Käyttäjän Aimo Jortikka kirjoittamat vastaukset
-
Se vaan että jossain kohtaa nämä kaikki tiedot tulee olemaan täysin julkisia ilman että omistajalta kysytään mitään. EU: n ympäristödirektiivi vaatii että kaikki ympäristötiedot, johon metsävaratiedotkin lasketaan pitää olla kaikille avoimia. Kysymys vain on mennäänkö kuviotasolle asti, oletus on että mennään kun on verovaroin rahoitettu järjestelmä.
Ei se ruiskuttajalle ainakaan kovin vaarallista ole kuin kuin suojainohje on vain kumisaappaat ja lippalakki sekä kemikaalin kestävät käsineet. Voi esim hengittää vapaasti glyfosaatit sisuksiinsa kun ei edes hengitystiet altistavissa työvaiheissa tarvi käyttää hengitysuojainta.
Tuossa kun tein metsänkäyttöilmoituksen ilmeni yllättäen että pari kuvioa on liito-oravan kulkureitillä. Varsinainen epäilty elinalue sijaitsee naapurin puolella. Suunnitteilla olevan harvennushakkkuun ely- keskus salli suosituksin jättää lehtipuut pystyyn. Tuli vaan mieleen, että onkohan tuohon enään aukkoa sallittua tehdä jos se katkaisee epäillyn kulkureitin? Naapuriin kun on tehty rantakaavaa niin on asiaa tutkittu ja saatu riittävät tiedot liito-oravan liikkeistä alueella, todetaan päätöksessä.
Eihän noita tehtaita etelään tehdä, kun täällä hakataan jo kestävän hakkuumäärän ylärajoilla, Päijät- Hämeessä tukkia ylikin sen kun on monta kovaa ostajaa. Tosin kasvua olisi mahdollista vielä kiihdyttää paljonkin, jos taimikoita hoidettaisiin paremmin.
Stora Enso on globaali yhtiö. Sillä on tehtaita lukuisissa maissa, en uskalla lonkalta heittää kuin monessa. Eikö ole ihan oikein että esim Brasilian tehtailla tehdystä voitosta maksetaan verot sinne. Ei tässä nyt kuitenkaan enään mitään siirtomaa aikaa eletä, että käydään kehitysmaat kuppaamassa tyhjiin. Caruna on sitten ihan eri asia, mutta ei ainutlaatuinen tapaus. Kun näin on laillista tehdä niin tottai firmat niin myös tekee. Niin tekee maailman suurimmat yhtiötkin. Applellakin 200 miljardia voittoja Usan ulkopuolella jemmassa, jotta ei tarvi veroja maksaa.
Luki MT:ssä että verkkojen kunnostus maksaa 2014-28 aikana 7 miljardia euroa Suomessa. Tämä lain velvoittamana. Vaikka sähkökatkot onkin ikäviä, niin onkohan silti järkevää vaatia että joka torppaan on 100 prosentin toimitusvarmuus. Kyllä kai voisi hyväksyä, että poikkeuksellisten luonnonilmiöiden aikaan on sähkökatkoja.
Itseasiassa poliitikot on varmaan tyytyväisiä kun Fortum myi verkot. Tämä hinnannosto olisi kuitenkin ollut edessä, kun piuhojen veto maan alle ja muu verkon vahvistaminen maksaa paljon. Olisi ollut ministerillä kuumat paikat selittää asiaa jos verkot olisi vielä Fortumilla. Nyt syy menee pahoille ulkomaisille kasvottomille sijoittajille.
Osakesijoittamisessa 2/3 tuotosta tulee osingoista, 1/3 arvonnoususta pitkässä juoksussa. olettaen että osingot sijoitetaan uudelleen. Eli kannattaa sijoittaa hyvää osinkoa maksaviin yhtiöihin, jos mahdollista sellaisiin mitkä vielä kasvattaa osinkoa vuodesta toiseen. Riskikin pienempi jos ei koko tuotto-odotus perustu pelkästään arvonnousuun.
Onhan noita useinkin. Ei ole kauaakaan kun UPM:n mies soitti. Kertoi vaan että mielellään jättäisi tarjouksen kun seuraavan kerran myyn. Ja kirjeitä ne lähettää, että puukauppa käy jne.
Eihän Metsäliittoon sijoittaminen ole missään tapauksessa riskitöntä. Ei ole montaakaan vuotta kun konserni oli heikossa hapessa. Ja esimerkkejä löytyy 90-luvun alusta kun osuuskunta on tehnyt konkan ja osuusmaksut mennyt sen sileän tien. Pitää huomioida , että rahojen saaminen ulos kestää kauan, oliko jopa yli vuoden siitä kun irtisanoutuu. Osakesijoituksissa sen saa kolmen päivän päästä.