Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos täysi kapasiteetti on 10 m3/v niin 30 vuodessa saadaan 300 m3/ha, ei 600.
Joiltakin kommentoijilta unohtui yksi alkuoletus: Visakallon resepti on tarkoitettu korkean hirviriskin alueelle. Normaalioloissa ja normaaleilla männyn kasvupaikoilla voidaan kylvömänniköissäkin mennä 2-3 taimikonhoidon taktiikalla tavalliseen enskaan eikä hieman aikaisemman (pienemmän puuston) energiaharvennukseen.
Der Spiegel kirjoittaa että jenkkilän ministerien yhteystietoja ja salasanoja on ollut netistä helposti kalasteltavissa. Eli jos saat viestiä niin et tiedä onko viestittelijä oikea henkilö vai joku hakkeri. Onkohan edes ydinlaukaisukoodit enää turvassa? Kauniit ja rohkeat -show jatkuu… mitähän seuraavassa jaksossa nähdään?
PS. Eräs Hesarin lukija huomauttaa että henkilötiedot voivat periaatteessa olla vääriä: joku on voinut kirjata itselleen käyttäjätunnuksen samalla nimellä kuin on ministeri tai on ministerin kaima. Uutinen päivittyy.
Tarkoitin kolmatta taimikonhoitoa Metka-tuella. Eli keskustellaan Visakallon taimikonhoidon reseptistä edelleen…
Jotkut – kuten Timpan yhteismetsä männyllä ja Visakallo kuusella – ovat tehneet menestyksellä kolmea harvennusta. mutta se vaatii osaamista että ajoitus menee oikein ja tulee riittävän suuria leimikoita.
Tämä on hyvä keskustelu käydä nyt kun halutaan metsien kasvattamista tiheämpänä tuotoksen nostamiseksi. Joudutaan tekemään kompromissia hirviriskin, kasvun, laadun ja talouden välillä. Muistetaan että Metka ei määrää jättämään 2500 tainta 2. taimikonhoidossa, vaan se on maksimi. Määrä voi olla hyvä jos hirviä alueella on, koska hirviriski on korkea 3-5 metrin pituudessa. Myös jos pyritään tuottamaan huippulaatua rehevän pään kasvupaikkatyypillä (MT, VT+).
Visakallo: Maapohjahan näissä ratkaisee, miten kannattaa tehdä.
Sitten kysyin että vaikuttaako kasvupaikka jäävään tiheyteen, niin vastaus oli että ei. Maapohja vaikuttaa siis ehkä siihen tehdäänkö harvennus r-sahalla vai koneella, eli rehevällä pohjalla taimet ovat suurempia ja voidaan korjata jo koneella viimeisessä Metkassa?
Mutta noin yleensä: jos vaihteluväli on 800 – 1500 runkoa, niin jättäisittekö enemmän runkoja karulle kasvupaikalle, koska siellä puut kasvavat hitaammin ja ylitiheys ei tule vastaan niin pian? Tässä vaiheessa eli noin 10 metrin pituusvaiheessa tyvitukin oksaisuudesta ei enää tarvitse kantaa huolta.
Kiitos Visakallo. Tuo enska on siis ilmeisesti energiaharvennus, koska kuituna noin pientä puustoa ei kannata hakata. Myöhemmin sitten perinteinen kuituharvennus, jossa voi olla osa tukkia paremman pään kasvupaikalla.
Aika laaja on tuo tiheyshaitari 800-1500, tuleeko se Metkan säännöistä? Miten määräytyy käytännössä kuinka paljon jää kasvamaan? Lehtipuita pitäisi jättää ainakin riistatiheiköihin ja säästöpuuryhmiin, vaikka ne muuten kuritetaan palstalta pois.
