Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
HS kirjoittaa että Trumpin lähipiirissä vaikuttava ”sielunhoitaja” Paula White saarnaa ns. menestysgospelia, jossa jumalaisia siunauksia saa rahaa vastaan. Myydään mm. ylösnousemussiemeniä. Luin vahingossa että ylösnousemussieniä, joilla voisi olla varmempi vaikutus.
Kyseessä on siis männynjuurikääpä eli tyvitervas. Ei välttämättä häviä täysin kasvupaikalta edes kulotuksessa tai kantojen nostossa, mutta nuo toimet varmaan vähentävät lahoa seuraavassa puusukupolvessa. Näitä puhdistustoimia ei pysty jk-mallissa hyödyntämään eikä männyn karulla kasvupaikalla ole oikein puulajille vaihtoehtojakaan, joten kaltoin käy. Tämä tauti on leviämässä kohti pohjoista.
Kehveli tuolla edelleen harmitteli ja olisi ilmeisesti jo poistamassa Venäjän pakotteita. Taitaa olla niin päin että Trumpin tullihupsuttelut aiheuttavat paljon suuremmat haitat meille. Lavrov ärhentelee Suomelle kuin se kuuluisa takalistoon ammuttu karhu: me muistamme mitä Suomi teki. On kyllä pitkävihainen karhu, kun muistelee yli sadan vuoden takaisia tapahtumia. Me myös muistamme pitkään eikä se ole vaikeaakaan, kun asiat ovat hyvin tuoreessa muistissa, eli mitä Venäjä tekee juuri nyt Ukrainassa.
On hyvä että Metsälehti laittoi pyörän pyörimään: voi olla että tästä polemiikista seuraa tarpeellinen ryhtiliike tilastoinnissa ja sen tulosten soveltamisessa.
Jos katselee Annamarin haastattelun ajatuksen kanssa, niin pääsee hyvin kartalle tilanteesta.
Kertaatko Kurki vielä missä yhteydessä Soimakallio käytti muuntokerrointa 2? Kiitos!
PS. Ojasen, Tompon ja Laihon ajatuksia lisää Metsäuutisten artikkelissa ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”.
AJ kommentti HS:
”Valitettavasti asia on aika pitkälle juuri näin kuin professori Laurén toteaa MT Liven haastattelussa. Hänen ehdottamansa parannus ojitettujen suometsien mallinnukseen on vedenpinnan vaikutuksen lisääminen malliin, jolloin saadaan kuvattua jonkin verran tarkemmin paikalliset vaihtelut turpeen hajoamisnopeudessa. Aiemmin mainitut sienijuuret ovat toinen mahdollinen mukaan otettava tarkennus maaperän hiiliasioissa. Molempien takana tulee kuitenkin olla riittävän hyvä tutkimustieto ennen kuin ne hyväksytään kasvihuonekaasujen inventaarion osaksi.
Asian pihvi on että vaikka mitattaisiin enemmän pisteitä maastossa ja parannettaisiin niiden avulla malleja, ilmiön eli maaperän hiilen määrän ja sen hajoamisen vaihtelun kuvaus tulee aina olemaan epävarma tästä eteenpäinkin. Tämä on tiedetty aiemminkin ja on raportoitu sekä Luken julkaisuissa että aiheen tutkimusjulkaisuissa.
EU on sitten yltiöpäisesti ottanut nämä epävarmat luvut osaksi jäsenmaidensa nielutavoitteita. Suomi on ottanut ne myös ilmastolaissaan osaksi hiilineutraaliuden laskentaa. Näitä ”työtapaturmia” ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan. En tiedä onko joku varoittanut raportoinnin epävarmuuksista silloin kun nuo linjaukset on tehty. YK:n Ilmastosopimuksen laskenta ei ole meille läheskään yhtä kriittistä, koska siellä on päästöjen vähennyksissä vaikeuksia monella maalla eikä kenellekään määrätä hitaasta etenemisestä sanktioita.
Synteesiraportti: Talousmetsien luonnon monimuotoisuuden kehitys ja luonnonhoidon vaikuttavuus
Synteesiraportti: Kuinka tuulivoima sovitetaan yhteen metsien ja soiden käytön kanssa?
MT-livessä maaperäasiaa: Annamari Laurén haastattelussa. Aivan mainio pätkä!
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f784f43d-58f0-4cd3-8d9e-b1aac7972f79
Käy jo ihan työstä tämä seuranta Hesari puskee koko ajan juttuja eetteriin…
AJ: ”Luke luottaa edelleen laskelmiinsa ja kertoo nykytilanteesta Metsälehden artikkelissa otsikolla ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”. Kovin suurta laskennan remonttia ei ehkä sittenkään tarvita. Ojitetuissa turvemaametsissä olisi hyvä saada mukaan kuvaus vedenpinnan tason vaikutuksesta turpeen hajoamisen päästöihin. Lisäksi tarvitsee tietää millaisia vesitasoja metsistä löytyy.
Hiiliasioissa on hyvä muistaa että YK.n Ilmastosopimuksen velvoittama kasvihuonekaasujen raportointi ja EU:n ilmastopolitiikka perustuvat metsien vuotuisiin hiilinieluihin, ei hiilivarastoihin. Hiilinielu on metsien kokonaiskasvu miinus poistumat. Se on totta että nykyisellä puun käytön rakenteella valtaosa hakkuupoistumasta haihtuu nopeasti ilmoille ja vain pieni osa sitoutuu pysyvästi tuotteisiin. Toisaalta puun energiakäyttö on mahdollistanut sen, että energiasektori on nykyään Suomessa hyvin pitkälle fossiilivapaa. Metsäteollisuuden osuus nettoviennistä on ollut edelleen melko suuri, joten siitä seuraa myös hyviä asioita Suomelle.
Siitä näyttää olevan skismaa ennusteissa, mitä metsissä tapahtuu, jos hakkuita vähennetään olennaisesti. Itse uskon että seuraukset ovat lyhyellä aikavälillä positiiviset, mutta pitkällä aikavälillä negatiiviset. Metsien suositeltava rooli ilmastopolitiikassa määräytyy sen mukaan kumpaa aikaväliä painotetaan.”
AJ: ”Kohti hiilineutraaliutta -kisassa kannattaa huomata, että pärjääminen hiilen varastoinnissa ei tuo mitaleita, jos käydäänkin kisaa hiilen nielemisessä ja seurattavat mittarit ovat sen mukaiset.”
Savotta-sarja on suututtanut jotkut. Sisältää kuulemma virheellisiä väitteitä.
