Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kasvihuonekaasujen raportoinnin ohjaus tapahtuu varmaan pääosin Tilastokeskuksessa ja sitten vähemmän ministeriöissä. Luke ja Syke ovat ministeriöiden tulosohjauksessa. Valtion keskushallinnon tietotarpeita kuullaan ja siltä saadaan rahoitusta hankkeisiin.
Mistä sitten tiedettä ohjataan? Jonkin verran tulosohjauksen kautta, esimerkiksi voi olla EU-asioihin liittyviä tietotarpeita ja työryhmätöitä, lisäksi rahoittajien kautta ja tieteen sisäisistä tarpeista. Luken hallitus vetelee suuria linjoja. Tosin en ole ollut sisäpiirissä enää yli 10 vuoteen, joten asiat ovat voineet muuttua.
Ongelmana ei ehkä ole ollut niinkään tieteen puoluepolittinen ohjaus, vaan tutkimusteemat ovat sellaisia, joista on kaivattu yhteiskunnassa kulloinkin lisää tietoa. Ilmastonmuutos, luontokato ja hapan sade ovat olleet yleismaailmallisia teemoja. Metsien monikäyttöteema ehkä enemmän suomalaisen yhteiskunnan ja metsänomistajien muuttuvista arvostuksista johtuva.
Suomessa on kuitenkin varovainen keskustelutyyli. Tämä voi liittyä suomalaisen kansan luonteeseen. Jos joku huomaa tieteessä puutteen, asia voidaan pyrkiä korjaamaan, mutta virheiden osoittelu voi olla metsäalan pienissä piireissä vaikeaa. Jos sitten puutetta ei ole huomattu tai asiasta ei tiedetä vielä tarpeeksi, sitä on hankalampi korjata.
En ole huomannut jatkuvan kasvatuksen suosimista Lukessa. Asiaa on hoitanut pääosin Sauli Valkonen ja erittäin hyvin. Yksittäisissä tutkimuksissa ja yksityiskohdissa löytyy toki korjattavaa, esimerkiksi jos tutkimus ei pysy käytännön perässä.
Erityistunnustus epäkohtia esille kaivavasta työstä tutkivalle journalistillemme Riikilän Mikolle.
Olen ymmärtänyt että hirvikin käy kovina talvina peurojen ruokinnoilla ja tietenkin alueensa riistapelloilla.
Edellä tarkoitin ”ruokinnoilta metsästyksellä” pääasiassa vhp:tä, kuten asiayhteydestä selviää. Eli hirvien kantaa voisi alentaa täällä meillä päin vielä entisestään ja lihaa riittäisi silti kaikille halukkaille.
Uskon että innostus jonkin verran hiipuu jos tulosta ei tule. Metsästystä harrastetaan kuitenkin myös Lapissa jossa on hirviä puolet vähemmän per pinta-ala. Helpottavana siellä, että susien uhkaa ei ole, eli koiria pystyy käyttämään.
Täällä etelässä ja lounaassa on samanaikaisesti maan runsain hirvikanta ja valkohäntäpeuran kanta. Vaikka hirviä olisi täällä päin selkeästi vähemmän, jäisi silti metsästysmahdollisuuksia. Näihin ei koiraa välttämättä tarvita jos homma tapahtuu ruokinnoilta. Paitsi haavakoiden tavoittamiseen.
Lämmitysvasteessakin on omat ongelmansa kun eri kaasut käyttäytyvät eri tavoin ilmakehään päästyään. On käsitteellisesti helpompaa ja läpinäkyvämpää raportoida vuotuiset päästöt, joita painotetaan niiden lämmitysvaikutuksella. Eli typpioksiduulin kerroin on suurempi kuin metaanin, jonka kerroin on suurempi kuin hiilidioksidin.
Onhan edustajamme MTK yrittänyt lobata, mutta ei ole saanut korvauksia nousuun. Tuskin siitä paljon apua olisi vaikka jokainen vahinkoja kärsinyt metsänomistaja yksinään kirjelmöisi eduskuntaan.
Yksinkertainen keino saada tavoitteet paremmiksi metsänkasvattajan kannalta: käännetään nurinpäin päätöksenteko riistaneuvostoissa kuten muutama vuosi sitten esitin eli maanomistajat päättävät tavoitekannat metsästäjien pohjaesityksestä. Jos niitä on senkin jälkeen liikaa, niin sitten saamme syyttää omia edustajiamme ja tarvittaessa vaihtaa heidät.
Tullikertymä riippuu siitä minkä verran amerikkalainen kuluttaja ostaa kallistuvaa ulkomaista tavaraa, varsinkin kun samaan suuntaan vaikuttaa halpeneva dollari, eli hinnat nousevat kahdesta syystä yhtä aikaa. Voi käydä niinkin että kassaan kertyy vain miinusta. Bidenia moitittiin ettei hän saanut inflaatiota kuriin – no kuinkas sitten kävikään?
Ei ole mitään muuta ulkopuolista tahoa kuin YK:n Ilmastosopimus joka vaatii että maiden on raportoitava mahdollisimman luotettavasti ne päästöt jotka kussakin maassa ovat merkittäviä eriä. Lienee selvää että ojitetut turvemaat ovat meillä merkittävässä roolissa.
Laskelmat ja takana oleva tutkimus ovat olleet avoimesti saatavilla ja kritisoitavissa eli eivät ole salatiedettä.
Itse en näe tuossa laskentahäkkyrässä (ainakaan vielä paremman tiedon puutteessa) muita ongelmakohtia kuin kaksi julkisuudessa mainittua: pohjaveden pinnan vaikutuksen puuttuminen ja lämpötilaherkkyys turpeen hajoamismallissa.
Kyse on siis kasvihuonekaasujen inventaarion yhdestä epävarmasta osasta, eli turvemaan maaperän hajoamisen nopeudesta. Se voi olla yliarvio koska mallista puuttuu pohjaveden pinnan korkeuden vaikutus. Mallia laadittaessa asiasta ei ollut vielä nykyistä määrää tutkimustietoa. Ainakin se lienee varmaa, että mitään miljardilaskuja ei Suomelle tämän pohjalta voida määrätä.
Inventaariossa on metsien osalta myös varmoja osioita, kuten puuston määrä aluetasolla ja valtakunnan tasolla. Puuston määrä saadaan mitattua melko tarkasti jo metsikönkin tasolla. Ei tosin vielä metsaan.fi- tyylillä, vaan vaatii maastossa mittaamista. Näitä suhteellisen tarkkoja osioita voidaan edelleen huoletta käyttää. Myös puuston määrän muutos vuositasolla on kohtalaisen varma osio.
Mutta webinaarin eli 28.5. jälkeen ollaan himpun verran viisaampia asiassa.
