kai nimeltään USB tikku tai muistitikku (siis ei muistikortti). Koko vähintään 1 Gb, käytännössä 4 Gt eli gigatavua taitaa olla pienin myynnissä, esim. Kingston.
E-h, jos sinulla on hyviä kuvia, lähetä minulle muistitikulla, niin lisään nekin kokoelmaan ja saat paluupostissa lisää kuvia.
Se Caballistan tapa jakaa kuvia oli nerokas, mutta kun ei ole tuo tekniikka ihan noin hyvin hallussa.
Nimimerkkien tapaamisessa Veli-Jussi Jalkanen oli sitä mieltä että tutkimusten mukaan (mm. Rikala ja Hynönen) boorin puutosta on myös piilevää lajia, eli juuriston kasvu häiriytyy jo korkeammissa pitoisuuksissa, ja neulasoireet ja verson kasvuhäiriöt näkyvät vasta alhaisemmissa boorin pitoisuuksissa. Boorilannoitus voi siis olla kannattava sijoitus vaikka neulasanalyysin mukaan se ei vielä olisi ihan tarpeen, eikä kemeran ehdot täyty.
Itsekin tein boorilannoituksen omalla kustannuksella kuusen taimikkoon jossa oli jonkin verran magnesiumin puutetta ja boori melko alhainen. Kasvu jossain määrin pensasmaista. Viljavuuspalvelu suositti kyllä boorilannoitetta.
Jos kellä on hyviä kuvia tapaamisesta, voi parhaita lähettää minulle sähköpostilla, os. anneli.jalkanen (miuku) iki.fi. Jos lähetettäviä kuvia on paljon, voipi minulle laittaa postiin muistitikun, os. Kellarikuja 1 A 3, 02630 Espoo.
Kasaan ja lähetän sitten halukkaille saamani kuvat (videota myös) muistitikulle; laittakaa pyyntöjä ja osoitteita tulemaan. Koko kuvasatsi on nimittäin liian iso laittaa sähköpostiin (n. 700 Mt).
PM. kuvia ei julki eikä facebookkiin ilman kohteiden lupaa.
Tuolla Korholan kartanon nimimerkkien tapaamisessa sivuttiin tätä aihetta. Kohtalon kysymys, tai ainakin yksi tärkeimmistä, taitaa olla: pystyykö uusi MTK/mhy konsortio muotoutumaan kaikkien metsänomistajien omakseen tuntemaksi – puoluekannasta riippumatta?
Mikä takaisi tämän? Auttaisi varmaan – noin alkajaisiksi, jos hallintomalli muotoutuu sellaiseksi, että valtuustojen kautta pääsee todella vaikuttamaan asioihin. Ja että valtuustojen kokoukset järjestettäisiin viikonloppuna, niin palkansaajakin pystyy osallistumaan niihin. Motto (Korpituvan Tanelilta): ”muutetaan organisaatio sisältä päin”.
Raikas ja rohkea kommentti Tapion Ritva Toivoselta: unohdetaan koko mhy-laki.
Mahtava nimimerkkireissu jälleen. Kiitos kaikille! Fiksua seuraa, kartanomajoitus notkuvine pitopöytineen ja rantasaunoineen ja hyvää ohjelmaa. Katotaan jos saisin jotain tekstiä ja kuvia nettiin. Ilmoottelen sitten jos saan aikaiseksi. Holtittomat sorkkaeläimet, myyrät, edunvalvonta ja muutama muu asia saivat asianmukaisen käsittelyn.
Erityiskiitos Antonille ja rouvalle kisajärjestelyistä!
Ai niin, vetoon liittyneestä AIV-tynnyristä kertyneistä varoista säästynyt ”pesämuna” ensi vuoden tapaamista varten on minulla säilytyksessä…
