Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Norokorven mielipide 10.12.2024.
”Hakkuita ei pidä tehdä tavanomaista voimakkaampana hyväkasvuisissa metsissä uudistumisen nopeuttamiseksi. Se voi olla tarpeen vasta, kun siirrytään jatkuvaan kasvatukseen vanhahkoissa metsissä.
Pelkistäen voi todeta, että jatkuva kasvatus on tukkipuiden harvennusta kypsimmästä päästä. Samalla tehdään kasvutilaa tukkipuuksi kehittyville hyvälaatuisille puille. Säästöpuiksi pitää jättää myös suuria puita sekä huolehtia luontaisten puulajien säilymisestä sekapuustona ja monimuotoisesta lahopuujatkumosta.
Jos hakkuun jälkeen valtaosa puista on pieniä tai jälki näyttää vajaatuottoiselta rääseiköltä, kyseessä ei ole aito jatkuva kasvatus.”
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/9bf8abb5-33e4-417f-86a0-7363bc5a52e3
AJ. Tavanomaista voimakkaampi harvennus vanhahkoissa metsissä on juuri se hakkuutapa, jossa suurimmat pettymykset koetaan. Joten parempi tehdä iso aukko kuin pienaukko, jos taimia ei ole valmiina, ja myös silloin jos metsikössä on juurikääpää.
Näin se on. Hiilinielupohdinnoissa tulee huomioida, että pelkästään kasvusta ei voida päätellä, paljonko voidaan ja kannattaa hakata, vaan ikärakenne tulee huomioida. Tätä on sovellettu metsäsuunnittelussa, kun on laskettu kestäviä hakkuumahdollisuuksia – siis ainakin Kullervo Kuuselan ajoista lähtien. Luonnonvarakeskus laskee ns. ’jatkuvasti ylläpidettävän hakkuukertymän’ inventointitulosten ja erilaisten hakkuurajoitteiden pohjalta tämä periaate huomioiden.
Kokoomuksessa jäsentenväliset. Suomessa on vielä asiat lähes hyvin kun kiistellään siitä, voiko Euroviisuihin lähettää naisten voimaantumislaulun – Käärijän juomalaulun ja No limits -Windows95manin jatkoksi. Mielestäni valinnat osoittavat että suomalainen ei ota itseään liian vakavasti. Aiemmilta vuosilta tulee vastaavina mieleen Pertti Kurikan Nimipäivät ja Lordi. Ei näistä lapset mene pilalle, vaan malka on katsojan silmässä. Suhtautumisesi Euroviisuihin paljastanee oletko konservatiivi vai liberaali.
Metsähallituksen tiedotteessa on vedetty yhteen syitä hiilinielujen pienenemiseen. Tuttu lista: metsien ikärakenne, kasvuolosuhteet, latvuskoko, maaperäpäästöt, luonnonpoistuma. Metsähallitusta on epäilty metsien hakkaamisesta liian nuorina, mikä ei ole Metsähallituksen vika vaan eduskunnan. Toisaalta vuotuisesta kokonaiskasvusta hakataan vain noin puolet, eli Metsähallitus säästelee metsiämme. Valtion metsien ikärakenne painottuu kai enemmän vanhoihin ikäluokkiin kuin Suomessa keskimäärin ja alueellisesti pohjoiseen.
Luonnonsuojelijoiden mielestä hakkuita pitäisi laajemminkin pudottaa, eli heidän mielestään noin 60 milj. m3 riittäisi, joka on 58 prosenttia viime vuosien kokonaiskasvusta (103 milj. m3). Vähentäminen lisäisi todennäköisesti riskejä keskipitkällä aikavälillä eli 25 v. ajassa vuoteen 2050, joka on EU:n tavoite. Aika monen metsätuhoriskin kohdalla toteutumisen todennäköisyys ja toteutuneen menetyksen arvo on suurempi, jos metsä on varttunutta.
No yksi selkeä kasvuala on puolustusteollisuus, siis EU:n oma, ei jenkeistä ostettu. Esimerkiksi lennokeilla ja vastaavilla vaikuttaisi olevan merkittävä kysyntä lähivuosina.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/05529097-fc39-4273-a1ba-86bf66abaa9a
Valtakunnallisesti vuosikasvu on noin kaksinkertaistunut VMI-tulosten mukaan.
Alm ym. 2023 -julkaisussa myös soilla hakattuun puustoon lisätään latvus ja juuret. Miten niitä jatkolaskennassa käsitellään, siihen en ole perehtynyt. Kannot säilyvät kyllä hajoamatta useita vuosia, kuten näemme metsässä kulkiessamme.
Ministeri Multala vältti viisaasti ottamasta kantaa eilen A-Studiossa. Kertoi vain mitä on työn alla. Parempi tällainen ministeri kuin sellainen, joka sopii asioista metsänomistajien päiden yli.
Multala mainitsi myös että menee vielä pitkään ennen kuin ollaan sakkojen maksun tilanteessa. Mitä EU hyötyisi perimällä niitä? Nehän vain veisivät resursseja pois jäsenmailta. Olisi vaikuttavampaa muuttaa politiikkaa kannusteiden suuntaan – esimerkiksi panostaa metsityksiin ja teknisiin nieluihin kuten puurakenteisiin jotka ovat varmaan halvin heti käyttöön otettavissa varma hiilinielu.
Suonenjoki vs. Rautalampi, Tervalamminvuoren hanke. Kuntien liian pieni koko vaikeuttaa tuulivoiman sijoittelua. Jos kuntien pinta-ala olisi suurempi, tuulivoiman sijoituspaikat olisi helpompi löytää. Ilosenmäen hankkeessa on tämä sama ominaisuus Rautalammin länsilaidalla että hyödyt tulevat Rautalammille ja osa haitoista Konnevedelle.
Hankkeet tulisivat varmemmin sijoitetuiksi haitattomasti jos hyödyt jakaantuisivat kaikille kunnille. Valtionavut ja verot kannattaisi siis tasoittaa, niin että kaikissa kunnissa asuvilla olisi suhteellisen tasaveroinen taloudellinen asema. Muuten jatkuu tämä nykyinen sijoittelutapa, jossa köyhät kunnat kilpailevat hankkeista keskenään – viis haitoista.
Mitä lie tarkoittaa että Suonenjoki ei tee kaavaa, sitäkö että ei laita kaavaan varausta tuulivoima-alueelle? Yhtiö voi silti saada voimalinjojen, myllytonttien ja tuulenottoalueen maanomistajilta hyväksynnän, jos maksaa korvaukset. Tämän alueen ulkopuolelle jää silti kiinteistöjä, joille tulee haittaa mutta ei korvauksia.
Jos oletettaisiin, että maaperässä vuotuinen hiilen määrän muutos on aina nolla, maaperän muutoksia ei tarvitsisi enää laskea ja päästäisiin epävarmasta osasta inventaariota kätevästi eroon. Jos taas oletus ei pidä paikkaansa, erilaiset säät, puulajit, maalajit, hakkuut ynnä muut johtavatkin erilaisiin maaperän varastoihin jotka tulee kuvata jotenkin.
Niinpä mutta ovat turvemaaperän päästötkin nousseet aika vauhdilla viime vuosina. Odotellaan rauhassa vertailua Ruotsiin ja oman maaperälaskennan tarkentumista.
Asikaisella oli hyvä huomio: ero Ruotsiin on itse asiassa pysynyt koko ajan suunnilleen saman suuruisena, eli kummassakaan maassa ei välttämättä ole tehty suuria arviointivirheitä. Se on uusi tieto, että seuraavalla tarkastelujaksolla Suomelle määritelty hiilinielutavoite on paljon pienempi kuin Ruotsin. (Luulin että vertailutasoista olisi jo luovuttu ja siirrytty todellisiin raportoituihin nieluihin.). Kolmas hyvä pointti olivat tekniset nielut ja neljäs oli metsittäminen.
Olisi järkevintä tavoitella metsien tavoitetasojen sijaan vain maankäytön hiilineutraaliutta, koska silloin paineita kohdistuu oikeaan paikkaan: kaiken maankäytön ilmastokestävyyden parantamiseen. Muilla sektoreilla olisi omat tavoitteet ja aikataulut.
Jossain kohtaa ennen vuotta 2050 tavoitteet kohtaavat ja olemme hiilineutraali maa. Tosiasiassa emme vielä täysin, koska osa kulutuksemme päästöistä olisi edelleen ulkoistettu muualle. Vastaavasti meille kohdistuisi edelleen muiden kulutuksen päästöjä: vientitavaroiden raaka-aineet ja valmistus.
