Tee uusi sopimus tyhjälle lomakkeelle kahtena kappaleena, laita siihen pelkästään ne eläimet, joiden metsästyksen sallit, ja varmuuden vuoksi lisäys: kaikki muu metsästys on kielletty. Hirven metsästys ja karhun metsästys eivät aiheuta sinulle harmia.
Itselläni on vain hirvi sallittu.

Laita mukaan saate että jos tämä järjestely ei käy, tulee oikeustoimia eli rikosilmoitus luvattomasta metsästyksestä. Voisi kannattaa kysäistä lisäksi joltakin lakimieheltä, miten kannattaa toimia, esimerkiksi metsänomistajien palvelutoimiston metsälakipuhelin, Tuomo Pesälä.

Sopiva tavoitetaso on varmaan mahdotonta määritellä ennen kuin ollaan siinä. Olisi siis jatkettava alentuvaa suuntaa niin kauan kunnes normaali metsätalous (jossa puulajivalinta tehdään metsänhoidollisin perustein) on taas mahdollista.

Lisäys su 18.8. Yritän muotoilla tuon yllä olevan paremmin, luonnonvarapoliittisin termein. Riistakonsernin toimijat (ilmeisesti) pyrkivät tällä hetkellä suurimman kestävän lihantuotoksen antavaan hirvikantaan. Koska hirvillä on epäsuotuisia ulkoisvaikutuksia, joista pahimmat kohdistuvat metsätalouteen, liikenteeseen ja ulkoiluun, todellinen luonnonvarojen kestävän käytön mukainen hirvikanta on alempi.

Kuinka paljon alempi? Se pitäisi määritellä jokavuotisissa neuvotteluissa. Nythän maanomistajat ovat päässeet jo mukaan noihin neuvotteluihin, vielä sinne pitäisi päästä liikenneturvallisuudesta vastaavien ja jokamiesten.

Tässä on hyvä keskustelu ihan väärän otsikon alla mutta olkoon. Rabies on saatu pysymään poissa Suomesta jo vuosia itärajan lentorokotuksin. Hyväksyn supin metsästyksen vieraslajina ja muun muassa siksi että se levittää tauteja. Olisiko siinä nykyisen ketun metsästysmäärän ja kapia levittävän populaation välillä kuitenkin jonkinlainen välialue jossa voitaisiin toimia? Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on Suomen vahvin kettukanta. Onko siellä enemmän tauteja kuin muualla Suomessa? Jos samanlainen kettukanta olisi muualla, selvittäisiinkö silti ilman tauteja?

Havaitsitte kai Hesarin mielipidepalstalta tänään pe 16.8. tutkijan näkemyksen mustikan vähenemisen syistä: avohakkuut ja maanmuokkaus.

Kuusen uudistamisesta suojuspuuhakkuin luovuttiin kai aikoinaan siksi että ne aikaansaavat tuulenkaatoja ja heinittymistä, eikä kuusi uudistu kovin hyvin puhtaan kuusikon alle. Eli tuohon taimikonhoitokeskusteluun aiheellinen sivujuonne olisi sellainen, että jo ihan uudistamishakkuusta ja ensimmäisestä taimikonhoidosta lähtien tulisi ajatella mitä jätetään säästöpuiksi ja mitä puulajijakaumaa tavoitellaan loppupuustoon. Jos tavoitteena on uudistaa seuraava puusukupolvi luontaisesti kuuselle, kuusikossa olisi hyvä olla mäntyä ja koivua sekapuuna.

Ilves voi olla ketulle vihollinen, mutta mielestäni molempien pitäisi saada elää mahdollisimman vapaasti ilman säätelyä. Kaikenlaista ihmisen suorittamaa kannansäätelyä (lue: metsästystä) tulisi vähentää. Ekosysteemi ei sellaista tarvitse, ihminen tarvitsee. Hirvi ja poro muodostavat kaksi merkittävää poikkeusta: koska petoja on niin vähän, ihmisen on pakko puuttua tilanteeseen niiden sijasta.

Kuka osaisi tarkentaa tuota arviota porojen tiheydestä? Pitkäparran lukema 40-50 per ha kuulostaa aika korkealta luvulta. Poron vahingot metsätaloudelle kai tapahtuvat kesäaikana, jolloin se on sekasyöjä kuten hirvikin. Jos kesäkanta olisi suunnilleen sama kuin hirven ja laidunalue puolet pienempi kuin hirven, maksimikanta olisi porolla ehkä luokkaa 10 eläintä per ha – joka on sekin aikamoisen iso luku. Paliskuntien erot ovat varmaan myö suuret?