Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
http://www.metla.fi/Metinfo/Metsienterveys/lahontorjunta/
Sieltä klikkaa kohtaa Mänty vasemman reunan valikosta ja sieltä kuvaa 14 jossa kartta kunnista joissa suositellaan männylle kantokäsittelyä.
Omassa ensiharvennusmännikössäni pyysin käyttämään käsittelyä vaikka tautia ei ole virallisesti vielä löydetty. Todennäköisesti kuitenkin esiintyy.
Juuri näin Gla. Minäkin huomasin tuon riskin alikasvoskuusikoiden kasvatuksessa siellä toisen ketjun viestissä. Riski realisoituu tietenkin vain jos kasvupaikalla tai sen lähellä on juurikääpäsaastunta jo valmiina. Valitettavasti suurimmassa osassa eteläistä Suomea itiöitä liikkuu kesäisin. Siksi tuo alikasvoskuuselle mahdollisesti itiöistä tuleva tartunta on erityisen huolestuttava ilmiö ja hyvä että se tuli esiin. Sehän tarkoittaa että puulajin vaihto määräajaksi ei välttämättä auta, jos lehtipuuston alle syntyvät kuuset sitten kuitenkin saastuvat ilmateitse. Istutus on tällöin parempi tapa palauttaa kuusi kasvupaikalle.
Kiitos linkistä. Eljaksella on totisesti edelleen sana hallussa. Muuten kirjoitus liikkuu yleisellä tasolla. Tämän keskustelupalstan ketjussa ”Metsälakikritiikkiä” on esitetty konkreettisia esimerkkejä mahdollisesti toimimattomista kohdista.
Kasvatusmenetelmistä ei varmaan kannata säätää liian tarkkaan laissa. Jos jk menetelmä on ’metsäss aivan mahdoton’, sittenhän homma jatkuu entisellään.
Tapion metsänhoitosuosituksia odotamme mielenkiinnolla. Niiden linjaukset vaikuttavat paljon siihen miten laki ’jalkautuu’ metsiin.
Tavoittelisin sekataimikkoa ilman kuusta. Eli joko mäntyä istutettuna luontaisella lehtipuutäydennyksellä tai lehtikuusta harvaan (ei ryhminä!) istutettuna luontaisella lehtipuutäydennyksellä. Lehtipuu olisi oltava siemensyntyistä, ettei se pääse etukasvuiseksi mäntyyn nähden.
Jos taimikon sijainti on etelässä, voisi harkita jaloja lehtipuita. Visakoivu myös kelpo vaihtoehto.
Onko tuo Pohtilan kirjoitus verkossa? Tein haun MT sivuilla mutta en löytänyt sitä, löytyi tosin toisten emeritusten, Hanneliuksen ja Palon hyvät kirjoitukset. Matti Palon ajatukset vastaavat hyvinkin omiani; perustutkimus ja jonkinasteinen vapaus ovat tärkeitä voimavaroja tutkimuksessa. Eikös se ollutkin juuri Pohtila joka totesi että kun perustutkimus loppuu, ennen pitkää loppuu soveltaminenkin?
Kivihiilestä ei koitune tuhkaan haitallisia aineita, sehän on eloperäinen materiaali. Sen sijaan muu aines kuten kotitalousjäte tai rakennusjäte voi aiheuttaa erilaisia jäämiä tuhkaan. Toisin sanoen jos tuhkan lähde on lämpölaitos, joka käyttää polttoaineena puuta, turvetta ja/tai kivihiiltä, se tuottaa ”puhdasta” tuhkaa, vain kivennäisaineita.
Rahoitusmalli on hankkeessa varmaan juuri noin kuin Gla esitti, paitsi olisiko UPM osallistunut järjestämällä testikohteita omille metsäalueilleen?
Pottitaimia voi istuttaa eteläisessä Suomessa ainakin syyskuulle ja pohjoisessa elokuulle, eikö niin? Pääasia että juuret ehtisivät ankkuroitua maahan eli kasvukautta pitää olla jäljellä. Routivaan maahan on varminta istuttaa keväällä, että juuret ehtivät kasvaa pitempään.
Heikki Kiurun kirjassa neuvotaan jalopuumetsien perustamisessa.
Itse en pyri lehtipuuvaiheeseen suoraan vaan pyrin viljelemään kaikki kohteet varmuuden vuoksi joko kylväen tai istuttaen. Lehtipuu ja luontainen siemen näyttää yleensä auttavan lopputulosta, joten olen alkanut kallistua sille kannalle, että istutustiheyksiä voi huoletta alentaa. Kylvöalueillekin voi jättää harvahkon männyn jättöpuuston siemenpuiksi.
Kaikkein karkein virhe omalla kohdalla on ollut lehtikuusikkojen perustaminen ohjetiheyksillä. Koivua on tullut sekaan yli tarpeen, puolet taimista olisi riittänyt.
Jos kehityskelpoinen lehtipuusto on jo olemassa, Pukkalan teesien mukaan edelleen kasvattaminen on edullisempaa kuin aloittaminen alusta. Niin ja lehtikarike parantaa maata, onhan se emäksisempää kuin kuusen karike, joten maan kasvukunto paranee; karikkeen hajoaminen nopeutuu ja kuusen taimien elossaolo mittaustenkin mukaan kohenee.
Jeesin mallissa hoidetun energiapuuston (koivu/leppä/haapa) alla pitäisi olla jatkokasvatusta odottamassa kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, arvo ainakin 1000 e/ha.
Minun mallissani ongelmallisin kohta ovat ylispuuston poiston aiheuttamat korjuuvauriot kuuselle. Minulla on juuri tällainen kohde odottamassa ylispuukoivujen poistoa. Tosin kuusi istutettiin silloin aikoinaan ohjetiheyteen.
Korjuuvaurio-ongelmaan tarjotaan lääkkeeksi joskus tuota Hannikaisen rivi-istutusta. Olen liian konservatiivinen siihen; minusta puilla pitää olla tasainen tilajärjestys. Siksi vähän karsastan Sahalan oja-ajouramenetelmääkin.
Voi olla että vesakon käyttö hallan torjunnassa on toiveajattelua; ainakin kuusen istutus pitäisi tällöin tehdä vasta verhopuuston alle. Varmempi tapa olisi odottaa luontaista kuusta. Lahopuustot ovat asia erikseen, ja käsitelty tyhjentävästi toisissa viestiketjuissa.
