Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hannes laittaa artikkelissaan asioita mittasuhteisiin. Vaikuttaa siltä että Risto Isomäen ennustelema maailmanlopun keikahdus voi olla tulossa. Suomen kokoisen alueen päästöistä kiistely on näpertelyä.
Päivän jaarittelut HS.
Markku Kulmala, jota tässäkin lehdessä haastateltiin, ei ole Lukesta vaan akateemikko. Hän on pitänyt kasvihuonekaasujen laskelmia osin epäluotettavina ja samaa on tähdentänyt maaperän osalta Luken professori Hannu Ilvesniemi. Tutkijat tekevät parhaansa IPCC-ohjeiden raameissa, mutta maaperän ilmiöistä ei vielä tiedetä tarpeeksi ja epävarmuudet jäävät suuriksi. Mitään olennaisia osioita inventaariosta ei puutu.
Ruotsin ja Suomen päästölaskelmien erot johtuvat osaksi erilaisista metsistä ja olosuhteista, osaksi eroista menetelmissä. Maanpäälliset tapahtumat eli metsien kokonaiskasvu ja hakkuiden määrät tiedetään melko tarkasti. Seuraavassa vaiheessa tulee ongelmia: karikesadon määrän ja sen hajoamisen arviot kertautuvat suuriksi eroiksi maaperässä. Yksi ero Ruotsiin tulee siitä, että meillä on ojitettua suometsää ja sen turvemaaperän päästöjä enemmän.
Keskustelussa pitäisi päästä tyrmistelystä ratkaisujen etsintään. Ilmastolaki voidaan pitää voimassa ja sitä tietä kulkien päästään jossain vaiheessa hiilineutraaliuteen. Ei liene olennaista, onko vuosi 2035 (10 v) vai 2050 (25 v). Euroopassa jouduttanee kyllä katsomaan maankäytön roolia ilmastopolitiikassa uudelleen, kun monessa maassa on suuria vaikeuksia toteutuksessa. Metsälehden Metsäuutisista näkee Saksan nopeasti heikentyneen metsien päästötilanteen. Hannes Mäntyrannan artikkelissa on osuva tilannekuva, kts. Analyysi: Ongelma on valtava hiilipäästö, eivät maaottelut tai tutkimusmallit.
Olennaista olisi tutkailla viileästi vaihtoehdot. Jatkoon hyväksyttävien ratkaisujen tulee tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Metsien kasvu alenee, koska suuria pinta-aloja siirtyy vanhempiin heikommin kasvaviin ikäluokkiin. Nuoria metsiä ei ole harvennettu ajoissa (heikko hinta ja kysyntä), ja puiden latvukset ovat supistuneet. Vanhojen kuusikoiden kaarnakuoriaisriskit ovat jo toteutuneet Saksassa ja Etelä-Ruotsissa ja alkaneet toteutua myös Suomessa. Nämä pulmat eivät korjaannu hakkuita pienentämällä.
Poiminta FaceBookista liittyen haavan kasvuun, mutta mukana on muutakin jalostusjuttua. Kirjoittaja on Tiina Eklund ja ryhmä Metsäasiantuntijat.
Luken metsänjalostuksesta ja taimien kasvunlisästä oli artikkeli Luonnon Varassa-lehdessä 1/2024 vuosi sitten: (sivut 17-19) (alla olevat kasvunlisäluvut löytyvät sivulta 19):
http://www.luva.fi/wp…/uploads/2024/03/Luva_1_2024_web.pdf
Tässä tiivistetysti Luken tutkimusinsinööri Sirkku Pöykön kertomaa kasvusta:
– Männyn 1,5 polven siemenviljelysten hehtaarikohtainen kiertoajan keskikasvun hyöty on noin 20–25 prosenttia.<
– Koivulla on nuoren iän tilavuuskasvussa saatu noin 30 prosentin lisäys.
– Myös metsikön kiertoaika lyhenee nopeamman kasvun myötä. Esimerkiksi männyn 1,5 polven siemenviljelyaineiston kiertoaika lyhenee yli 10 vuodella, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin kasvunlisäystä.
– Hybridihaapa on aivan omaa luokkaansa. Se kasvaa yli puolet nopeammin kuin meidän oma metsähaapamme, joten saavutettu jalostushyöty on valtava.
Lehden tätä seuraava artikkeli kertoo hybridihaavasta (s. 21-25) ja sen huimasta kasvusta: jopa 36 kuutiota hehtaarille/vuosi. ”Hybridihaavan kasvu yllätti tutkijat” (s. 25).
Tuossa edellä kerrottiin, että lahot rungonosat erotellaan pois runkohintakaupassa. Osa laatuvioista siirtää tukin kuituun, mistä ei tule myyjälle tappiota, kun tili myyjälle tulee tässä korjatun ainespuun määrän mukaan. Ostajan laaturiskinä on se että ennakoitu tukkiprosentti ei toteudukaan tai että tulee halvempaa tukkilaatua enemmän kuin ennakoitiin. En ole tehnyt kuin yhden runkohintakaupan, joten tämä on verrattain uusi asia itsellekin, ja saatan unohtaa jotain olennaista. (Muokattu kello 16.30.)
Meneekö mehtäukon ajatuksissa ehkä runkohinta ja kokorunkohakkuu sekaisin? Kysyin siis edellä olisiko hyvä kauppatapa sellainen että muuten runkohinta ja vapaa katkonta mutta laadultaan ainespuuksi kelpaamaton osa vähennetään summasta. Siirtyy energiapuujakeeseen jos leimikolta sitä kerätään tai hukkapuuhun.
Arvostan kaikkea palautetta. Itse ajauduin aloitteeseen mukaan vähän vahingossa; kun tarvittiin riittävä määrä allekirjoittajia, niin tällainen korjuualan maallikkokin sitten kelpasi paremman puutteessa. En ymmärrä kaikkia perusteluja syvällisesti mutta sen verran nyt kuitenkin että puun myyjien on hyvä saada kaikki se tieto joka tarvitaan parhaan puukauppatarjouksen valitsemiseen. Tuo tieto ei vain enää ole yhtä arvokasta kuin aikaisemmin.
Mielestäni keskustelu on jo itsessään tulos, koska se parantaa osapuolten tietoisuutta siitä miten järjestelmä toimii. Voidaanko nykyistä kohtalaisen hyvin toimivaa järjestelmää sitten vielä jotenkin parantaa, jää nähtäväksi. Olisiko parhaiten toimiva kauppatapa esimerkiksi runkohinta, mutta kaikki laatuvähennykset huomioiden?
Ei ole aina huoletonta kitkamäessä vaikka olisi Suzukin nelikko.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/df594b29-b56f-4805-9768-046b386d088f
No ei käpysonni ihan turhia paniikkeja, kun kuluvalla 2021-2025 sopimuskaudella vajausta tulee Suomelle kuitenkin, ja se todennäköisesti siirtyy 8 %:lla korotettuna vähennysvaatimuksena seuraavalle laskentakaudelle. Jos siis jatketaan nykyistä politiikkaa EU:ssa, mutta siihen voi tulla muutoksia.
Ruotsi on tosiaan nyt vaikeuksissa, kun sille laskettiin aiempien isojen nielujen pohjalta iso vertailutaso seuraavalle kaudelle. Vertailutasoista pitäisi päästä eroon ja siirtyä laskemaan maankäytön todelliset vuosipäästöt ja nielut. Petteri Taalas on osoittautunut visionääriksi, kun on jo pitkään kyseenalaistanut EU:n ilmastopolitiikan perustan.
Vähennyskeinojen miettiminen on helpompaa, jos erotetaan maankäyttö ja muut päästelijät omiksi erillisiksi kokonaisuuksikseen, joilla on kummallakin oma hiilineutraaliustavoite. Ei ole ihan reilua, jos ainoan nielun tuottajan eli metsänomistajan pitää himmailla hakkuitaan (varsinkin ilman korvausta) siksi, että päästelijät eivät hillitse päästöjään tarpeeksi.
