Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsätohtori Lauri Vaara on suurten metsäalan toisinajattelijoiden sarjaa toisen tohtorin Erkki Lähteen kanssa. Jälkimmäinen onnistui saamaan aikaan suuren muutoksen metsälakiin. Vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, kun käytäntöjen muotoutuminen vie aikansa.
Olisi tietysti hyvä jos puukaupan hinnoittelun läpinäkyvyyttä voitaiisiin parantaa jollain keinolla. Eli jos myös puunkorjuun hinta tulisi esille, se lisäisi kustannustietoisuutta huimasti metsänomistajien keskuudessa. Esimerkiksi mikä on eri hinnoittelutekijöiden vaikutus, kuten metsäkuljetusmatka, korjuuaika, korjattavan puun keskikoko jne.
Olen kuitenkin varauksellisilla linjoilla ”vihreen koneen kuskin” kanssa. Nykyinen systeemi on kehittynyt sellaiseksi kuin se on, koska tavara pitää saada tuoreena tehtaalle juuri sopivina pätkinä. Periaatteessa olisi varmaan mahdollista tuo puusuman ohjailu eri ostajille myös mhy:n toimesta.
Jättöpuiden tarkoitus on kai lähinnä lisätä järeän ja lahon puun määrää metsissä. Haapa käy jättöpuuksi jos sen kaulaa. Männunversoruosteriskin takia haavanvesakkoa ei pitäisi jättää männyntaimikkoon taimikonhoidossa. Haapaa voisi suosia sekapuuna rehevämmillä mailla sekä hakkaamatta jätettävissä erityisissä elinympäristöissä.
Ei kaikkien tiloja ole vielä ladattu palveluun. Minäkin vielä odottavalle kannallla.
Puuntakusen kysymys on aiheellinen. Jos odotteluaikana ei tehdä mitään tai tehdään vääriä toimenpiteitä, menetetään helposti 10 vuotta kiertoajasta ”. Toisaalta, ei oikeillakaan toimenpiteillä ole takeita taimikosta, vaan metsänomistamiseen sisältyy aina omaisuusriskejä.
Timpalla on hyviä menetelmiä korpien uudistamiseen. Jatkuvakin kasvattaminen voi niillä onnistua, koska turvemaat, nimen omaan korvet, ovat usein herkkiä taimettumaan kuusella.
Tuossa avohakkuun kautta uudistamisessa joutuu varmaan parantelemaan samalla ojia, koska puuston poistuttua haihdunta vähenee ja pohjavesi nousee.
Puuston aikaansaama haihdunta riipuu suoraan puuston määrästä. Jos siis JK menetelmässä pudotetaan puuston määrä alhaiseksi uudistumisen varmistelemiseksi, haihdunta vähenee ja heinää tulee. Siinä mielessä nuo Timpan metodit ovat varmempia. Hieskoivua tulisi siis säästää harvennuksissa, jotta uudistaminen halvemman, luontaisen lehtipuukierron kautta olisi mahdollista.
Kiitos hemputtajallekin tarkennuksesta.
Tuo keskipituusvaatimus on laadittu niin että myös karuimmilla männyn siemenpuualueilla siihen on mahdollista päästä. Tutkijat esittivät alempaa, 30 cm rajaa.
Miten sitten toimitaan, jos on odotettu 10 vuotta, eikä lakiraja täyty? Mielestäni vanha systeemi on parempi: kontrolloidaan perustamisilmoitusten avulla uudistamistoimenpiteiden oikea-aikaista suorittamista.
Hiilen sitomisesta on tällä hetkellä ylitarjontaa, ja monimuotoisuudesta alitarjontaa, joten yhteiskunnan kannattaa toistaiseksi tukea mieluummin ympäristökohteita, kuten METSOssa.
Kaikki on mahdollista EUn kyseessä ollen, myös hiilen sidonnalla tienaaminen. Nykyisen ilmastosopimuksen ehtojen mukaan se ei ole Suomelle mahdollista, mutta uuden sopimuksen neuvottelut ovat jo käynnissä.
