Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tiedekulmassa ilmastoasiaa. Atte Korholan mielestä kivihiili tulee taklata ja metaaniin pitää kiinnittää huomiota. (On siis laskettava, kannattaako soita kuinka paljon ennallistaa: vähenevätkö turpeen hajotuksen päästöt enemmän kuin metaanin päästö kasvaa.) Anna Lintunen kertoo metsätuhoriskeistä ja kertaa maankäytön ratkaisut. Ne ovat aika lailla samat kuin mitä täällä on moneen kertaan kerrottu.
Yleisökysymys: nuori metsä vai vanha metsä parempi ilmaston kannalta? Olennaista on että hiili on poissa ilmakehästä. Meidän vanhat metsät eivät vielä sovelletuilla kiertoajoilla (alle 100 vuotta) muutu päästölähteiksi.
Yleisökysymys: onko ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen mahdollista nykyisen talousjärjestelmän puitteissa? Korholan mukaan väestönkasvu tulee taittumaan ja valtioiden vaurastuessa ilmastotoimet yleensä tehostuvat. Talouskasvu on pystytty jo 2o valtiossa irrottamaan päästöjen kasvusta. Ei ole siis välttämätöntä muuttaa talousjärjestelmää, vaan pitää vain tehdä järkeviä ja hyviä ratkaisuja. Juontaja ehdottaa että haitat pitää saada tuotteiden hintoihin. Lintunen ehdottaa hiilinielukauppaa ja kulutuksen muuttumista toisenlaiseksi. Tiedolla pitää tukea poliitikkoja. Ravinnon tuotanto vastaa jopa 20 prosenttia lämmittävistä ilmastopäästöistä joten siihen kannattaa tarttua.
Yleisökysymys: eikö keikahduspisteisiin kannattaisi jo varautua? Panelistit kannustavat, että kyllä kannattaisi.
Yleisökysymys metaanista. Vesisärötys aiheuttaa metaanin päästöjä ja erilaiset vuodot, eli fossiilienergian käyttö. (Lisäksi mm. riisin viljely ja naudanlihan tuotanto.)
Yleisökysymys ilmaston muokkauksesta, onko mahdollisuuksia? Vaihtoehtoja tutkitaan aktiivisesti. Hiilen sieppaus- ja poistoteknologioita tutkitaan myös. Tarvitaan kaikki käytettävissä olevat tekniikat.
Yleisökysymys: mitä tavallinen kansalainen voi tehdä? Ylläpitää toivoa! Muuttaa kulutuskäyttäytymistään.
Virkamies joutuu noudattamaan lakeja riippumatta aiemmasta poliittisesta taustastaan. Poliittinen päätös: demokratiassa eniten ääniä saaneet päättävät kaikkien puolesta. Korruptio on kyllä ihan eri asia: siinä joku saa perusteetonta henkilökohtaista etua, jos edistää jonkun toisen henkilökohtaista etua.
Mitä olen viime aikoina hakenut virkoja, niistä tulee nimitysmuistio sähköpostiin eli perusteet löytyy. Ellei ole perusteluja, rannalle jääneet voivat valittaa.
Idealistina ajattelen Mm, että suurin osa metsästäjistä noudattaa kestävän verotuksen periaatetta; ei ota enempää kuin itse tarvitsee tai mille määrälle on luvat lunastanut. Joku mätämuna varmaan on joukossa, mutta pääosin näin.
Ei tietenkään pystyttäisi valvomaan käytetäänkö lennokkia myös pienriistan (metsäkanalintujen) etsintään, jos niiden käyttö vieraspetojen ja hirvieläinten etsinnässä sallitaan. Luulen kuitenkin että sallivampaan suuntaan on pakko mennä, kun metsästys käy muuten liian vaikeaksi.
Vaihteeksi luontoasiaa. Jyväskylän yliopiston tutkimus selvitti, miten vuoden 2014 metsälain muutos sekä lain soveltamisesta tehty tulkinta vaikuttivat purometsiin vuosina 2018–2021.
Neljässä vuodessa yli neljännes aiemmin turvaamisen arvoisiksi katsotuista purometsistä menetti lain suojan, eli käytännössä ne vapautettiin hakattavaksi. Murto-osan hakkuille vapautetuista kohteista selittää vuoden 2014 lakimuutos, joka rajaa lain suojan pienialaisiin kohteisiin. Pienialaisuus on laissa jätetty viranomaisen tulkittavaksi.
Valtaosa purometsien siirtämisestä tavallisiksi talousmetsiksi johtui siitä, että viranomaisena toimiva Metsäkeskus teki uuden tulkinnan siitä, milloin rantametsä on yhä luonnoltaan arvokasta. Suojan menettivät tulkinnan myötä purometsät, jotka oli jo hakattu vanhan lain aikana liian kapeiksi, joissa puron toinen ranta oli hakattu tai metsää oli hakattu aivan puron vieressä eli niin sanotun suojakaistan sisällä.
Metsäkeskus poisti tällaisia kohteita tietokannasta.
Hesari uutisoi että korkeakoulutettujakin jää nyt sankoin joukoin työttömiksi. Erityisen paljon näkyy olevan kasvussa rakennusalan työttömyys, kun asuntoja ei rakenneta: arkkitehtejä, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Palkankorotusvara vaihtelee siis hyvin paljon aloittain.
Kohta menee varmaan 300000 työtöntä rikki. Tuosta sitä syntyy kestävyysvajetta. Kasvutoimet?
YLE: ”Pian hakkuiden jälkeen Sippolan tilille ilmestyi reilu 7 600 euroa.” Eli noin 600 m3 määrästä maksettiin 12,67 euroa per m3. Enemmän pitäisi saada, jos nuo luvut ovat oikein.
Jatkuvien kasvattajien mielestä alikasvoskuuset ovat toipumiskykyisiä. Seuraavassa harvennuksessa voi poistaa pääosan koivuista.
Helpommalla ja halvemmalla pääsisi, jos hyväksyisi hakkuun jäljen. Koettaisi saada sovun laskuista lakimiehen avustuksella, ilman käräjiä. Tsemppiä Sepolle.
