Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos oletettaisiin, että maaperässä vuotuinen hiilen määrän muutos on aina nolla, maaperän muutoksia ei tarvitsisi enää laskea ja päästäisiin epävarmasta osasta inventaariota kätevästi eroon. Jos taas oletus ei pidä paikkaansa, erilaiset säät, puulajit, maalajit, hakkuut ynnä muut johtavatkin erilaisiin maaperän varastoihin jotka tulee kuvata jotenkin.
Niinpä mutta ovat turvemaaperän päästötkin nousseet aika vauhdilla viime vuosina. Odotellaan rauhassa vertailua Ruotsiin ja oman maaperälaskennan tarkentumista.
Asikaisella oli hyvä huomio: ero Ruotsiin on itse asiassa pysynyt koko ajan suunnilleen saman suuruisena, eli kummassakaan maassa ei välttämättä ole tehty suuria arviointivirheitä. Se on uusi tieto, että seuraavalla tarkastelujaksolla Suomelle määritelty hiilinielutavoite on paljon pienempi kuin Ruotsin. (Luulin että vertailutasoista olisi jo luovuttu ja siirrytty todellisiin raportoituihin nieluihin.). Kolmas hyvä pointti olivat tekniset nielut ja neljäs oli metsittäminen.
Olisi järkevintä tavoitella metsien tavoitetasojen sijaan vain maankäytön hiilineutraaliutta, koska silloin paineita kohdistuu oikeaan paikkaan: kaiken maankäytön ilmastokestävyyden parantamiseen. Muilla sektoreilla olisi omat tavoitteet ja aikataulut.
Jossain kohtaa ennen vuotta 2050 tavoitteet kohtaavat ja olemme hiilineutraali maa. Tosiasiassa emme vielä täysin, koska osa kulutuksemme päästöistä olisi edelleen ulkoistettu muualle. Vastaavasti meille kohdistuisi edelleen muiden kulutuksen päästöjä: vientitavaroiden raaka-aineet ja valmistus.
Hiilinieluasiaa MaasTullissa, haastateltavana Luken Antti Asikainen.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/99d77b2e-3455-4662-9f55-c2b5d1d64e23
Eihän se Kalle minua kuitenkaan uskoisi joten vetoan tilastoihin. Jotka ovat Kallen mielestä kylläkin vääristellyt. Itse en usko että suurperheet muuttavat suuressa määrin maalle, kun siellä ei ole palveluja eikä työtä. Jonkin verran asukkaita olisi hyvä olla infran ylläpitämiseksi.
Sähköketjussa ihmetellään miksi tuulivoimaa ei mahdu etelään. Tämä johtuu sen haitoista asutukselle: suojaetäisyys on vähintään kilometrin luokkaa. Myös myllyjen välillä pitää olla väljää etteivät ne haittaa toistensa tuulen saantia, joten isompi hanke tarvitsee kymmeniä hehtaareita asutuksesta tyhjää aluetta.
Sähköketjun maahanmuuttoa yritän kääntää tänne: koronabuumi kesti vuoden 2020, mutta loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin.
”Maan sisäinen muuttoliike ja väestön kasvu on pitkään keskittynyt kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion alueelle. Koronan aikana maan sisäinen muuttoliike koki kuitenkin muutoksen. Suurien kaupunkien väestön kasvu hiipui voimakkaasti, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden väestön kehitys oli aiempaa positiivisempaa. Koronan jälkeen tilanne näyttää kuitenkin palautuneen ennalleen.
Kun väestön kehitystä tarkastelee kaupunki-maaseutu-luokituksella, voidaan havaita, että ainoastaan sisemmän kaupunkiseudun väestön kasvu romahti koronan aikana (Kuvio 1). Kasvu on kuitenkin palautunut hyvin nopeasti koronan jälkeen. Koronan aikana maaseutumaisilla alueilla väestön supistuminen väheni huomattavasti, mutta koronan jälkeen väestön supistuminen on palautunut koronaa edeltäneelle tasolle.
Kuviosta voidaan myös havaita niin kutsutun Nurmijärvi-ilmiön hiipuminen. Vuoden 2004 jälkeen sisemmän kaupunkiseudun väestön kasvu on kiihtynyt huomattavasti, kun taas muilla kaupunkialueilla väestön kasvu on hiipunut. Kotitalouksien koon pieneneminen ja asumispreferenssien muutokset ovat lisänneet asumisen kysyntää lähellä kaupunkien keskusta-alueita.”
Kuva 1 artikkelissa.
http://www.ptt.fi/ennusteet/erikoisteema-alueellinen-asuntomarkkinaennuste-2024/
Tässä ketjussa on väännelty rautalankaa jo vuodesta 2018 alkaen, joten aika vähän on enää sanomatta.
Edellistä viestistäni pitää korjata: khk-inventaariosta saa hyvän kuvan muuten, mutta maaperän päästöt ovat hyvin epävarmat, joten kuvakin on siltä osin sumea. Em. artikkeli on vuodelta 2019. Todetaan mm. Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia mutta ei kerrota miten luku on laskettu. Tuon jälkeen ovat hiilinielut hiipuneet muun muassa uudistuneen maaperälaskennan vuoksi.
Kasvihuonekaasujen raportointi (ml. maankäyttösektorin laskenta lulucf: viljelysmaa, metsämaa, metsäkato ym.) pyrkii kuvaamaan ihmisen vaikutuksia, joten luonnontilaisten ts. hoitamattomien maiden päästöjä ja nieluja ei raportoida. Suomen metsien raportoidussa kasvussa on kyllä mukana (vähän epäloogisesti) suojelualueidenkin kasvu. Sen sijaan luonnonsoiden nieluja ja päästöjä ei ole mukana. Ne eivät juurikaan tasetta parantaisi: turvetta kertyy mutta metaania päästellään.
MikaelK kysyy ihan hyvän kysymyksen: millainen olisi Suomen tai maapallon kasvihuonekaasujen tase, jos luontoalueetkin kuten Amazonin sademetsät otettaisiin mukaan? Kuinka pitkä matka maapallolla on hiilineutraaliuteen? Ilmeisesti fossiilipäästöjä pitäisi saada alennettua vielä aika paljon ennen kuin tuo tila saavutetaan. Tämä tulee olemaan vaikeaa nykyisellä väestön ja kulutuksen kasvun tasolla.
