Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En sitä tiedä lasketaanko Suomessa metaania oikein, mutta varmaan pyritään raportoimaan IPCC-ohjeiden mukaisesti kuten kuuluu tehdä. Eli laskenta menee sitten mahdollisesti päin seiniä (kuin Vinskillä näkymättömyyspulverin kanssa), mutta kaikkialla yhtä paljon.
Em. Marttilan haastattelussa toimittaja: ”Talousvaikuttajat Antti Herliniä myöten ovat varoittaneet, että vuoden 2035 tavoitteesta perääntyminen vahingoittaisi Suomen mainetta vihreiden investointien kohteena.”
Nimenomaan maanviljelijän pitää ymmärtää maankäytön ilmastovaikutuksia ja toimenpiteiden laajemmat ulottuvuudet, ja kenties osata selittää niitä muillekin sijoittajille.
Märehtijöiden metaanista tulee varmaan kysyä alan tutkijoilta. Kristiina Regina osaa ainakin kertoa kuka osaa kertoa. Vastaavasti Yasson kertoimista kannattaa kysyä sen kehittäjiltä, esim. Ilmatieteen laitoksessa Jari Liski.
Sama kaiku on askelten, eli samma på svenska.
”Enligt Carl-Wiktor Svensson (KD) är det orimligt att tro att Sverige ska kunna nå målet, givet de nya siffrorna. Hans åsikt är att LULUCF bör omförhandlas på EU-nivå.”
Aivan näin, isaskar. Hakatusta puusta osa menee kyllä varastoon ns. puutuotteiden hiilinieluun mutta se on meillä Suomessa pieni koska suurin osa metsäteollisuustuotteista menee vientiin.
Hiilitaseen näkökulmasta ei ole perusteltua katsoa pientä pinta-alaa lyhyellä aikavälillä, vaan koko Suomen metsiä pitkällä aikavälillä. Jos ei olisi ryhdytty avohakkuisiin ja metsänjalostukseen, eipä olisi hiilinieluja joilla elvistellä eikä olisi nykyisen kaltaista metsäteollisuuttakaan. Kotiaho sivuuttaa metsien hakkuiden vähentämisen riskit. Mielestäni on varmin strategia pitää talousmetsämme kohtalaisen nuorekkaina.
Ojitetuilla soilla maaperähiilen hajoamisen viimeaikainen kiihtyminen johtuu kai pääosin sovellettavasta mallista, joka huomioi nousevien lämpötilojen vaikutuksen hajoamisnopeuteen. Geologit ovat muuten kertoneet, että myös luonnontilainen suo voi kutistua kuivana kesänä.
MTK:n johtaja Marttila: ”Kallistun nyt siihen sekä EU-politiikassa että kansallisella puolella, että maankäyttösektorin merkitys pitää miettiä uudelleen.”
AJ:
Ihan hyviä avauksia MTK:lta. Hiilineutraaliuden perustaminen maankäyttöön voi johtaa epäoptimaalisiin ratkaisuihin yleensä ja erityisesti metsätaloudessa. Luulisi asiaan perehtyneiden vihreiden investoijienkin ymmärtävän tämän, eli osaavat nähdä vuoden 2035 tavoitteeseen sisältyvät perustellut riskit.
Esimerkiksi saatetaan ottaa turvemaapeltoja pois viljelystä ja myöhemmin huomata, että niitä tarvitaan ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi. Metsissä saatetaan vähentää hakkuita väärissä kohteissa, mikä heikentää niiden kasvua. Vanhenevissa metsissä metsätuhojen määrät voivat kasvaa äkillisesti, kuten Saksassa jo tapahtui ja metsät kääntyivät isoksi päästölähteeksi.
Jovain on idealisti. Kyllä tavoite nimenomaan on että peitteistä kasvatusta lisätään. Perustetaanhan sitä varten uusi sertifikaatti. EU:ssa ilmeisesti on kaavailtu, että biodiversiteettistrategian suositusta (10 % suojeltua ja 20 % osittain suojeltua) toteutetaan peitteisellä kasvatuksella. Kolmantena suositus siirtyä turvemaametsissä mahdollisuuksien mukaan jatkuvapeitteiseen.
Nämä ovat kaikki periaatteessa ihan ok tavoitteita, mutta pelkään että käytännön toteutus voi olla liian kaavamainen, eikä ota huomioon erilaisia tilanteita eikä metsänomistuksen vaihtelevia tavoitteita.
Ruotsissa ja Suomessa varmaan moni yhtyy tuohon Ilvesniemen näkemykseen, mutta kysymys kuuluu menevätkö perustelut läpi EU:ssa. Hannes Mäntyranta on sitä mieltä että kyllä menevät: ongelma on maiden yhteinen eikä kenelläkään tule olemaan nieluja myytäväksi. Muutenkin aivan erinomainen keskustelun ja ongelmavyyhdin auki kerintä Hannekselta.
Se kysymys jää vielä hieman auki mihin Antti Asikainen kiinnitti huomiota MaasTullin haastattelussa: miksi Ruotsi on saanut inventaarissaan koko ajan noin 30 milj. yksikköä korkeamman hiilinielun kuin Suomi vaikka sen metsien käyttöaste on ollut korkeampi kuin Suomessa. Mutta tähän saatanee vastaus myöhemmin.
Kiitos Mm aiheellisesta täsmennyksestä.
Vielä jatkoksi Juuson ehdotukseen: ymmärtääkseni hänen ohjelmistonsa pystyy laskemaan kuhunkin leimikkoon parhaan mahdollisen universaalin katkonnan jälkikäteen runkojen mittauksiin perustuen. Jos myyjä saisi leimikostaan maksun tämän tiedon perusteella, mutta laatutekijät huomioiden eli raakit vähentäen, silloin ainakin katkonnan valvonnan tarve poistuisi. Tarjousten vertailukin voisi tapahtua silloin pelkästään (?) yksikköhintojen avulla, kuten runkohintakaupassa.
