Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Paljonko niitä lisäosuuksia voi POPissa hankkia? Pääseekö niistä halutessaan nopeasti eroon?
Tulee huomioida että EUn vakavaraisuussäännökset hankaloittavat pienpankkien toimintaa. En osaa sanoa miten ja vaikuttaako se tulokseen.
Metsäliitolla on myös kilpailukykyisiä sijoitusmahdollisuuksia jäsenille.
Kallistun varovasti jees h-v linjalle. Kun katsoo vaikka Pukkalan julkaisun taulukkoa 1, johtuu lehtipuiden suhteellisesti yhtä suuri tuotto juuri niiden kiertoajan lyhyydestä kuuseen verrattuna, eli kassavirtaa tulee kyllä vähemmän mutta aikaisemmin. Jos kuusen kiertoajan saa lyhenemään tuosta 70 vuodesta, paranee kuusen kannattavuus kovastikin. Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla lienee 50-60 vuoden kierto saavutettavissa.
Täällä on oltu vahvasti sitä mieltä ettei lepikon alle synny kuusta. Koivua olisi siis oltava mukana sekapuuna metsikössä jos pyritään kuusen uudistamiseen alikasvoksen kautta?
Tärkein huomio tässä yhteydessä on kuitenkin se, että jos ns. vähäarvoisempia lehtipuita sisältävä siemensyntyinen taimikko on jo tuloillaan aukkoon, ei sitä välttämättä kannata rehevillä kasvupaikoilla raivata pois, vaan kasvattaa edelleen. Sekaan voi myös laittaa mättäille harvahkoon asentoon kuusta, ja harkita sitten jatkossa taimikonhoidoissa säilytettäviä puulajisuhteita.
Tästä pääsee tiedon alkulähteille:
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff13/ff131085.pdf
Ja perään kirjoittajan minulle välittämä kommentti:
”Metsätieteen aikauskirjan artikkelissa, johon juttu perustuu, lepikolle ja hieskoivikolle esitetään ainoastaan kuvitteelliset nettotulovirrat, joilla päästään samaan maan arvoon kuin istutuskuusikossa. Jos noihin tuloihin ei päästä, kuusikon kasvatus on kannattavampaa. Jutussa ei väitetä, että lepikko tai koivikko tuottaisi aina riittävästi. Jutussa kuitenkin arvellaan, että JOISSAKIN TAPAUKSISSA itsestään syntyneen lepikon tai hieskoivikon kasvattaminen saattaa olla varteenotettava vaihtoehto istutuskuusikolle.”
Heh – taas kerran Gla ja minä tehtiin sama asia yhtä aikaa…
Oma huomioni vielä: leppä ja koivu ovat arvostettuja takkapuita koska ne eivät pauku poltettaessa. Lämmitysuunissa sen sijaan pitäisi polttaa lehtipuun lisäksi havupuuta, koska ainakin koivu tuottaa paljon nokea (nuohoustarve suurempi).
Oliko Mt jutussa mainittu tutkimuksen julkaisufoorumi?
Koskaan ei kannata aliarvioida henkilöä jolla on useamman A4 liuskan mittainen julkaisuluettelo. Tiedän että Pukkalalla on myös käytännön kokemusta metsänkasvatuksesta. Se ei tietenkään tarkoita ettei tutkimusta saisi kritisoida, pikemminkin päin vastoin.
Tuo rivi-istutus kiinnostaisi. Olisiko metsänvartijalla laittaa linkki P.W. Hannikaisen tutkimukseen?
Juu nyt sain sen kuvan aukikin, ihan ok laittaa nettiin. Ei se olekaan video, sillä on vaan vahingossa .mov pääte. Sen voi varmaan tallentaa uudelleen .jpg muotoon niin sitten ohjelmat tietävät että se on kuva.
Lisäys klo 23.00: muutin päätteen .jpg ja heitin lukijoiden kuviin menemään. Ilmestynee aikanaan.
Oliko laskelmassa mukana kuusikolle hoitotoimet vaiko ei? Jos molemmista laskelmista oli jätetty pois vastaavat ”normaalit” hoitotoimet, se ei vaikuta laskelmien edullisuusjärjestykseen.
Kuusen istuttamalla perustaminen on kallis toimenpide, jonka poisjäänti (jos ensin saadaan luontainen lehtipuusto ja sen alle luontainen kuusikko) kyllä kovasti vaikuttaa kannattavuuteen. Jos paikka on sellainen että lehtipuusto näyttäisi olevan tulollaan, tuo roskapuumenetelmä voi toimia. Riskejä sisältyy molempiin vaihtoehtoihin. Istutus on varmempi mutta eläintuhoille alttiimpi. Jos metsänomistaja on niin omatoiminen, että myy energiapuun polttopuuksi itse tehden, silloin ainakin e-puukierto on todennäköisesti kannattava. Mahdollisesti myös hieskoivu siemensyntyisenä lyhyellä kierrolla.
Pukkala haluaa varmaan tuoda keskusteluun uuden metsälain sallimia vaihtoehtoja, eli haluaa muistuttaa ilmaisten puiden käyttömahdollisuuksista, joko erillisenä kasvatusvaiheena tai harvempaan perustetun taimikon täydentäjinä.
Aluskasvillisuus puuttuu kuusikoista valon puutteen vuoksi, myös aarnikuusikoissa, ei pelkästään talousmetsissä. Ainoastaan jos kasvu taantuu nuoressa kuusikossa, silloin kannattaa huolestua, ja kasvuhan on helppo todeta metsäneuvojan kasvukairalla.
Metsälön (yhden mo:n kaikki metsiköt) kaikilla kuvioilla ei tarvitse joka hetki olla maksimaalisen monimuotoista eikä toisaalta maksimaalinen puuntuotoskaan. Optimointi tarkoittaa sitä, että maksimoidaan metsänomistajan kaikkien kuvioiden tuottamien hyötyjen nykyarvo (tai sinne päin). Eri kuviot tuottavat erilaisia hyötyjä tai hyödykkeitä. Kutsun tätä lähestymistä monitavoitteiseksi metsänhoidoksi.
Esimerkiksi minulla on lähes puhtaita kuusikoita, hakkaamatta jätettävä lahopuun tuotantokuvio, puronvarsikorpi, jyrkänteen alusmetsäkuusikko, tonttialue, koivun taimikko, puhtaita männiköitä, koivu-lehtikuusisekametsää, ravinteita sieppaava pintavalutuskenttä…
