Käyttäjän Aimo Jortikka kirjoittamat vastaukset
-
No nyt ne laittaa Olkiluoto kolmosen päälle. Sähköntuotanto alkaa tammikuussa. Saapi nähdä mitä tapahtuu.
Aimo Jortikka 11.12.2021, 22:14Mites ojitusmätästyksessä tehdyt ojat? Siinähän tulee uusia ojia. Itsekin tehnyt märkiin kohtiin aukoissa.
Aimo Jortikka 7.12.2021, 12:37Nyt jo 80 c/kwh, Euroopan kalleinta
fingrid säätelee
Aimo Jortikka 1.12.2021, 16:57Metsähallituksen hallinnassa on kaikkiaan 12,6 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Tämä on lähes kolmannes Suomesta. maa-alueita 9 146 000 hehtaaria ja vesialueita 3 419 000 hehtaaria. Talouskäytössä yli puolet maa- alueista. Eihän valtion tarvi keneltäkään mitään hankki kun sillä on ihan riittävästi omia maita käytettävissä. Lisäksi kunnilla on vajaa puoli miljoonaa hehtaaria omistuksessaan, ne voidaan vielä lisätä päälle.
Aimo Jortikka 24.11.2021, 22:48<b>MT</b>
<b>
Ympäristökriteerien ensiluonnos</b> on valmisteltu alkusyksyllä kaikessa hiljaisuudessa. Ensimmäisen luonnosesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia metsätilasta pitäisi rajata pois talouskäytöstä. Nykyisten suojelukohteiden lisäksi ulos rajautuisivat aarnio- ja vanhat metsät. Samoin vesistöihin tulisi kymmenien metrien suojakaistat.Talouskäytössä voisi työryhmän alkusyksyllä laatiman ensiluonnoksen mukaan olla 80 prosentin osuus metsätilasta. Talouskäyttöön kohdistuisi kuitenkin tiukat vaatimukset. Puustona pitäisi olla vähintään kolme puulajia. Ympäristöjärjestöt ovat halunneet siihen myös maksimirajan avohakkuualan koolle. Se olisi 1-3 hehtaaria.
Lahopuuta metsässä pitäisi olla 20 kuutiota hehtaaria kohti, kun se nyt on viisi kuutiota. Lisäksi maanmuokkausta pitäisi välttää peräti 90 prosentilla metsäalasta.
Aimo Jortikka 24.11.2021, 20:42Raaheen tarvitaankin paljon sähköä kun masuunit korvataan 30- luvulla valokaariuuneilla. Ne kuluttaakin ydinvoimalan verran sähköä yksinään. Paljon saa tuulimyllyjä rakentaa, mutta merellehän niitä mahtuu.
Aimo Jortikka 20.11.2021, 15:09Aivan. Saksassa on Euroopan suurimmat metsävarat, jos Venäjää ei lasketa. Viljelymetsätaloutta harjoitettu istuttamalla kuusta jo 1800 luvun lopusta asti. Erittäin intensitiivisesti toisen maailmansodan jälkeen kun jälleenrakentaminen nieli valtavasti puuta, mitä kompensoitiin istuttamalla paljon uusia metsiä. monessa muussakin maassa on enemmän metsää kuin satoihin vuosiin.
Aimo Jortikka 16.11.2021, 16:16Alkaa olla aavistushakkuiden aika, ei kai näitä voi jäädä odottelemaan.
Jo ilmastokriteerit ovat Mäki-Hakolan mukaan tuomassa metsänomistajille runsaasti yksityiskohtaista sääntelyä esimerkiksi metsäsuunnitelmapakon kautta.Varsinainen pommi kytee kuitenkin seuraavassa vaiheessa, jolloin ympäristökriteerit julkistetaan.”MTK listaa, että luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle ja tämän omaisuuden arvo on 12 miljardia euroa.Jäljelle jääviin 80 prosenttiin määrättäisiin MTK:n mukaan esimerkiksi vesistöjen varsille 30–60 metrin suojakaistat ja hakkuissa tulisi jättää säästöpuiksi kymmenen prosenttia.Pelkästään tämän vaatimuksen arvo metsänomistajalle on vuodessa 200 miljoonaa euroa. Esitykset sisältävät lisäksi ekologisesti mahdottomia vaatimuksia esimerkiksi puulajisuhteissa”, MTK katsoo.Mäki-Hakolan mukaan EU:n aikeet vähentää metsien käyttöä ja metsien hoitoa ”romuttavat metsätalouden mahdollisuudet sekä vievät Suomelta välttämättömän työkalun taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”.</p>
Aimo Jortikka 11.11.2021, 10:07Ketola! Asiaa
UUDEN METSÄTILAN OSTO
• Summa-arvomenetelmä on taloudellisesti huijausta • Laske vuotuinen arvokasvu % ja €
• Laske kassavirrat €
• Periaatteessa tuottoarvomenetelmä on okMitä kannattaa ostaa
• Havupuuvaltaisia
• Hyvin hoidettuja ja hyvälaatuisia • Reheviä metsätyyppejä
• Kangasmaita
• Hyvä tieverkosto
• Kasvatusmetsiä (02-03)
• Kaukana isoista kaupungeistaMitä ei kannata ostaa
• Taimikoita tai aukkoja
• Karuja metsätyyppejä • Turvepohjaisia
• Hoitamattomia kohteita (pusikoita)• Lehtipuuvaltaisia
• Läheltä isoja kaupunkeja
• PohjoisestaAimo Jortikka 8.11.2021, 14:46Aikoinaan yhdellä mhy:n toimihenkilöllä oli tapana leimikoita tehdessään jättää rajojen lähelle aina noin 10-20m leveä käsittelemätön alue, ikäänkuin varmuuden maksimoimiseksi ettei varmasti mene väärälle puolelle. Teki kyllä vuosia ja vuosikymmeniä myöhemmin rajojen löytämisen vieläkin vaikeammaksi, ja saatettiin kuvitella ja on hämännyt vielä nykyäänkin kun oudommat on rajaa etsinyt siitä mistä on aikoinaan hakattu. Ne joille tämä perimätieto on siirtynyt on osanut asian kyllä huomioida.