Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsät ja raha -seminaari. Timo Kujala kertoo korkokannan, puustopääoman ja kassavirran yhteydestä: jos lasketaan hakkuut kohtuullisella noin 3 prosentin korolla, puustopääoma säilyy tai kasvaa ja kassavirta säilyy. Jos tuottotavoite on vaikka 4, puustopääoma alenee sanoin kassavirta. Kujala ei ole laskenut puustopääoman tuottoa vaan on keskittynyt puuston määrän kasvattamiseen. JussiLeppänen: liian korkea korko johtaa tappioihin, koska puustopääomaa ei voida silloin käyttää optimaalisesti; rakkain tunnusluku: euroa per hehtaari. Kujala: arvokasvuprosentti on suurimmillaan koossa 23 – 32 senttiä eli ei kannata hakata 25 sentin koossa. Mikael Beck: mikä on puun hinnan ennuste, vaikuttaa päätehakkuun ajankohtaan; keskimääräinen tuotto on 3-4 prosenttia.
Metsänkasvatusmalleista. Timo: sekä jatkuva että jaksollinen, mutta yläharvennusta tehdään niin kauan kuin metsä uudistuu, Mikael: sekä jatkuva että jaksollinen malli, Jussi: poliittista painetta on jk:lle, mutta metsän lähtötilanne ja uudistuskulut vaikuttavat; rahoituskustannus ratkaisee ja se on metsän ostoon käytetyn lainan korko.
Asiaa olisi ollut pitempäänkin paneeliin, mutta sellainen kuva jäi että herrat eivät tekisi jatkuvaa kasvatusta metsälain lakirajoilla vaan paljon korkeammilla puustopääoman tasoilla. Haittaisiko siis ketään jos lakirajaa nostettaisiin? Tämä ei tietenkään poista riskejä siirtymävaiheesta. Kujalan mukaan jk-systeemiin ei pääse tasaikäisistä jaksollisista metsistä muuten kuin avohakkuun kautta. Tämä on hyvä yleisvinkki, joskin poikkeuksiakin voi löytyä.
Maankäytön päästöissä ei huomioida lehmiä, vaan niiden tuottamat päästöt raportoidaan maatalouden osiossa – maatalousmaa kuuluu kuitenkin hieman hämmentävästi maankäyttöön. Kyllähän maitolehmä on jonkin verran ilmastopahis metaanin lisäksi myös tarvitsemansa rehun vuoksi. Laiduntava lihakarja ei ole niin suuri pahis, jos se ei tarvitse lisärehua suurta määrää, kun laidunmaahan sitoutuu oletettavasti hiiltä.
Tuo päästöjen mittausasia on kai niin että tietyllä hetkellä tapahtuvan päästön saa toki mitattua kun menee pellolle mittauskammion kanssa touhuamaan. Saa ehkä selville paljonko tulee metaania, typpioksiduulia ja hiilidioksidia juuri nyt. Tämä ei kerro kasvukauden tai vuoden kierron kuluessa kertyvistä päästöistä eikä vuosien välisistä vaihteluista mitään. Jotta ne saa laskettua tarvitaan malli joka huomioi erilaiset maaperät ja erilaiset vuodet koska jatkuva mittaaminen riittävän kattavasti on liian kallista. Sama periaate kuin maaperän hiilinielun laskennassa.
Taitaa olla vähän suurempi osuus Venäjän ”voimasta” Ukrainaan suunnattu, jos huomioidaan sotatalouden osuus koko taloudesta. Inflaatio on kova, tavarasta pulaa, ulkomaan kauppa yskii, vararahastoja on purettu.
Ukraina on samalla lailla vararikossa ja sotaväsymys kova. Trump kiristää nyt Ukrainaa eli haluaa tehdä diilin. Trump on tässä osin oikeassa, mutta olisi kiva kuulla herralta välillä jotain muutakin kuin rahapuhetta. USA:n perustaviin arvoihin kuuluu muutakin kuin vapaus tavoitella taloudellista hyvää. Toivottavasti tänä vuonna saataisiin rauhansopimus aikaan.
Jos Kurjen metodilla saadaan turve pohjaveden pinnan alle niin siellä se pääosin pysyy ja päästöjen pitäisi olla kivennäismaan kaltaiset. Asian voisi todentaa mittaamalla. Varmasti yksi keino muiden joukossa, vaikka siinä menetetään turvepellon yksi hyöty eli typen saanti turpeesta hyötykäyttöön.
Tähän ketjuun sopisi paremmin datakeskuskeskustelu kuin tuulivoiman ketjuun. Ihan ok ne ovat mutta sivuvaikutukset pitää osata ennakoida ja huomioida sopimuksia tehtäessä. Onko niin että niillä on kaikissa tilanteissa etuoikeus sähköön vai edellytetäänkö että niillä on varavoimaa? Joustavatko muut asiakkaat sähköpulan tilanteessa?
Jos keskuksia tulee ilman verohelpotuksia tai sähkön takuuhintaa, ne tulisi lopettaa. Hyöty näistä yhteiskunnalle ei ole likimainkaan sitä luokkaa kuin on esimerkiksi metsäteollisuuden kerrannaisvaikutukset.
Kuka maksaa sähkön takuuhinnan täältä ikuisuuteen, veronmaksajatko? Puhutaan isoista summista, joten tätä ei saisi nyt mokata. Vähintään takuuhinta ja verotuki tulisi olla määräaikaisia kuten tuulivoiman takuuhinta oli.
PS. Ilmeisesti olin väärässä ainakin verotuessa. Lukija perustelee Hesarissa että datakeskukset ovat perusteollisuutta jolla tulee olla sama vero kuin muulla teollisuudella. Työpaikkoja kuulemma tulee alan yrityksiin, jotka käyttävät keskuksen laskentatehoa. Mutta onko sijainnilla tuossa merkitystä kun käyttäjä olla missä tahansa maapallolla.
Juttua metaanista.
Juttua turvepelloista. Leutona talvena (kuten tänä vuonna etelässä) voi pelloilla päästöt ilmaan ja vesiin jatkua talvellakin. Toki sato sitoo osan päästöistä ja taseesta en osaa sanoa mitään. Nurmi päästelee vähemmän kuin joka vuosi muokattava turvepelto. Kuva1.
Miltäs kuulostaisi jos meilläkin kaikkien arkaluonteiset terveystiedot syötettäisiin tekoälylle. Muskin nörttipoikien piti tehdä tiedoista jotain analyysiä tekoälyn avulla.
http://www.npr.org/2025/02/08/g-s1-47350/states-sue-to-stop-doge-accessing-personal-data
Onko kukaan katsellut Trump-selittäjä Ruotsilan haastatteluita; vieläkö hän pystyy kehumaan uutta presidenttiä? Aiemmin hän arveli että USA:ssa on niin vahvat itsenäiset osavaltiot, että ei keskusvalta kovin paljon saa pahaa aikaiseksi vaikka homma menisi vähän vihkoonkin. Ainakin yritys on kova. Lait eivät ole este vaan korkeintaan hidaste, ja kaiken kukkuraksi presidentillä on nyt immuniteetti virkatoimissaan – eräänlainen vapaudu vankilasta -kortti siis jo etukäteen.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9797d70b-b2bd-4ad3-9208-cf6630a7be95
En pääse artikkelia lukemaan mutta se liittyy uuteen jatkuvan kasvatuksen sertifikaattiin. Lainaus:
”EU luo parhaillaan painetta jatkuvan kasvatuksen lisäämiseen. Se liittyy siihen, että EU haluaa suojella kaikki jäljellä olevat vanhat metsät ja nostaa suojeluasteen 10 prosenttiin.
Suojeltujen metsien ympärille halutaan luoda avohakkuuttomia jatkuvan kasvatuksen vyöhykkeitä, jotka kattaisivat vähintään viidenneksen talousmetsistä.”
