Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Keskustelua ilmastokokouksen alla. Miten hiilinieluihin pitäisi suhtautua? Radiossa puhuttiin tänään talouden tulevista haasteista, ja yhtenä uutena menoeränä mainittiin hiilinielujen ostot. Ilmeisesti asiaan on alettu tosissaan varautua. Mutta kenellä on myytävää?
Kommentteja Hesarin uutiseen Bakun kokouksesta. Avohakkuuta syytetään taas kerran hiilitaseen sabotoinnista.
”Hiilitase riippuu siitä, mitä osaa kokonaisuudesta tarkastellaan: otetaanko mukaan pelkkä metsä, koko maankäyttö johon kuuluu maatalousmaa, huomioidaanko korvausvaikutukset ja varastot puun käyttöpäässä, ja miten käsitellään vienti. Meidän metsäteollisuuden tuotannosta menee valtaosa vientiin. Kotimaisiin puurakenteisiin ja -tuotteisiin varastoituu vuotuisista hakkuista vain pieni osa, joka näkyy raporteissa osiossa puutuotteiden hiilinielu.
Pelkästään metsää katsottaessa voi lyhyellä aikavälillä ja yhdessä metsikössä näyttää siltä, että hiilitase tosiaan pienenisi avohakkuun seurauksena. Suomen metsissä on kuitenkin käynyt aivan toisin: alkaen 1960-luvulta hakkuut ovat olleet aina pienemmät kuin puuston kasvu ja metsiin on kertynyt koko ajan lisää hiilivarastoa.
Todellinen hiilinielun romahdus löytyy Saksasta. Metsälehden metsäuutiset kertoo tänään sen hätkähdyttävän tiedon, että tänä vuonna Suomen metsät kasvavat enemmän kuin Saksan metsät. Siellä on ikärakenne melko vanhaa, eli yli satavuotiaita on metsistä puolet. Tämä yhdistyneenä kuusten suuriin tuhoihin viime vuosina on johtanut monilla alueilla metsien puuvarannon pienenemiseen.”
”Tähän tematiikkaan voi lukaista kirjoituksen otsikolla Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita.
Lisäksi kannattaa huomata: Luonnonvarakeskuksen laskema ja Tilastokeskuksen raportoima kasvihuonekaasujen inventaarion raportti sisältää Suomen metsien osalta koko hiilitaseen. Mukana ovat siis kivennäismaan ja turvemaan maaperän hiilisisällön muutoksetkin. Hiilinielu on todellinen vuotuinen metsien kokonaisbiomassan ylijäämä eli varaston kasvu.”
Annikalta lainaus: ”Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen.”
Vitsi virkamiehistä mutta sopii moneen. Virkamiehellä on kaksi paperipinoa. Toinen jota ei ole aikaa hoitaa ja toinen jonka aika hoitaa. Tämä oli Hesarin jutussa Värriön yhteismetsästä löytyneestä lutikkakäävästä jonka vaikutukseen hakkuisiin elyllä kesti monta vuotta vastata. Se täällä ehdotettu automaattiviesti olisi ollut hyvä vaihtoehto.
Otsikkoon palatakseni: jos kaikki uhanalaishavainnot ja muut varottavat kohteet olisivat metsätietojärjestelmissä metsäalan toimijoiden vapaasti käytettävissä, ely-keskuksen lausuntoja ja ohjeistuksia ei enää tarvittaisi.
Myös maanomistajiin pitäisi jo nykyiseen maailmanaikaan luottaa niin paljon että luontotieto olisi myös meidän käytössämme. Se mahdollistaisi metsänhoitotoimet lajit ja luontotyypit huomioiden myös omatoimisessa toiminnassa. Lisäksi se voisi tuoda kohteita entistä laajemmin ennallistamis- ja suojelutoimien piiriin. Näkyvä laji kuin kalasääski on helppo huomioida, mutta näkymättömiä elelijöitä ei.
