Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsissa ja Suomessa varmaan moni yhtyy tuohon Ilvesniemen näkemykseen, mutta kysymys kuuluu menevätkö perustelut läpi EU:ssa. Hannes Mäntyranta on sitä mieltä että kyllä menevät: ongelma on maiden yhteinen eikä kenelläkään tule olemaan nieluja myytäväksi. Muutenkin aivan erinomainen keskustelun ja ongelmavyyhdin auki kerintä Hannekselta.
Se kysymys jää vielä hieman auki mihin Antti Asikainen kiinnitti huomiota MaasTullin haastattelussa: miksi Ruotsi on saanut inventaarissaan koko ajan noin 30 milj. yksikköä korkeamman hiilinielun kuin Suomi vaikka sen metsien käyttöaste on ollut korkeampi kuin Suomessa. Mutta tähän saatanee vastaus myöhemmin.
Kiitos Mm aiheellisesta täsmennyksestä.
Vielä jatkoksi Juuson ehdotukseen: ymmärtääkseni hänen ohjelmistonsa pystyy laskemaan kuhunkin leimikkoon parhaan mahdollisen universaalin katkonnan jälkikäteen runkojen mittauksiin perustuen. Jos myyjä saisi leimikostaan maksun tämän tiedon perusteella, mutta laatutekijät huomioiden eli raakit vähentäen, silloin ainakin katkonnan valvonnan tarve poistuisi. Tarjousten vertailukin voisi tapahtua silloin pelkästään (?) yksikköhintojen avulla, kuten runkohintakaupassa.
Runkohintakauppakaan ei poista laatupuutteiden riskiä siltä osin kuin ne paljastuvat vasta sahalla. Se on kuitenkin edistysaskel, kun ostaja maksaa kaikesta laadun täyttävästä rungon osasta markkinahinnan riippumatta katkonnasta tukkiin ja kuituun.
Jos isompia muutoksia tehdään, niiden on oltava kaikkia puukaupan osapuolia hyödyttäviä. Tarjousten vertailu tapahtunee jo nykyään tietoturvallisesti Kuutiossa? Lapin ehdotus varmistaisi myyjien tiedon saantia eniten käytetyssä tavaralajien katkontaan perustuvassa puukauppatavassa.
Kertauksen vuoksi: khk-inventaarion maaperälaskenta. Puuston kasvu tulee VMI:stä ja hakkuupoistuma Lukelta (metsäteollisuuden tilastoista).
https://bg.copernicus.org/articles/20/3827/2023/
Em. julkaisun Kuva 1: kts. uusin julkaisu ja klikkaa kaaviota niin se näkyy täysikokoisena:
Ainakin se vaikuttaa selkeältä, että pohjapinta-alalla mitattuna puustopääomat jk-metsissä ovat yleensä alemmat kuin jaksollisessa mallissa. Kannattaa varmaan harkita tapauskohtaisesti, yrittääkö edes hankkia taimia varttuneen metsän alle vai olisiko viisaampaa mennä puhtaalla yläharvennustaktiikalla. Toinen mikä vaikuttaa selkeältä vaikutukselta on puunhankinnan vaatiman pinta-alan kasvu, jos avohakkuiden pinta-ala pienenee oleellisesti nykyisestä. Kolmas vaikutus: riittävän lehtipuiden osuuden ylläpito menee vaikeaksi, jos tehdään korkeintaan pienaukkoja ja niitäkin mahdollisimman harvoin.
Kolumbiassa ja Venezuelan raja-alueella operoivat sissit ja huumekauppiaat pääsevät operoimaan vapaammin, kun USA lopetti avun Kolumbian hallitukselle. Politiikka ei olekaan yksinkertaista diilien tekemistä. Liittovaltion tuomari määräsi kuitenkin jo palauttamaan ulkomaan apuja, eli jo aiemmin päätetyt avustusohjelmat jatkuvat. (Lähde: Helsingin Sanomat.)
Trumpin ratkaisu ongelmaan olisi varmaan erottaa niskoittelevat liittovaltion tuomarit, mutta siihen hänkään ei taida pystyä.
Päästöjä voi ajatella monella tapaa. Suon ojituksessa metaanin päästö lakkaa ja hiilidioksidin päästö alkaa. Jos kyseessä on peltomaa, niin myös typpioksiduulia alkaa tulla. Yhtälössä tulee huomioida myös suo-, pelto- ja metsäkasvien hiilen sidonta.
En tiedä kannattaako noista kovin stressata, kun uudisojitus on joka tapauksessa käytännössä loppunut. Kunhan saadaan kasaan laskelmat jotka kelpaavat ja ne on joka tapauksessa tehtävä IPCC-ohjeiden mukaan. Siitä kyllä tulee stressiä jos jotain sakkomaksuja aletaan laskelmien pohjalta määrätä.
Kertoimia ilmeisesti käytetään ajan kulumisen huomioimiseen, eli miten kauan kukin kaasu säilyy ilmakehässä ja kuinka suuri sen lämmitysvaikutus tuona aikana on (ns. säteilypakote). Ei ole kovin havainnollinen tapa käsitellä asiaa, mutta en tiedä onko parempaakaan ja ehkä tuo toimii simuloinneissa.
