Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jospa palataan aiheeseen eli hirvituhoihin? Jos haluatte metakeskustelua keskustelustanne, niin sitä voi harrastaa ”Me keskustelemme taas” -ketjussa.
Hoitorästien vaikutus hirvituhoalttiuteen tiedetään: ne lisäävät männyn syödyksi joutumisen todennäköisyyttä, jos mänty joutuu kamppailemaan elintilasta, esimerkiksi lehtipuun alikasvoksena.
Tuo on mielenkiintoinen havainto, että mänty tulee syödyksi kuusen kanssa sekapuuna, vaikka ei ole alikasvoksena. Asiaa kannattaisi tutkia vaikka hirvivahinkoilmoitusten aineistosta tarkemmin. Lisäksi voisi analysoida, ovatko nämä männyt kemiallisesti poikkeavia vai mistä on kysymys.
Suorittavan ehdotus nuorten tiheiköiden ostamisesta suojeluun on hyvä.
Samaa professori Jari Kouki ja perusteli sillä, että myös nuorista runsaslahopuustoisista kohteista on suuri pula talousmetsäluonnossa. Jos tällainen pieni alue on unohtunut raivata, sen voi rauhoittaa omalla päätöksellään lahopuun tuotantoalueeksi. Itselläni on noin hehtaarin kokoinen aikoinaan ojitettu lehtipuuvaltainen korpi. Nyt ojat ovat jo tukkeutuneet, ylispuina on isoja koivuja ja alla runsas lehtipuusto. Mielenkiinnolla seuraan kehitystä ja odotan valkoselkätikkaa pesimään.
Muistaakseni olen jakanut mutta varmuuden vuoksi vielä uudelleen tuore ohjeistus.
Ei talousmetsään haluta häiriöitä vaan uhanalaisille eliöille elinpaikkoja ja siksi metsänhoidossa matkitaan häiriöitä. Suomestakin löytyy reheviä ja kosteita alueita esim. Vesijaon luonnonpuisto jossa ei ole tapahtunut suuria häiriöitä ehkä vuosisatoihin, on vain pieniä aukkoja ja yhden puun kuolemisia.
Ei puutuotteiden vientiä kirjata päästöksi, vaan hakkuut maankäyttösektorilla. Satelliitti näkee maan alueella sidotun hiilidioksidin mutta ei tuotteiden vientiä. Se näkee myös maan alueella kulutetut fossiilipäästöt.
Öljy ym. ei ole raportoinnissa tuottajan päästö vaan kuluttajan. Puutuote taas on kuluttajan hiilivarasto. Tässä kohtaa khk-laskenta on Suomen kannalta huono ja satelliitti hyvä.
Juuri noin Kurki. Suomessa on turvemaiden osuus metsämaista hiukan suurempi kuin Ruotsissa mikä nostaa kokonaishiilivarastoa. Jos verrataan sitten vain kivennäismaan maaperän varastoja, niin suunnilleen samassa suuruusluokassa pitäisi mallien ja mittausten tulosten liikkua. Etelä-Ruotsissa on reheviä lehtomultamaita, mutta toisaalta ne lienevät pääosin maatalouden käytössä.
