Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsähallituksen metsien täyssuojelukaan ei ratkaise Etelä-Suomen vanhojen metsien hupenemista. Punainen kirja -keskustelusta on kuitenkin opittu se tärkeä tieto, että vanha metsä elinympäristönä ei tarkoita välttämättä ”vanhaa” metsää. Vaateliaankin lajin elinympäristöksi voi riittää runsaslahopuustoinen metsä, jossa on jonkin verran vanhoja puita seassa, eli vähintään säästöpuut.
Elin tuon ajanjakson maalla ja kyllä aukot olivat laajat. Kuitenkin vain 1960-luvulla on joinakin vuosina valtakunnassa hakattu enemmän kuin kasvu, aina muulloin on hakattu vähemmän. Onneksi metsiä päätehakattiin, muuten olisi jäänyt kehittymättä nykyinen metsäklusteri. Lisäksi metalli- ja konepajateollisuutta, kuten nostureita. Mutta muistelu menee jo sivuun otsikosta joka on kiertoaika.
Voi se olla niinkin päin, että minä lasken omintakeisesti ja Perko oikein. En edes tiedä onko korkoa korolle -laskuri oikea työkalu, mutta intuitiivisesti näin luulisi, koska suureneva puustopääoma tuottaa koko ajan enemmän. Mielestäni laskennan tulos kääntyy useimmiten positiiviseksi, kun laskenta-aikaa pidennetään vaikka 40 vuoteen. Tämä riippuu tietenkin monesta: puulajista, sijainnista, kasvupaikasta, toteutuneesta kasvusta, metsätuhoista, puun laadusta, markkinahinnoista, alkuinvestoinnin suuruudesta ja korosta.
Ensimmäisten vuosien laskennallisia tappioita ei tarvitse miinustaa viimeisten vuosien tuotoista, jos vuotuinen keskimääräinen suhteellinen tuotto on riittävä 40 – 80 vuoden pituisella tarkastelujaksolla? Investoinnin määrä euroissa laskee etelästä pohjoiseen ja rehevältä kasvupaikalta karummalle mentäessä, joten suhteellinen kannattavuus voi pysyä yhtä hyvänä molemmissa.
Olen kyllä ollut huomaavinani että sinulla Perko on omintakeinen tapa laskea sijoitustuotto. Katso Tapion metsänhoidon suosituksista oikeat tavat. Laskin että Visakallon tapauksessa korkoa korolle laskuri tuottaa 5-6 %:n tuoton 66 vuoden sijoitusajalle.
Missä on tappio ja sijoituskulut? Tietenkään ensimmäisinä vuosina ei tule suurta tuloa euroissa, mutta tuo tappio on laskennallinen, ei todellinen. Vähän samaan tapaan kuin jos osake on pörssissä tappiolla, tappio ei realisoidu ennen kuin osake on myyty.
Metsässä syntyy uudistamisinvestoinnille heti tuloa taimien kasvun muodossa. Ensimmäisinä vuosina vaatimatonta, mutta jo kasvun muuttuessa kuiduksi euroja tulee enemmän puustopääomaan ja sen muututtua tukiksi vauhti kiihtyy.
Onko raati samaa mieltä että metsänomistajia suojellaan verojen maksulta? Taimikonhoidon ja tuhkalannoituksen tuet tuovat lisää kasvua välittömästi, joten ovat varmaan yritystukien parhaimmistoa. Mutta mihin jäi lahja- ja perintöveron poisto metsän sukupolvenvaihdoksissa? Ilmeisesti tätä uudistusta ei jostain syystä voida tehdä pelkästään metsäomaisuudelle, vaan pitäisi tehdä samanaikaisesti kaikille omaisuuslajeille.
Ei ole käytännössä mahdollinen Perkon tarkoittamalla menetelmällä eli jatkuvalla kasvatuksella. Lehtomaisella kankaalla jaksollisella menetelmällä hyvin hoidettuna mahdollinen. Visakallon luvut lähenevät jo tätä: 13 m3/ha x 80 e/m3 x 66 v = 68640 euroa. 80 e on arvaus, toteutunutta en tiedä.
Tässä ei ole vielä täysimääräinen jalostushyöty kasvussa mukana, eli voidaa olettaa, että satatuhatta on mahdollinen tulevaisuudessa. Esimerkiksi tuotos 15 m3/ha vuodessa x 100 euroa x 70 vuotta tuottaa 105000 euroa, sisältäen kuitupuu ja energia (kannot ja latvukset).
100 e/m3 on ollut Visakallolla päätehakkuussa myyty ainespuu plus hakkuutähteet per myyty kuutiometri, mutta käytin tässä lukua kuvaamaan tukin, kuidun ja energiapuun ja hakkuutähteiden mahdollista yhteishintaa kiertoajan yli.
