Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Jovain – nyt ymmärrän ”tuplat”!!!
Luken tutkija Sauli Valkonen kertoo Tapio Haarlaan kuvaamalla videolla juutuubissa, että tarkkaan mitatussa kuusikossa on keskimääräinen puustopääoma 150 m3/ha. Vaihtelee välillä 100 – 200 m3 ja jaksollisen puusto vaihtelisi samalla kasvupaikalla välillä 0 – 300, eli saadaan sama keskiarvo.
Jaksollinen kasvattaja tekee kuitenkin lisäksi metsänparannustoimia, eli käyttää maanmuokkausta ja jalostettua siementä. Lisäksi hän ohjaa taimikonhoidossa kasvua parhaisiin yksilöihin. Metsikön tuotto euroina kohenee vuosien mittaan. Tuhkalannoitus on toimi, jolla jatkuva kasvattajakin saa hyvän kasvunlisän, jos metsä on muutoin hyvässä iskussa.
Ymmärrän Perkon laskevan tappion niin että avohakkuun jälkeen perustetusta taimikosta ei saada ensimmäisinä vuosina haluttua tuottoa kuutiometreissä eikä euroissa, eli tulee tavallaan miinustuloja eli korkotappioita. Laskin tästä aiemmin esimerkkejä aukon tuottoketjussa. Miksi taimikoille lasketaan arvoa metsätilakaupoissa, jos ne kerran tuottavat ankaraa tappiota ja mitä kuvaa käsite odotusarvo? Vrt. ketju ”Taimikon hinta metsätilakaupassa”.
Jakson loppuaikana jaksollinen metsä parantaa juoksuaan: kun laskentakausi pitenee, tappioita ei enää näy. Jos on sijoittanut avohakkuusta saadun tulon hyvin, se voi korvata taimivaiheen laskennallisen tappion. Tulo taimista ja sijoituksesta yhteen laskien voi olla parempi kuin oli päätehakkuuta odottavan varttuneen metsän hidastunut kasvu.
Samaan tapaan jatkuva kasvattaja poistaa kasvuaan lopettelevia puita vanhimmasta päästä ja vapauttaa tilaa nuoremmille samassa metsikössä. Kuluja ja kasvua saadaan hieman vähemmän, joten kannattavuus voi olla samaa tasoa. Tuottaako ehdotettu puustopääoma eli keskimäärin yli 200 m3/ha sitten riittävän määrän taimia jatkuvasti vai onko systeemi väliaikainen? Kasvavatko taimet noin tiheässä metsässä ja miten niiden käy toistuvissa harvennusoperaatioissa?
Tase tuottamaan!
Perko laskee tappiota jaksollisen mallin alkutaipaleelle, kun pienet taimet kasvavat niin vähän. Kuitenkin tasaisesti kasvava jatkuvapeitteinen metsä jää kiertoajan mittaisena aikana tuotoksessa jälkeen. Sen keskikasvu voi jäädä esimerkiksi puolet pienemmäksi per vuosi ja hehtaari. Jääkö se sitten kannattavuudessa tappiolle – se riippuu tilanteesta.
Jyrki Kankaan kirjoitus muistuttaa perusasioista: ”Hakkuiden rajoittaminen Suomessa ilmastosyistä olisi tehotonta ja kestämätöntä”.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/0f3f97f2-93c2-48fc-a75c-0a981a0613af
Perko sinulta jäi osa edellisen kierron tuotosta saamatta, kun jätit puuta metsään (et tehnyt avohakkuuta). Kai tämä saamatta jäänyt tulo pitää jotenkin huomioida. Ei ole pakko: kyllä hyvin hoidettu jaksollinen metsä pärjää tuotossa jatkuvan kanssa useimmissa tapauksissa. Varmuutta tulevasta tuotosta ei kuitenkaan ole, joten voi olla viisasta hajauttaa varoja metsän ulkopuolelle samantasoisen tai alemman riskin sijoituksiin.
