Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metaania tulee globaalisti sulavilta pohjoisen suoalueilta kyllä. Muitakin suuria lähteitä on, kuten Indonesian ojitetut suot (öljypalmua?), riisiviljelykset ja märehtijöiden röyhtäisyt.
Toivotaan että saadaan ennallistamistyöryhmältä järkevä ehdotus, jossa käsitellään ojitettujen soiden käyttöä laajasti. Monenlaisia kysymyksiä on – esimerkiksi alkaako kesäaikainen kuivuus vaivata soita ja miten ongelmaa tulisi hoitaa, säätöpatoja rakentamallako?
Tuhkasta saataisiin ehkä paras teho irti, jos maltettaisiin analysoida puista ravinnetilanne. Eli laitettaisiin sinne missä typpeä on mutta muista ravinteista pulaa.
Oltiin jo lähellä sopimusta mutta inflaatiokorjaus ei riittänyt. Vai olisiko se tullut 7 % per 3 vuotta päälle? Olisiko mahdollista että tässä ei ole kyse palkoista vaan piiloprotestista hallitukselle?
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/17e52d2b-86a4-4349-a436-8ad2c80bf5af
Kolmas argumentti on Kurki säteilypakote jolla perustellaan, että pitkällä aikavälillä turpeen kannattaa antaa olla suossa. Menee ainakin itseltä jo yli hilseen kun se on säteilyfysiikkaa. Kaikilla on se oma raja, jonka jälkeen ymmärrys loppuu, voi olla käytännön asioissa tai tieteessä.
Hesarin lukijoita ei raaski jättää oman onnensa nojaan. Siinä on semmoinenkin vaara, että HS-artikkeleita lukevat myös poliitikot. Tietämätön poliitikko on vaarallinen. YLE:n puolella keskustelu katkaistaan aina tietyn ajan päästä, joten siellä on hankalampaa päästä tietämyksessä eteenpäin.
aSanta sanoo että debatti on turhauttavaa. Kyllä on, kun pitää vääntää perusasioista. Kutistuuko luonnonsuo kun metaania haihtuu, vai jääkö hiiltä varastoon? Pitääkö kaikki ojitukset ml. kunnostusojitukset lopettaa?
Suonielu on vielä vaikeampi aihe kuin metsien hiilinielu. Ehkä muun muassa siksi kun puun kasvun voi mitata, mutta suon päästöt ovat yleensä näkymättömiä. Viisastelu siis jatkuu HS.fi:ssä:
”Luonnontilaisesta suosta tulee metaania avoimilta vesipinnoilta kuten allikoista. Metaanin tuotannosta huolimatta rahkasammalten yhteytystuotteita jää aina myös varastoon. Näin ovat syntyneet jopa 10 metriä paksut turvekerrokset Leivonmäen kansallispuistoon. Nämä valtavat hiilivarat kannattaa pitää poissa ilmakehästä.
Luonnonsoiden ilmastovaikutuksista on Lukella valaiseva blogikirjoitus: Miten Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tulokset muuttuisivat, jos ojittamattomien soiden päästöt ja nielut raportoitaisiin?
Ojittamatta jääneet suoalueet ovat pääosin sellaisia, joissa ojittaminen ei parantaisi päästötasetta, koska puuston lisäkasvu ei korvaisi maaperän lisäpäästöjä. Vanhoja ojia kannattaa kyllä pitää yllä, eli tarvittaessa myös kunnostusojittaa hyvillä metsänkasvatusalueilla. Tapion metsänhoidon suosituksissa neuvotaan miten tunnistetaan kunnostusojituskelpoiset suot lämpösumman ja kasvupaikkatyypin pohjalta.
Ojitetun suon ennallistaminen voi parantaa päästötasetta, mikäli suo päästeli paljon kasvihuonekaasuja mutta kasvoi heikosti puuta. Sellaisia karuja suo-ojituksia, jotka eivät juurikaan kasva puuta, mutta eivät paljon päästelekään, voi jättää itsekseen ennallistumaan. Ennallistaminen kannattaa aloittaa kiireellisimmistä kohteista, joita voivat olla mm. rehevät runsaspäästöiset tai monimuotoisuuden kannalta arvokkaat suot sekä vesiensuojelun rakenteet kuten kosteikot.”
Uskoo tai ei, mutta ns. metsäerä on edelleen käytössä. Se ei liity tulojen tasausjärjestelmään vaan yhteisöverotukseen.
”Metsätalouden pääomatulon ohjautuminen valtiolle kompensoidaan nykyisessä verojärjestelmässä kunnille metsäeränä, joka on osa kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Yksittäisen kunnan metsäerä määräytyy lähinnä entisen metsäkeskusalueen bruttokantorahatulojen ja kunnan talousmetsä- ja luonnonsuojelualueiden metsähehtaareiden perusteella.
Nykyjärjestelmässä kunnille tilitetään edellä kerrotulla tavalla yhteisöveron metsäerä, joka on käytännössä vastannut suuruudeltaan puun myyntituloista kertyvää pääomatuloveroa.”
http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_326+2021.pdf
Visakallolla hyvää pohdintaa. Jos valtionosuuksia pienennetään, voidaan pienentää kaikilta kunnilta ja maksella enemmän valtion velkoja pois. Pääomatuloissa olisi mahdollista tehdä tasausta myös myllytonttien vuokratulojen osalta, ei pelkästään puunmyyntituloista metsän sijaintikuntaan, kuten nykyäänkin kai edelleen tapahtuu.
No paljonko se ero on Perko? Juuri tästä keskusteltiin jo Ekometsätalouden kaapelikäräjillä 1990-luvun lopulla. Ehdotin tuolloin että se ero johtuu siitä että teollisuus arvostaa pystyvarastoa ja omaa logistiikkaa enemmän kuin hankinnan tuottamaa tienvarsivarastoa. Kysymys on edelleen ajankohtainen.
