Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on sellainen käsitys että lehtipuun karike emäksisenä ja nopeasti hajoavana nopeuttaa ravinnekiertoa ja myös parantaa kuusen uudistumista. Varsinainen ”lannoitusvaikutus” on vain lepällä joka typpipitoisella karikkeellaan lisää typen määrää maassa.
Kulotus toimii päinvastoin: poistaa humusta. Viron palavankiven kaivoksilla Kohtlajärvellä tekivät niin, että istuttivat jätekasoihin leppää. joka ravinteikkailla lehdilllään lannoittaa syksyisin maaperää ja luo humusta. Tulokset näyttivät hyviltä. Muitakin lehtipuita oli seassa.
Mitä tarkoittaa ”vihreää 30 cm syvyyteen”, kasvaako siinä maan sisällä jotain, esim. levää vai juuria (jotka eivät ole yleensä vihreitä :-).
Mutaatioita eli geenimuutoksia syntyy kai ihan spontaanisti, ilman mitään erityistä ulkoa vaikuttavaa syytä. Suvullisessa lisääntymisessä ne isältä ja äidiltä saadut geenit järjestyvät lisäksi aina uudelleen jokaisessa sukupolvessa.
Se Prisma oli aika hyvä dokumentti. Loppupäätelmä oli että kasvit loivat meidät: ruohikot synnyttivät kävelevän ihmisen ja viljelyyn sopivan vehnän löytyminen maanviljelyn ja väestöräjähdyksen. Ehkä olisi ollut parempi jäädä se viljamutaatio syntymättä ja löytymättä?
Apu-lehdessä oli ilmastonmuutoksesta. Viimeistään 60000 vuoden päästä alkaa kylmetä ja kunnolla. Koetetaan elää siihen asti ”ihmisiksi”.
Suden jälki HUOM. Katso wikipediasta hakusanoilla mutaatio ja meioosi.
Vaikeaa tuntuu olevan, kun edes pienpuun tuesta ei saada valmista. Parempi olisi energiapuukin olisi kannattavaa ilman tukia. Onnistuu ainakin jos päästöoikeuksien hinta nousee ja jos taimikot hoidetaan ajoissa, ettei ns. riukumetsistä tarvitse korjata e-puuta.
Venäjällä tuntuu riittävän metsävaroja jopa poltettavaksi asti, eli meneekö logiikka niin että kun teollisuutta ei ole, ei raaka-aineella ole niin paljon arvoa, että sitä kannattaisi suojella paloilta? Monimuotoisuuden kannalta metsäpalot ovat eduksi. Kunhan Venäjän oma teollisuus nousee, sitten tuonti sieltä luonnollista tietä vähenee.
Juu löytyyhän näitä meiltäkin omiksi tarpeiksi:
1. Rantojensuojeluohjelma. Oltiin hereillä, tehtiin oma rantakaava. Alueita siirtyi valtiolle ja suojeluun. Kunta teki rantayleiskaavan.
2. Natura ja kallioiden kartoitus Keski-Suomessa. Tehtiin valitus. Ei suuria rajoituksia, melko normimetsätalous myös kallioalueilla. Keskusteltu kyllä ely-keskuksen kanssa hoidosta.
3. Maakuntakaavan tuulivoimakartoitus. Poistui valmistelun aikana, ilmeisesti paikallista vastustusta runsaasti.
4. Sähkölinjan siirto tien varteen; kokonainen palsta mottiin linjan taakse, edunvalvonta myöhästyi pahasti…
5. Kansallispuistoehdotus Etelä-Konnevedelle valtion maille. Ei rajoituksia odotettavissa.Mielestäni mottikisa sujui oikein hyvin. Konkeloita sattuu kaikille tekeville. Ainut kritiikki tulee puolestani siitä, että näkyväisyys itse kisapaikalle metsään oli rajallinen, eli tapahtumia oli siis katsomosta hankala seurata. Otollisempi kisapaikka olisi joko pellolle tai muuten avoimeen maastoon kaadetut rungot, tai vaihtoehtoisesti valmiiksi kaadetut rungot juonnettuina avoimelle paikalle.
Caballista voisi ehtiessään laittaa mottimestarin kuvan (naama + kirves) lukijoiden kuviin, lupa on kohteelta.
Huomisen postiin lähtee muistitikut 6m3:lle, AC:lle ja e-h:lle, jolla oli muuten erittäin hyviä kuvia kuten Caballistallakin. Korholan saunarannassa oli onneksi kuvattu vain venettä, eikä uimareita, vai oliko ne kuvat sensuroitu… Väentuvasta puuttuu kuvia, olisikohan siellä Joukamon metsämuksujen ottamissa jotain. Joukamo ei taida juuri nyt ehtiä selata kuviaan, mutta ehkä myöhemmin kesällä?
Juuri noin kuin jesse kuvasi. Tehottomuutta ei kaivata lisää metsäalalle. Ajattelinkin enemmän niin että mhy voisi järjestää samalla sekä leimikoiden puiden että niiden korjuun kilpailuttamiset. Esimerkiksi puumarkkinat.fi tarjoaa sopivan alustan kilpailutukselle. Mhy:n oma korjuupalvelu istuu vähän huonosti tähän kuvioon.
Läpinäkyvyyttä kaivattaisiin lisää myös katkontaan. Katkontalistat pitäisi saada ilman eri pyyntöä mittaustodistuksen liitteenä.
