Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Miksi riistan etsintää pitäisi valvoa; käykö se liian helpoksi jos lintuja saa etsiä ilmasta käsin? Ei kai asialla ole merkitystä, jos metsäkanalintujen lupia myydään valtion alueelle vain tietty määrä? Lisäksi paikallisten metsästys Lapissa, onko siinä myös säädellyt määrät vai onko vapaata? Sitten vielä maanomistajien omalla maallaan suorittama metsästys mutta ei omaa maata kannata tyhjentää linnuista.
Hirvieläinten metsästys pitääkin tehdä helpoksi. Jäniseläimet eivät myöskään tarvitse rajoituksia eikä vieraspedot.
Minäkin ehdotin tuota että hirviä kaadettaisiin enemmän talvialueilla mutta se ei käy, koska kesälaidunalueen seurueet jäävät sitten ilman riistaa. Eikä ruhoja voida siirtää alueelta toiselle eikä hoitaa jahtia yhteishankkeena eli hirvitalousalueen kattavana. Hui kauhistus – siinähän saattaisi vieras metsästäjä tulla omalle maalle.
Ely-keskus on alkanut raakuista innostuneena tehdä omia tulkintoja.
Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa otsikolla: Ely-keskus lätkäisi kaivinkoneojalle suojakaistaksi 10 metriä ja purolle 30 metriä.
Metsänomistaja: ”Mielivaltaa”. Ely-keskuksen tulkinta loukkaa metsänomistajan mielestä yksityisomaisuuden suojaa. Ely taas perustelee toimintaansa luonnonsuojelulailla.
Tulee aik pal lissää pinta-alaa jos jokaisella purolla on PEFC:n 10 metrin suojakaistan sijasta 30 metriä. Menee FSC:n (muistaakseni) keskimäärin 20 metristäkin ohi heittämällä.
VJJ:llä oli jutun mukaan lopussa 3 kuution runkojakin. Itsekin ehkä jättäisin väljennyksen väliin ja pitäisin enemmän runkoja päätehakkuuseen saakka. En tiedä miten Luken kasvatuskokeissa on käynyt harvassa kasvatetuissa metsiköissä. Veikkaisin että kovin harvassa loppukasvatusasennossa lehtipinta-ala laskee liikaa pienellä runkoluvulla, kun puut ovat jo varttuneita ja latvus pitkälle karsiutunut.
En ole selvittänyt. Siihen tarvittaisiin simulointeja joihin minulla ei ole työkaluja käytössä. Siksi heitinkin pallon Tapiolle, joka saa tutkijoilta tarvittavat laskelmat. Muutoksissa ei ole järkeä, ellei kasvun lisäksi nouse myös kannattavuus. Periaatteessa näin kyllä pitäisi käydä, koska harvassa kasvatettu kypsyy päätehakkuuseen aikaisemmin kuin tiheässä kasvatettu. Kiertoajan yli laskettu tukkiosuus pitäisi saada kyllä korkeammaksi kuin 70 %.
Pitää paikkansa Kehveli. Suurin riski on heti harvennuksen jälkeen. Riski on suuri silloin kun harvennetaan tiheä metsikkö, jossa juuristot eivät ole vahvat. Sellaisessa on myös lumituhojen riski suuri. Harvassa alusta lähtien kasvaneessa puussa on vahva latvus ja juuristo, mikä saattaa johtaa pienempään tuuli- ja lumituhoriskiin kiertoajan yli.
Aiempi keskustelu aiheesta tässä. Haittana mainitaan mm. että harva kasvatustiheys johtaa suurempaan raivaustarpeeseen.
Männyllä pidetään suurempaa tiheyttä alkukasvatuksessa välttämättömänä laadun kannalta, tai haluttaessa tiheys voidaan korvata karsinnallakin.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/paastaanko-latvusten-ohjepituuksiin-harvennusmalleilla/
Veli-Jussi esittää Metsämakasiinissa (7/24 s. 76) jälleen siirtymistä harvempaan kasvatustiheyteen. Runkolukuohje olisi: uudistaminen 1200 > ensiharvennus 600 > väljennys 400 > loppukasvatus 200.
Perusperiaate on oikean suuntainen. Prosessimallittajien mukaan metsikön kasvu riippuu kaikkien puiden yhteenlasketusta bruttokasvusta, josta on vähennetty ylläpito- ja kasvuhengitys. Lehtipinta-ala määrää ylärajan sille, kuinka suuri bruttotuotos voi olla, ja kunkin kasvukauden olosuhteet sen mikä toteutuu.
Tähän voi katsoa rinnalle Mehtätalo ym. 2024 julkaisun, jossa on sama periaate, eli kasvun ennustamisessa lehtipinta-ala kuvataan latvusprojektiolla ja hengitys puuston kokonaistilavuudella. Vastaava kasvun ennuste saadaan myös viimeisen 5 vuoden kasvusta, joka on helposti mitattavissa mistä tahansa havupuumetsiköstä kairaamalla. Julkaisussa on havainnollisia kuvia kasvusimulaattorin kasvuennusteista.
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4919421
Veli-Jussin mukaan nykyiset metsänhoidon suositukset johtavat liian pieniin latvuksiin. Johtaako resepti kuitenkin liian pieniin runkolukuihin? Lehtimassahan on yhden puun latvuksen koko kertaa puiden runkoluku per hehtaari. Esitettyyn reseptiin tarvittaisiin varmaankin hienosäätöä alueesta, puulajista ja kasvupaikasta riippuen.
Nykyisillä metsänhoidon ohjeilla toimittaessa metsikön kasvu on suurimmillaan nuoressa metsässä eli noin 35 vuoden iässä. Voitaisiinko harvempana kasvattamalla pidentää huippukasvun aikaa? Mikä on se runkoluku, joka maksimoi lehtimassan ja sitä kautta kasvun kiertoajan yli?
Ikärakenteen vanheneminen pysyvästi kasvua pienempien hakkuiden vuoksi pienentää nyt kasvua koko Suomen alueella laskettuna. Hiilinielun lisäämiseksi lääkkeeksi on esitetty tiheämpänä kasvattamista ja kiertoaikojen jatkamista. Edellyttäisikö jatkaminen kuitenkin harvempana kasvatusta, jotta puilla riittäisi latvuksessa paukkuja loppuun saakka?
Kuuntelin aiemmin linkitetyn dosentti Ruotsilan ja Puopolon keskustelun. Oli yllättävän antoisa.
Dosentti Ruotsila perustelee hyvin, miksi USA:sta ei voi tulla diktatuuria: Trump ja muut republikaanit uskovat heikkoon valtioon, eli halutaan jakaa päätösvaltaa osavaltioille ja yksilöille. Entä miksi Trump voitti? Yksi merkittävä syy oli latinotaustaisten äänestäjien siirtymä oikealle. Lisäksi taustalla vaikutti kyllästyminen eliittiin. Erityisesti ns. kulttuurisotaan, jossa jos ymmärrän oikein, ovat konservatiiviset ja liberaalit arvot vastakkain. Tässä ei mainittu, mutta yksi syy saattoi olla myös Lähi-Idän sota, joka aiheutti tyytymättömyyttä arabien parissa. Bidenin kauteen ei oltu tyytyväisiä talousmielessä, mutta tässä Bidenin hallinto saa ehkä ’ansiotontakin’ haittaa koronasta ja Ukrainan sodasta, joihin presidentti ei tietenkään voinut vaikuttaa.
Ehkä otan seuraavaksi kuunteluun toisen konservatiivin eli Nalle Wahlroosin haastattelun.
Noo, riippuu miten laskee ja mitä aluetta Suomessa tarkoittaa: Lapissa on suojeltu tosiaaan jo lähes 30 %, mutta koko maan tasolla 13 % metsä-ja kitumaan yhteisalasta.
http://www.luke.fi/fi/uutiset/suojeltu-metsapintaala-on-lisaantynyt
