Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
A-studio 12.02.2025 21:05. Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi. Mitä tästä seuraa?
Kyllä kai Luken ja Tilastokeskuksen raportoima kasvihuonekaasujen tase antaa aika hyvän kuvan kokonaistilanteesta. Metaani hajoaa aika nopeasti hiilidioksidiksi ja vedeksi, joka päästö näkyy hiilidioksidin mittauksessakin. Suurin ero satelliitin ja todellisuuden välillä lienee metsien kohdalla: satelliitti näkee metsien sitoman hiilidioksidin sidonnan, mutta ei metsäteollisuuden viennin päästöä (jonka LULUCF-laskenta huomioi).
Ilmastonmuutoksesta keskustelivat tänään Risto Isomäki ym. Rosebud-kirjakaupan lavalla.
Yksi iso tuntematon on aerosolit joita tulee metsistä; kuinka paljon metsitys voisi hillitä ilmastonmuutosta? Siis puihin ja maaperään sitoutuva määrä plus aerosolit. Keskustelussa Isomäki mainitsi että erään arvion mukaan rikkipäästöt peittivät aiemmin monta kymmentä prosenttia kasvihuonekaasujen vaikutuksista. Kun rikkipäästöt vähenivät rajoitteiden myötä, lämpeneminen kiihtyi.
Joo ei jupina kaada, ainoastaan laillisuusperusteet voivat kaataa, kun valitetaan hallinto-oikeuteen.
Jos esimerkiksi Ilosenmäen ympäristöselvityksissä todetaan, että luontovaikutukset myllyalueella tai sen ulkopuolella kansallispuistossa ovat liian suuret, hanketta ei voida hyväksyä. Tällaisia asioita voisivat olla harvinaiset eliöt tai ns. hiljainen alue maakuntakaavassa puiston alueella järvellä. Varsinainen hankealue on pääosin tavallista talousmetsää, jossa oli isot aukot 1970-luvulla, joten metsä on yhtä suojelualuetta lukuun ottamatta noin 50-vuotiasta.
En sitten tiedä onko tämä kestävän kehityksen mukaista päätöksentekoa, jossa pitäisi huomioida taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Osalle ihmisiä tulee positiiviset vaikutukset ja osalle negatiiviset. Miten näitä arvotetaan ja lasketaan yhteen?
Puoltaisin kuntien tilanteiden tasaamista vero- ja tukipolitiikan avulla. Silloin voimalahankkeet voitaisiin sijoitella parhaiten soveltuville paikoille eikä epätoivoisimmille (köyhimmille) alueille.
http://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14825
Voi käydä kannattamassa, jos katsoo että eduskunta voisi keskustella avoimuudesta ja mittauksesta puumarkkinoilla. Mielestäni tärkein muutosta puoltava seikka olisi: myyjän tai hänen konsulttinsa olisi saatava haltuunsa tiedot, joiden avulla puukaupan tarjoukset voidaan luotettavasti vertailla.
Kuuba on kyllä hyvä esimerkki toimimattomasta kaupan esteiden politiikasta. Veikkaisin että aivan päinvastainen politiikka olisi ollut tehokkaampi, eli mahdollisimman laaja altistus länsimaiselle ”hapatukselle” kaupan ja kulttuurin muodossa olisi upottanut kommunistit nopeammin ja kurjistanut kansaa vähemmän. Tosin Fidel ei ehkä olisi sallinut tätä, olisi kuitenkin halunnut suojata aatetta?
Suomalaista robotiikkaosaamista voisi viedä.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/05529097-fc39-4273-a1ba-86bf66abaa9a
