Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Laita narisija edes artikkelin otsikko meille muille avuksi.
https://faktabaari.fi/edu/luento-mita-on-poliittinen-propaganda/
Laitan tähänkin ketjuun Taloussanomien jutun – oli sen verran hyvä.
Vihreän siirtymän vaatimat verkko-investoinnit maksamme suureksi osaksi me kuluttajat ja lisäksi joustamme sähkön käytössä, koska datakeskus ei jousta.
Janne Kotiaho: ”Eli tämä on suoraan sanottuna viherpesua.”
Artikkelissa on tilastotietoa Googlen palvelinkeskuksen vaikutuksesta työllisyyteen ja kuntatalouteen Haminassa. 400 työpaikkaa ei ehkä vielä ole tullut, mutta 100 kappaletta kuitenkin, mikä on 20000 asukkaan talousvaikeuksissa kamppailevassa pikkukunnassa hyvä lisä.
luonnollista prosessiahan ei olekaan, jota jk-hakkuut jäljittelisivät, toisin kuin jaksollisessa
Kaikilla hakkuutavoilla on ainakin jonkinlainen vastineensa luonnonmetsien kehityksessä ja häiriödynamiikassa. Jk-metsän pienpuuston harvennuksen ymmärtää helposti: se vastaa itseharvenemista kuten jaksollisen alaharventaminenkin. Jk-metsän isojen puiden yläharvennus vastaa jotenkin luonnonmetsän pieniä häiriöitä (pienaukkodynamiikkaa) ts. metsikön vanhimpien puiden kuolemista – joskin luonnonmetsän puut elävät paljon vanhemmiksi. Avohakkuilla on vastineensa suurissa metsää uudistavissa häiriöissä. Isojen ja pienten välimuoto ovat häiriöt, jotka tuottavat samanikäisiä ikäluokkia kuten pienet maakulot (kohorttidynamiikka).
Olisiko mielipidettä siihen, millä metsälön pinta-alalla kannattaa tavoitella optimaalista kehitysluokkajakaumaa? Tämä riippuu mm. metsänomistajan omatoimisuudesta hoitotöissä. Jatkuva kasvattaja puolestaan optimoi puuston rakennejakaumaa yhden metsikön tasolla, mutta se on erilainen kuin suositeltu metsiköiden kehitysluokkien jakauma.
Kirjoittajalta Juha Lappi löytyy 4 artikkelia Metsätieteen Aikakauskirjasta:
Metsien kasvu ja kestävät hakkuut. 1997.
Kestävä metsätalous: metsälödynamiikan hallintaa. 1998.
Kiertoajasta ja metsätalouden suunnittelusta. 1999.
Suurin kestävä hakkuutaso. 2016.
Mistä Häkkinen tietää maksimaalista kasvua vastaavan puuston ellei osaa ratkaista ongelmaa analyyttisesti.
Tulisi selvittää maksimikasvun tuottava viherhiukkasten maksimimäärä, jonka puusto pystyy ylläpitämään. Tämä riippuu puuston ikärakenteesta. Taimissa ja hyvin vanhoissa puissa on liian vähän neulasmassaa. Tai olisi yksittäisissä harvassa kasvaneissa puissa, mutta niitä ei ole tarpeeksi per hehtaari. Näitä hehtaareita pitää olla myös paljon.
Kyseessä on teoreettinen maksimi, johon ei koskaan päästä, joten onko asialla suurta merkitystä?
