Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olihan siellä edellä Perkolla kovastikin numeroita ja Jovainilla luku min ppa 20. Eli puustoa on samaa luokkaa kuin jaksollisessa, mutta puujoukossa on laajempi kokohaitari. Hyvä, pientä edistystä.
Metsäuutisissa kerrottiin, että pohjoisen kosteissa korpimetsissä toimii suojuspuuston kautta uudistaminen. Voisikohan siellä myös varsinainen erirakenteinen jk-metsä onnistua suotuisissa oloissa uudistumaan?
Hakkuusäästön ja karikkeen erot voivat tulla käytetyistä biomassamalleista, jotka ovat Ruotsissa Marklundin. Koetan sukeltaa Ruotsin maaraporttiin vähän syvemmälle. Se löytyy kunkin maan kohdasta NIR (national inventory report):
NIR SE submission 2022.pdf
s. 364:
The major source within the LULUCF sector is the emissions from drained organic soils (Histosols) on Forest land and on Cropland. An area of about 4.0 Mha of the Forest land is classified as Histosols and around 1.0 Mha of the Histosols are drained. The Cropland area on Histosols is estimated to approx. 140 kha and all of that area is drained. Drained Histosols on Forest land is currently the most important net source of green house gases in the Swedish LULUCF sector.
There has been considerable variations in the reported sink for the soil organic carbon pool on mineral soils between submissions. These variations are partly caused by random variation in the sample. Since the total pool is huge and the changes in the pool are comparatively small, the numbers are sensitive to random variation when small changes are multiplied by large areas. It can be noted that a change of 0.1% in the pool is equivalent to more than 3 000 kt CO2.
The variation between years is reduced due to the method for interpolation and extrapolation of data. However, variation between submissions may still be substantial. The variation has decreased with time when more plots are re-inventoried. Since Submission 2017, results from the ongoing third forest soil inventory cycle (2013-2022) are used in the calculations. This year the results from 2018 are added to the data. This means that for 60% of the plots, there are now results from 3 sampling occasions.
Forest Land 2020: living biomass -31.1 / dead wood -6.2 / litter 3.0 / soil organic carbon SOC: mineral -11.0 organic 5.7 (Mt CO2-eq.). Metsämaan tilanne raportoitiin esim. Forest Land 2020: living biomass -31.1 / dead wood -6.2 / litter 3.0 / soil organic carbon SOC: mineral -11.0 organic 5.7.
Eli nielua olivat hakkuusäästö living biomass, luonnonpoistuma (?) dead wood ja mineraalimaiden maaperä, päästöjä puolestaan karike litter ja orgaaninen maaperä eli turvemaat.
NIR SE submission 2022 Annex.pdf
METHODOLOGY LIVING BIOMASS s. 123 –
Tuulivoiman villi länsi? Lauri Kontro: susia ei saa häiritä mutta ihmisiä saa.
Kiertoaikojen pidentämisen vaikutus voi olla hyvä tai huono riippuen toteutuksesta. Vähän pelottaa kun katsoo Ruotsin tilannetta että voisi lisätä meilläkin metsätuhojen eli luonnonpoistuman määrää.
Ruotsin kivennäismaan nielu on arvoitus minulle. Ymmärtääkö Kurki tai Häkkinen sen laskennan?
Perko löytää kasvulukuja Luken tilastopalvelusta eri alueilta valtakunnan metsien inventoinnista. Vertailulukuja oli myös jatkuvan kasvatuksen synteesiraportissa. Jos laittaa jk-tuotokseksi puolet jaksollisesta niin osuu aika lähelle.
Kannattavuus on varmaan molemmissa samaa luokkaa silloin kun kasvatus ja uudistuminen onnistuu eikä tuhoja tule, vaikka uudistamis- ja hoitokulut ovat nykyään aika kovat ulkopuolisilla teetettynä.
Ruotsin tilanteesta analyysiä. Kuvasta näkyy varsin pieni turvemaan päästö +7 ja eeppinen (!) kivennäismaan nielu -19 milj. tn. Tuleeko kasvava kuolleen orgaanisen materiaalin määrä kasvavista hakkuista ja luonnonpoistumasta (metsätuhoista)? Miksi kivennäismaanielu pysyy suunnilleen saman kokoisena vuodesta toiseen?
