Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo kahden vuoden jakso ja edellisen vuoden säät voivat molemmat olla ilmiössä mukana. Puilla ei yleensä ole peräkkäin hyviä siemenvuosia.
Kyllä tuhohyönteisiä on varmasti aina ollut. Hyvän metsähygienian varmistavat lait, eli tuhopesäkkeiden poisto ja kaadetun puutavaran vieminen ajoissa pois metsästä, ovat suurena syynä Suomen hyvään tilanteeseen verrattuna isoihin metsämaihin.
Eiikö hirviä ollut tosi vähän silloin kun nyt sairastuneet kuusikot (ensiharvennusikäiset ja sitä vanhemmat) on perustettu, niin että olisiko kuusen suosiminen kuivilla kankailla -ilmiö ehtinyt niihin vielä vaikuttaa?
Lämpimät kesät ovat edistäneet kuusen kuivuusstressiä ja kaaarnakuoriaisten lisääntymismahdollisuuksia. Etelämpänä yleiset uudet tuhonaiheuttajat pystyvät leutoina vuosina siirtymään meille.
Meillä oli opiskeluaikana sellainen leikkimielinen slogani, että ”kuusi pois kuivilta kankailta ja kataja tilalle”.
Tarhassa pystyy elämään sekä poro että hirvi, miksei metsäpeurakin. Tosin en tiedä lisääntyykö. Kettutarhoilla voitaisiin lisäksi kasvattaa vesikkoa ja päästää sitä luontoon. Kyseessä olisi tietenkin molempien kohdalla tilapäisratkaisu, pitemmällä aikavälillä niiden tulisi tulla toimeen vapaana luonnossa.
Ahaa, selvä juttu. Mutta jospa ne käynnistyvät jahka LAKISÄÄTEISET ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty ja ympäristöluvat myönnetty. Pitäisikö ympäristöhallinnon resursseja päin vastoin lisätä eikä karsia lupakäsittelyn nopeuttamiseksi?
Investointien esteitä ovat myös hyvien liikeideoiden puute ja rahoituksen järjestäminen nykyisessä tilanteessa.
Ne lisäävät varjostusta sivusuunnassa eli männyn oksat karsiutuvat nopeammin. Männyn kasvu hidastuu vähän verrattuna harvaan kasvuasentoon mutta oksat jäävät hennommiksi ja tyvitukin laatu tulee parempi. Tämä tietysti sillä edellytyksellä että hirvi ei tule taimikkoon. Aika moni on sitäkin mieltä että parempi jos mäntyä tai kuusta eli pääpuulajia on niin paljon että lisätiheyttä lehtipuiden muodossa ei tarvittaisi. Esimerkiksi Metlan erikoistutkija Heikki Smolander piti (eilen haastatellessani häntä) taimikonhoidon puutteita ja uudistamisen laatua pahimpina taimikkotuholaisina, hirven lisäksi.
Minullakin on tuo käsitys että riekko on avosuon reunojen ja tunturien reunamien (vaivaiskoivikoiden) asukki, joten on aivan loogista että se ei kaihda avohakkuutakaan.
Ajatuksena voisi pallotella sellaista että vähennettäisiin hirviä ja poroja maasta ja koetettaisiin lisätä metsäpeurakantaa vaikka tarhaamalla metsästettävälle tasolle. Poronhoitoalue voisi vetäytyä hiukan pohjoisemmaksi. Tukirahaa ja tuhokorvauksia säästyisi.
Entäpä tänään näkemäni musta sisilisko, onko sekin koiras? Ennen näkemäni ovat olleet aina ruskeita.
Maaseuturetken saldo: 3 kyytä, kaikki mustia. Kaksi yliajettua ja yksi elävä. Useita yliajettuja oravia ja muita elukoita myös.
Muistattehan että jos kyy puree koiraa, sille ei anneta kyytablettia! Sen sijaan hyönteisten puremiin tablettia voi antaa. Kyyn purema koira kannattaa pitää levossa ja soittaa eläinlääkärille. Jos yleiskunto heikkenee, sitten lääkäriin.
Tuosta sääntelyn purkamisesta olen Glan kanssa samaa mieltä. Riittää kun nuo asiat on jotenkin sisällytetty metsäsertfiointiin ja metsänhoitosuosituksiin. Uudistamiskypsyysrajoja ei tarvita. Sitä paitsi ne eivät sovi ollenkaan eri-ikäiskasvatukseen. Monimuotoisuus voidaan turvata toisin keinoin.
Metsälain käsittelyä eduskunnassa kannattaa seurata. Kuten eräs emeritusprofessori totesi minulle aivan hiljattain: mitään ei ole vielä päätetty. Tämä keskustelu kannattaa kyllä käydä metsälakikritiikkiä ketjun alla.
Hemputtaja ja Puun takaa unohtavat (tarkoitushakuisesti?) mainita että nuo 30 mijoonaa menivät (ainakin tietääkseni) Metso-ohjelman toteuttamiseen eli MEIDÄN METSÄNOMISTAJIEN taskuihin.
Kyllä niitä yksilöllisiä ja polittisia mielihaluja löytyy varmaan kaikilta työpaikoilta. YM ei liene tässä asiassa mitenkään poikkeava.
Tuo väite ”ympäristöhallinnon lakkauttaminen nostaa Suomen nopeimmin lamasta” kaipaisi hieman perusteluja. Suurin osa ympäristöhallinnon virkamiehistä tekee kuitenkin tarpeellista työtä. Vai oletteko sitä mieltä että esimerkiksi kaivosalan valvonnan resursseja tulisi heikentää?
Lamalääkkeet löytyy muualta. Jos löytyy.
