Juu, pitää muuten paikkansa: hyvät oli myös luennot puuteknologiasta aikoinaan Joensuun yliopistolla.

Vielä yksi vaihtoehto: puustoinen tila, kolme sukupolvea. Mummo lahjoittaa palstan omistusoikeuden lapsenlapsille ja määräaikaisen hallintaoikeuden lapselle/lapsille, kunnes lapsenlapset aikuisia ja opiskelut hoidettu. Hallintaoikeuden aikana normaalit metsän tuoton mukaiset metsän myynnit. Lapsenlapset maksavat nyt alennetun perintöveron ja hallintaoikeus siirtyy verotta. Säästetään yhdet verot.

Niin että mitä tarkoittaa ”vääräksi osoittautunut” ja kenen kannalta? Luonnon kannalta on todennäköisesti sitä parempi, mitä enemmän suurpetoja. Ihmisen kannalta sopiva määrä onkin sitten huomattavasti pienempi. Kompromissi löytyy jostain siitä välistä. Eri intressiryhmät painottavat eri tavalla luontoa ja ihmistä. Loppujen lopuksi luonnon etu lähestyy ihmisen etua pitkällä tähtäimellä.

Huovinen on metsäEKOLOGI. Metsänhoitajan koulutuksellakin näköjään voi olla. Samoin on Kalevalan runoilija. Kaunista ja viisasta.

Kävin muuten kirjastossa. Mukaan tarttui Huovisen lisäksi Rowlingin uutuuskirja. Lisäksi lukulistalle tuli merkityksi Esko Valtaojaa ja Jonas Gardellia.

No ketä houkuttelee luonnontilainen ketä ei. Kyllä minusta myös monimuotoinen nuori tai vanha metsä on kaunis ja mielenkiintoinen. Pidän kovasti myös hoidetuista metsistä. Muistelisin olevan niin että kun ihmisiä valistetaan monimuotoisuutta lisäävistä rakennepiirteistä, he alkavat pitää niitä haluttavampina asioina metsässä.