Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Rydman astui Trumpin ansaan (halusi erillisratkaisun jäänmurtajista) ja Zaharova Stubbin ansaan (haluaa Suomelta erillisratkaisun eli luulee suhteiden lämmittelyn alkavan muusta EU:sta riippumatta).
En erityisesti hehkuta hiilinieluja: pohdin mahdollisia malleja, joilla niistä voidaan selvitä. Esimerkiksi Hesarin lukijat tietävät kuinka vimmaisesti olen puolustanut hakkuita, erityisesti avohakkuita.
Yritän samalla viestiä myös rajoitteista: hakkuumahdollisuudet ja metsäteollisuuden tuotannon mahdollisuudet riippuvat paitsi ilmasto- ja luontopolitiikasta, myös metsien hoidosta ja kasvukunnosta. Selkeän hakkuiden alentamisen yksi kysymys kuuluu, mihin mahdolliset markkinoille tulvivat metsätuhopuut käytetään, jos metsäteollisuus on ehtinyt sopeutua selvästi pienempiin hakkuiden määriin. Toivottavasti mitään dramaattista ei kuitenkaan tapahdu, vaikka metsiin jää pieniä hiilinieluja.
Suomen olisi mielestäni järkevää työntää hiilineutralointitavoitteensa tuonnemmaksi eli vuoteen 2050. EU vaatinee seuraavalla sopimuskaudella nykyistä pienempiä hiilinieluja, joten niistä selvitään elleivät turvemaiden päästöt enää kovasti kasva. Se jää nähtäväksi, samoin kuin kuluvan sopimuskauden vaatimattomien päästövähennystulosten käsittely EU-tasolla.
Tuo suorittavan ehdotus, että metsästäjä menee talvilaitumelle vaanimaan voisi toimia joissakin tapauksissa. Metsästäjähenkilö voi olla kuka tahansa tarvittavat taidot omaava, hänen ei tarvitse olla maanomistaja itse. Oppisivatko hirvet siitä, että tämä talvilaidun ei ole turvallinen?
Metsätiedepaneelin kysely osoitti että kansalaiset ovat suopeita hakkuiden vähentämiselle. Kommentti:
”Tietty osa metsien kasvusta halutaan varata hiilineutraaliuden tavoitteluun ja osa pinta-alasta monimuotoisuuden hyväksi. Loput pinta-alasta ja kasvusta jää teollisuuden käyttöön. Metsäteollisuuden tuotantorakenne muuttuu kyllä, jos markkinat kehittyvät suopeiksi uusille tuotteille.
Hiilinieluyksiköiden sitomisesta metsään voitaisiin maksaa hiilinielumarkkinoiden välittämää vuokraa metsänomistajille. Tällä keinoin saataisiin vuosittain riittävä määrä kasvusta jäämään hakkaamatta. Lisäksi puun käytön puolella voitaisiin maksaa hiilen sitomisesta. Seuraisi se että ilmastolle myönteiset ratkaisut tulisivat esimerkiksi rakennusmateriaaleissa kilpailukykyisemmiksi.”
Aika velikulta. Toisella kädellä lisää pakotteita Venäjälle, toisella kädellä mitätöi pakotteita jättämällä tullien korotukset tekemättä. Kuuba on mielenkiintoinen maa tässä ryhmässä: aikooko Trump liennyttää välejä sinne?
Ainoastaan Venäjä, Valko-Venäjä, Kuuba ja Pohjois-Korea välttyivät Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uusilta tullimaksuilta (Lähde: Helsingin Sanomat).
Niin arvelinkin, että puustoisessa maastossa droonin avulla on vaikea nähdä ilman lämpökameraa. Droonissa on paikannin eli ainakin sen avulla näkisi onko taimikoissa talvihirviä. Niitä ei saa liikkeelle ilman koiraa, eli joutuisi odottamaan sopivaa hetkeä ja metsästys ei olisi tehokasta. Etelä-Suomessahan on tiheä metsätieverkosto, mutta se ei auta jos hirvi ei liiku.
”Puukerrostalorakentamisen kehittymisen myötä olemme jo nähneet useita tapauksia, joissa moduulirakenteisen puukerrostalon kaikki komponentit onkin tuotu ulkomailta. Lähinaapureillamme Baltiassa on vahva kilpailuetu niissä tuotteissa, jotka ovat työvoimavaltaisia ja kevyitä kuljettaa.”
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/0a7d7e57-a4eb-4a2a-aecf-29647ec0416d
Kommentoin:
Kaksi asiaa kannattaa huomata, kun mietitään metsien hiilinieluja ja teknisiä hiilinieluja. Nämä ovat yhteen laskettuna Suomen hiilinielu, jonka tulee olla yhtä suuri kuin päästöt, jotta olemme hiilineutraali maa. Ensinnäkin: betoniin voidaan tulevaisuudessa piilottaa ligniinistä valmistettu hiilinielu. Toiseksi: puutuotteiden hiilinieluja saadaan lisää, jos tuodaan puurakenteet Baltiasta ja lisäksi meillä säästyy metsien hiilinieluja. Onko tämä kuitenkaan se kehityskulku, jonka haluamme, eli että työllistämme enemmän Baltiassa ja vähemmän kotimaassa. Vai työnnämmekö mieluummin hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050, ja selviämme paremmin talouden puolesta?
