Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Soilla ei kyllä taideta puhua pintaveden korkeudesta, vaan termiä käytetään lähinnä järven pinnasta puhuttaessa, vai mitenkä?
Millaisia ne hyvät teot olisivat? Ainakin suden osalta on odotettavissa, että kun poronhoitoalueella lisäys ei onnistu, suotuisaa suden suojelun tasoa tavoitellaan lisäämällä susia etelään. Jonkin verran olisi mahdollista pyrkiä tasoittamaan alueiden eroja eli Järvi-Suomeen lisää susia ja muilta alueilta pois. Erityisesti metsäpeura-alueelta, jossa pitäisi varmaan tarkastella erikseen lupia haaskojen pitoon kuvausta varten joka kerää petoja yhteen.
Nimenomaan luonnon oma tapa tappaa puut eli uudistaa metsää on se mitä tarkoitetaan häiriödynamiikalla. Metsänhoito voi matkia sitä erilaisilla hakkuutavoilla ja ylläpitää ja parantaa siten eliöiden elinympäristöjä. Esimerkiksi pidetään peitteisenä ne kohteet jotka luonnontilassa palaisivat harvoin.
Ohjeita sovelletaan niin että kukin maa saa aika pitkälle itse päättää mitkä osiot se raportoi, kunhan tärkeimmät päästöt ovat mukana. Päästökertoimet ovat joko IPCC-oletuskertoimet tai vaihtoehdoisesti maan omaan tutkimukseen perustuvat. Uusi tutkimus muuttaa tuloksia tarkemmiksi. Esimerkiksi huomasin Naturessa jutun jossa esitettiin raportointiin turpeennostolle uusia tarkempia kertoimia.
Ehkä voitanee sanoa että Luke ja Tilastokeskus ottivat turvemaan hajoamismallin hiukan ennenaikaisesti käyttöön ja se kutisti maamme hiilinielut. Asia saadaan ehkä korjattua pikaisestikin, jos malliin saadaan ympättyä tieto pohjaveden korkeudesta ja lasketaan mennyt aikasarja uudelleen.
Tulevalla laskentakaudella sitten pyritään nostamaan pohjaveden korkeutta suometsissä vaikka 10-20 cm, niin saadaan em. artikkelin mukaan jopa useita miljoonia tonneja vähemmän turvemaan päästöjä. Taustaksi tarvitaan ainakin kaksi tietoa: kuinka syvällä pohjavesi nyt turvemailla on ja miten korkeus vaikuttaa meidän oloissa hajoamiseen.
