Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
mehtäukko mainitsi Koneen Säätiön. Se rahoittaa omien tavoitteidensa mukaisia hankkeita. Rahoittajia on varmaan muitakin kuin Kone-hissiyhtiö.
Elokapinan metsäkeskustelu voi olla hyväkin asia, koska nykymenon vastustajat pääsevät mielipiteiden vaihtoon mukaan ja tulevat kuulluiksi. Kun medioissa vellovaa metsä- ja luontokeskustelua seuraa, aivan liian paljon on huteraa tietoa liikkeellä. Jos on yhteinen tilannekuva ja silti ollaan edelleen eri mieltä, se on ok. On aina parempi jos päätöksenteko perustuu tietoon ja arvoihin eikä luuloihin.
Kuva 2. Päästöt per capita ovat Yhdysvalloissa maailman suurimmat ja yli kaksi kertaa EU-kansalaisen päästöt, jotka ovat kai lähellä maapallon keskiarvoa. Kiinassa toiseksi suurimmat. Tilastoa sotkee vienti ja tuonti, eli Kiinan päästöistä suuri osa johtuu vientitavaroiden valmistuksesta, samaan tapaan kuin meidän metsänhakkuiden päästöt.
http://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-kasvavat-yha
En sitä tiedä lasketaanko Suomessa metaania oikein, mutta varmaan pyritään raportoimaan IPCC-ohjeiden mukaisesti kuten kuuluu tehdä. Eli laskenta menee sitten mahdollisesti päin seiniä (kuin Vinskillä näkymättömyyspulverin kanssa), mutta kaikkialla yhtä paljon.
Em. Marttilan haastattelussa toimittaja: ”Talousvaikuttajat Antti Herliniä myöten ovat varoittaneet, että vuoden 2035 tavoitteesta perääntyminen vahingoittaisi Suomen mainetta vihreiden investointien kohteena.”
Nimenomaan maanviljelijän pitää ymmärtää maankäytön ilmastovaikutuksia ja toimenpiteiden laajemmat ulottuvuudet, ja kenties osata selittää niitä muillekin sijoittajille.
Märehtijöiden metaanista tulee varmaan kysyä alan tutkijoilta. Kristiina Regina osaa ainakin kertoa kuka osaa kertoa. Vastaavasti Yasson kertoimista kannattaa kysyä sen kehittäjiltä, esim. Ilmatieteen laitoksessa Jari Liski.
Sama kaiku on askelten, eli samma på svenska.
”Enligt Carl-Wiktor Svensson (KD) är det orimligt att tro att Sverige ska kunna nå målet, givet de nya siffrorna. Hans åsikt är att LULUCF bör omförhandlas på EU-nivå.”
Aivan näin, isaskar. Hakatusta puusta osa menee kyllä varastoon ns. puutuotteiden hiilinieluun mutta se on meillä Suomessa pieni koska suurin osa metsäteollisuustuotteista menee vientiin.
Hiilitaseen näkökulmasta ei ole perusteltua katsoa pientä pinta-alaa lyhyellä aikavälillä, vaan koko Suomen metsiä pitkällä aikavälillä. Jos ei olisi ryhdytty avohakkuisiin ja metsänjalostukseen, eipä olisi hiilinieluja joilla elvistellä eikä olisi nykyisen kaltaista metsäteollisuuttakaan. Kotiaho sivuuttaa metsien hakkuiden vähentämisen riskit. Mielestäni on varmin strategia pitää talousmetsämme kohtalaisen nuorekkaina.
Ojitetuilla soilla maaperähiilen hajoamisen viimeaikainen kiihtyminen johtuu kai pääosin sovellettavasta mallista, joka huomioi nousevien lämpötilojen vaikutuksen hajoamisnopeuteen. Geologit ovat muuten kertoneet, että myös luonnontilainen suo voi kutistua kuivana kesänä.
MTK:n johtaja Marttila: ”Kallistun nyt siihen sekä EU-politiikassa että kansallisella puolella, että maankäyttösektorin merkitys pitää miettiä uudelleen.”
AJ:
Ihan hyviä avauksia MTK:lta. Hiilineutraaliuden perustaminen maankäyttöön voi johtaa epäoptimaalisiin ratkaisuihin yleensä ja erityisesti metsätaloudessa. Luulisi asiaan perehtyneiden vihreiden investoijienkin ymmärtävän tämän, eli osaavat nähdä vuoden 2035 tavoitteeseen sisältyvät perustellut riskit.
Esimerkiksi saatetaan ottaa turvemaapeltoja pois viljelystä ja myöhemmin huomata, että niitä tarvitaan ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi. Metsissä saatetaan vähentää hakkuita väärissä kohteissa, mikä heikentää niiden kasvua. Vanhenevissa metsissä metsätuhojen määrät voivat kasvaa äkillisesti, kuten Saksassa jo tapahtui ja metsät kääntyivät isoksi päästölähteeksi.
