Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tässä on nyt sitten tulos. Jos on kovapäistä porukkaa tällä palstalla niin on muuallakin. Ei kai tässä voi muuta kuin heittää hanskat tiskiin!? TA:
”Suomessa ei varmaan ainakaan metsätaloustoimijoiden suunnalta saa kovin helposti puolueetonta tutkimusta. Niissä on usein käytetty sinivalkoisia laseja, ajateltu Suomen lyhyen tähtäimen taloudellista etua, kun pitäisi tutkia ekologiaa. Ekologisissa tutkimuksissa, jotka ovat siis ekologien tekemiä, voidaan saavuttaa paremmin puolueettomuus.
Nyt sinäkin jätät huomioimatta metsien hiilivaraston, jonka purkamisessa ilmakehään ei ole järkeä. Hakkuissa niitä puretaan ilmakehään. Kaadetun puun osalta se tapahtuu viiveellä – sellussa lyhyellä, sahatavarassa pidemmällä viiveellä.
Puun polttaminenkaan ei ole järkevää. Lämmön tuottamisessa tulee siirtyä pois polttamisesta, maalämpöön, hukkalämmön talteenottoon ja energiansäästöön. Puolankin kannattaa tehdä näin. Ja mikäli ei käytetä purjelaivoja puun rahtaamisessa Suomesta Puolaan, siinäkin tulee päästöjä.
Emme voi vaikuttaa muiden maiden hakkuisiin, mutta voimme tehdä oman osuutemme hakkuiden tuntuvassa vähentämisessä. Aiemmin mainittu pieni viilaus ei riitä, vaan tarvitaan Suomen metsätalouden perusteellinen remontti. Meillä on kasvatettu hakkuut reippaasti yli kestävän hakkuutason, ja sitä on nopeasti pienennettä reilusti ennen kuin kaikki vanhatkin metsät on hakattu. Hakkuukierron pituutta on kasvatettava myös talousmetsissä, ja lopetettava avohakkuut ainakin melkein kokonaan.
Aiemmin mainitut metsäpalot, kuten hyönteisten aiheuttamat puukuolemat (luonnollisessa määrin, ei puupeltojen runsaammissa määrin) ovat luonnollisia asioita ja kuuluvat luontoon. Metsäpalossakaan ei edes puuston koko hiilivarasto vapaudu ilmakehään, ellei kyseessä ole sitten superpalo. Sama pätee hyönteisten tappamiin puihin, jotka voivat olla jopa satoja vuosia hiilivarastona vielä kuolemansakin jälkeen.”
Villiintyneitä poroja Venäjällä. En tiedä onko uutiseen luottamista mutta väitetään niiden houkuttelevan kesyjä poroja mukaansa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cb575e84-78f2-4b2d-b27d-cbb43be50126
Nyrjähtäähän se kaikilla joskus, en sitä kiellä. Mutta 200000 talvikarja ja kesäisin siihen vasat päälle tekee jo jotain kasvillisuudelle. Kilpisjärvellä näkee että koivun taimia ei ole ja tunturikoivujen alaoksatkin on kaluttu pois. Muuallakin pistää silmään jäkälän vähyyden lisäksi koivujen puute. Ne puulajit kukoistavat, jotka eivät poroille maistu, kun hirvikantakin on Lapissa alhainen.
”Keväällä poro syö heinäkasveja, saroja, varpuja, jäkälää ja puiden lehtisilmuja. Kesällä porot syövät monipuolisesti erilaisia vihreitä kasveja, joista tärkeimpiä ovat ruohot ja kosteikkokasvit, ja lisäksi koivun lehtiä, jäkälää, heinää ja ruohoa. Syksyllä porot keräävät vararavintoa talvea varten syömällä sieniä sarojen, ruohojen, heinien ja varpujen lisäksi. Talvella, kun ravintoa on luonnossa vähemmän, porot etsivät ensisijaisesti jäkälää. Poro pystyykin haistamaan jäkälän metrin paksuisen hangen läpi. Myös heinäkasvit ja varvut kelpaavat porojen ravinnoksi, jos jäkälää ei ole tarpeeksi saatavilla. Tuulen pieksämillä ohutlumisilla alueilla porolle riittää talvellakin matalaenergiset varvut, heinät ja saraheinät. … Porot syövät talvella lehtipuiden taimia ja vioittavat männyntaimia, mikä voi aiheuttaa huomattavaa taimikon tuhoa.”
Lähde: Wikipedia.
Rukopiikki kysyy vaikeita. Riippuu metsäpalosta ja metsiköstä: paksut rungot nyt ainakin säilyvät. En ole nähnyt luonnossa kunnon metsäpaloaluetta kuin kaksi kertaa: Tammelassa ja Venäjän Paanajärvellä. Molemmissa olivat puut pystyssä, vain lehdet ja oksat olivat osittain palaneet ts. valtaosa metsän hiilestä oli edelleen paikallaan. Meillä ei ole historiallisesti ollut kovin usein metsää uudistavia paloja, vaan ne ovat olleet yleensä pintakuloja männiköissä. Jos maastossa on valmiina paljon kuollutta puuta, isompikin roihu on mahdollinen, mutta ei kovin yleinen.
mehtäukko kommentoi Metsäuutisissa: miksi metsien uudistamista ei valvota tiukemmin. Lienee resurssikysymys eli montako ihmistyövuotta Metsäkeskus kohdistaa työhön. Jossain sanottiin työn tuottavuus on kaukokartoituksen ja lennokkien avulla tehostunut olennaisesti.
Aki Ikonen kysyy Hesarissa onko metsätaloudessamme järkeä kun puutuotteet ovat keskimäärin aika lyhytikäisiä. Yritin vastata.
”Kyllä, juuri näin, että Keski-Euroopassa pahimmat tuhot ovat nyt yli-ikäisissä kuusimonokulttuureissa. Toisaalta pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonnonmetsätkään eivät ole viime vuosina näyttäytyneet hyvinä hiilivarastoina, vaan niissäkin on ollut laajoja hyönteistuhoja ja metsäpaloja. Kiertoajan jatkaminen 140 vuoteen onnistuu kyllä, jos joku maksaa siitä – joko puusta, hiilinielusta tai monimuotoisuuden tuottamisesta.
En pidä metsätalouttamme hölmöläisen hommana: suuri osa kansantaloudestamme seisoo edelleen puujaloilla. Pientä hienosäätöä tarvitaan, mutta ei suurta remonttia. Matti Heikurainen kiteytti hyvin alueellisen osaoptimoinnin järjettömyyden. Ilmastokokouksissa pitää keskittyä kokonaisuuteen eikä harjoittaa moraaliposeerausta maakohtaisilla hiilinieluilla.
Hakkuiden siirtyminen meiltä muille maille voi parantaa kokonaistilannetta sekä meillä että muualla. Meillä jää enemmän tilaa monimuotoisuudelle ja metsien muille hyödyille. Meiltä sellua ja paperia ostaneet asiakkaat ovat luultavasti keskimääräistä vastuullisempia ja edellyttävät hyvää metsänhoitoa uusiltakin toimittajiltaan. Metsäteollisuudellamme on sellun tuotantoa Etelä-Amerikassa, joten uusikin toimittaja voi olla suomalainen metsäyhtiö.”
Metsäuutisissa keskustelua aiheesta ministeri Mykkänen A-studiossa: miten saadaan lisää hiilinieluja ihan lähivuosina että päästään ilmastolain tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035?
Antaisin mieluiten markkinoiden hoitaa: jos metsälle löytyy vaihtoehtoinen tapa tienata, sitä ei välttämättä hakata. Siis hiilen sidonnan ja luontoarvomarkkinan kautta. Julkisen vallan rooli tässä on luoda niille pelisäännöt. Luonnonsuojelulain luonnonarvokauppa vaatii toimiakseen paljon ely-byrokratiaa. Luontoarvojen nettikauppa (esim. MTK:n tai Compensate-yhtiön) ja tulokselle jokin riippumaton todentaja voisi olla helpommin sovellettava vaihtoehto.
Viimeisimmässä metsälain uudistuksessa poistettiin ikä- ja läpimittarajat päätehakkuulta ja taustalla olleet talousperusteet lienevät edelleen olemassa. Harvennusten lakirajan sopivuutta en osaa arvioida muuten kuin että myös liian tiheänä kasvattamisella on haittoja. Ehkä mieluiten tiukentaisin metsälaissa vain jatkuvan kasvatuksen lakirajaa.
MaalaisSeppo: hiilivarastoa ja -tasetta pitää tärkeänä keskustelukumppani TA ja esimerkiksi Suomen Ilmastopaneeli. Minä en niinkään. EU:n ilmastopolitiikka nojaa hiilinieluihin, mikä voi olla aivan viisasta, koska se kannustaa pitämään metsät nuorehkoina ja hyvin kasvavina. Yritin eilen siis perustella TA:lle miksi Suomen hiilitase on positiivinen eikä negatiivinen kuten hän toistuvasti väittää. Maaperän hiilivarastojen muutokset ovat mukana siinä määrin kuin ne osataan suhteellisen varmasti laskea.
Olisivatko Saksan tuhotkin olleet vältettävissä, jos metsiä ei olisi päästetty niin vanhoiksi (lue: hakattu enemmän) ja samaan aikaan olisi huolehdittu sekametsistä ja monimuotoisuudesta? Tuo sama skenaario on tulossa meille päin, joten meidän on syytä alkaa varautua. Vanhoja kuusikoita kannattaa nuorentaa ennakoivasti ja jättää vain sen verran pystyyn kuin on tarpeen monimuotoisuuden kannalta.
Avohakkuita moititaan siitä että ne katkaisevat hiilen sidonnan juuri siksi ajaksi, jossa aikaikkunassa meillä on kiire hillitä ilmastonmuutosta eli lähivuosina. Toisaalta jatkuvapeitteisyyskään ei toimi oikein hyvin tässä kohtaa. Esimerkiksi kuivuudesta ja valoshokista kärsiviä kuusipuita ja korjuuvaurioita syntyy yhtä lailla siinä. Erityisen paljon jos menetelmää sovelletaan rehevien korpien ojikoilla ilman mahdollisuutta säätää pohjaveden pintaa kuivina kesinä.
Eilisestä keskustelusta talteen vielä Matti Heikuraisen loistava kiteytys:
”Metsien hiilinielun kasvattaminen Suomessa lisää noin vastaavalla määrällä hakkuita muualla, sillä globaali kysyntä ei Suomen vähenevästä tuotannosta pienene! Eli globaali ilmastovaikutus olisi noin 0.
Nämä maakohtaiset laskelmat ovat ”vähän” keinotekoisia. Ainoa jolla on todellista merkitystä on päästöjen vähentäminen / fossiilisten päästöjen pienentäminen. Sama asia olisi esim Raahen terästehtaan lopettaminen. Suomen päästöt pienenisivät, mutta kiinalainen tuotanto täyttäisi markkinatarpeen…”
AJ (HS kommentti tarjolle):
”Jos katsoo karttaa maailman metsistä, Suomi ja muut Pohjoismaat näkyvät kartalla tumman vihreinä. Keski- ja Etelä-Eurooppa vain paikoin. Eli meillä päin on metsiä hoidettu ilmastomielessä hyvin. Nyt kun on taas ilmastokokous, niin päättäjät voisivat miettiä ilmastorahoitusta ja kannattaisiko sitä käyttää entistä pontevammin metsitykseen. Entä missä viipyy EU:n metsitysohjelma, onko sellaista?
Vähän aikaa sitten valmistui laskelma, jonka mukaan heikkotuottoisten laidunten metsittämisellä saataisiin sidottua noin kymmenen vuoden päästöt koko maapallon mittakaavassa. Metsitys pitää hoitaa niin että siitä koituu positiiviset vaikutukset paikallisväestölle. Subtropiikissa ja tropiikissa puiden ja maatalouden yhdistelmä on monesti koettu hyväksi. Metsitys ei siis välttämättä tarkoita että viljely ja laidunnus loppuisivat alueella kokonaan.”
