Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kävin kuulemassa Oodissa Faktabaarin seminaarin Faktaisku. Seuraava isku on samassa paikassa 9.5.
John Helin (Helsingin Sanomat ja Black Bird Group) puhui Ukrainan sodan aikana tehdyistä kuvien ja videoiden tarkistuksista. Lisäksi esittelyssä oli reaaliaikaista faktantarkistusta tekoälyllä tekevä norjalainen ohjelmisto Factverse. Se on koekäytössä nyt menossa olevassa MTV:n kuntavaalitentissä: poliitikkojen väitteet kerätään ja tarkistetaan, mutta tulokset saavat esille vasta huomenna, ei valitettavasti reaaliajassa vielä tällä kertaa (teknisiä ongelmia). Tällaisella toiminnalla on paitsi korjaava myös ennaltaehkäisevä vaikutus: keskustelun osallistujat tietävät, että ei voi suoltaa ihan puuta heinää vaan siitä jää kiinni.
Laita narisija edes artikkelin otsikko meille muille avuksi.
https://faktabaari.fi/edu/luento-mita-on-poliittinen-propaganda/
Laitan tähänkin ketjuun Taloussanomien jutun – oli sen verran hyvä.
Vihreän siirtymän vaatimat verkko-investoinnit maksamme suureksi osaksi me kuluttajat ja lisäksi joustamme sähkön käytössä, koska datakeskus ei jousta.
Janne Kotiaho: ”Eli tämä on suoraan sanottuna viherpesua.”
Artikkelissa on tilastotietoa Googlen palvelinkeskuksen vaikutuksesta työllisyyteen ja kuntatalouteen Haminassa. 400 työpaikkaa ei ehkä vielä ole tullut, mutta 100 kappaletta kuitenkin, mikä on 20000 asukkaan talousvaikeuksissa kamppailevassa pikkukunnassa hyvä lisä.
luonnollista prosessiahan ei olekaan, jota jk-hakkuut jäljittelisivät, toisin kuin jaksollisessa
Kaikilla hakkuutavoilla on ainakin jonkinlainen vastineensa luonnonmetsien kehityksessä ja häiriödynamiikassa. Jk-metsän pienpuuston harvennuksen ymmärtää helposti: se vastaa itseharvenemista kuten jaksollisen alaharventaminenkin. Jk-metsän isojen puiden yläharvennus vastaa jotenkin luonnonmetsän pieniä häiriöitä (pienaukkodynamiikkaa) ts. metsikön vanhimpien puiden kuolemista – joskin luonnonmetsän puut elävät paljon vanhemmiksi. Avohakkuilla on vastineensa suurissa metsää uudistavissa häiriöissä. Isojen ja pienten välimuoto ovat häiriöt, jotka tuottavat samanikäisiä ikäluokkia kuten pienet maakulot (kohorttidynamiikka).
Olisiko mielipidettä siihen, millä metsälön pinta-alalla kannattaa tavoitella optimaalista kehitysluokkajakaumaa? Tämä riippuu mm. metsänomistajan omatoimisuudesta hoitotöissä. Jatkuva kasvattaja puolestaan optimoi puuston rakennejakaumaa yhden metsikön tasolla, mutta se on erilainen kuin suositeltu metsiköiden kehitysluokkien jakauma.
Kirjoittajalta Juha Lappi löytyy 4 artikkelia Metsätieteen Aikakauskirjasta:
Metsien kasvu ja kestävät hakkuut. 1997.
Kestävä metsätalous: metsälödynamiikan hallintaa. 1998.
Kiertoajasta ja metsätalouden suunnittelusta. 1999.
Suurin kestävä hakkuutaso. 2016.
