Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Niiden aiheuttama kustannus on siis huomattava kiertoaikana
Vieläkin isompi kuin 459*1,04^69 eli 6800 euroa?
>FSC:ssä pitää lisäksi jättää vähintään 5% metsäpinta-alasta kokonaan hakkuutoiminnan ulkopuolelle.
Luulin, että tässä keskustellaan Maastullin jutusta. En siitä löytänyt FSC sertiä mainittavan. Eikö se toinen ole ilman tuota 5 % vaatimusta? Eihän tämä sisältynyt edes mhyn asiantuntijan kommenttiin?
>Miten metsään jätetyt puut tuovat kustannuksia?
Kysy Perkolta. Hän asiaa kauhistui (kumulatiivisen tappion kuvaaja).
Teufelin voi tietysti vastata siihen, että ei kai se haittaa, vaikka työnantaja jättää palkan tai pari välistä? Eihän siitä kuitenkaan kustannusta tule ja jää vaan vähäsen rahaa saamatta. Mitäs tuosta.
>Laskeppa uudestaan mikä niiden arvo on 70 v:n päästä hakkuusta
Miksi? Nehän menisi nurin elleivät jäisi säästöpuiksi. Aiheuttaako päätehakkuu sitten puolestaan valtavat tappiot, koska jo muutaman puun pystyyn jättäminen tekisi näin hurjan tuoton?
Nyt on jokin ajatusvirhe jossain.
Päijät-Hämeen seutu ei ole tuttu, mutta näyttää siltä, että olen metsähankintoja tehnyt aivan vääristä maakunnista. Ei voi aina voittaa. Onnittelut fiksummille.
Edit. No jaa, ei se nyt niin kauas se lonkalta heittämäni 15000-20000 päätehakkuulta mene tuosta, kun harvennukset prolongaa tuohon päälle. Jo 2500*1,04^15 antaa 4500 euroa. Enää puuttuu 5500 €.
>Posketon väite tuo monimuotoisuuden hinta ja vielä vähän huolestuttavampaa, että se uppoaa yleisöön kritiikittä kun lausujana on mhy-mies.
Olen derHorstin linjoilla. Tarkennan vielä, että laskutaidoton mhy:n johtaja. Koskaan emme näe väitteen takana olevia lukuja – ja se on hänelle hyväksi.
>3 %;n laskentakorolla n. 3500 €/ha ja 4 %:n mukaan 6800 € /ha.
Näistä Puukin antamista arvoista yhtälöparit pyöräyttämällä saadaan, että kiertoaikana on käytetty 69 vuotta ja säästöpuiden arvo on 459 euroa. Jos tämä arvo jaetaan tasan säästöpuiden lukumäärähaitarin puoleen väliin (15 kpl) tulee yhden säästöpuun pystyhinnaksi 30,60 €. Tähän arvoon päästään rklpm 26 cm, pituus 21 m tukkilaatuisella havupuulla ja 67 €/m3 tukkihinnalla. Tämä ei todellakaan ole keskimääräinen säästöpuu Suomessa. Lisäksi on ihan sama maksaako haapalankku kaupassa 1000 € / kpl, jos järeäkin haapa vaihtaa pystykaupassa omistajaa tavallisella n. 10 €/m3 hinnalla.
Totta tietenkin on, että aivan jokaisessa metsässä ei ole säästettäväksi ainoatakaan haapaa tai hieskoivua, mutta eivätköhän nämä ole melko harvinaisia ainakin Etelä- ja Väli-Suomessa.
>>70 v:n kiertoaika ja säästöpuiden tukki% alussa 60 % , keskikoko 0,5 m³/kpl , tukkiosuus 60 €, kuitupuu 20 € . Laskepa siitä itse jos osaat, mitä tapahtuu, kun puut lihoo ja aika kuluu. Tule sitten kertomaan lopputulos.
Osaan laskea, kuten varmasti huomaat itsekin. On aivan sama onko laskut oikein, jos alkuoletus keskimääräisestä säästöpuusta on väärä.
Edit. Jos 15 kpl tukkilaatuista 26 cm rklpm havusäästöpuuta jättämällä ja tavanomaista 3 % korkokantaa käyttämällä ei pääse kuin 3500 euron laskennalliseen tappioon säästöpuiden osalta, voi vain kuvitella miten mhy:n johtaja pääsee edes lähelle sitä kymppitonnia.
Minusta näyttää siltä, että Visakallo ajattelee kaikkea mahdollista kiertoaikana sattuvaa tuhoa ja menetystä. Toimittaja puolestaan murjaisi, että pelkästä monimuotoisuuden _tietoisesta_ huomioimisesta tulisi tuollainen tuoton menetys.
Melko hyvällä maapohjalla päätehakkuutulo on välillä 15000-20000 riippuen osuuko hintapiikkiin vai ei. Keskimääräinen on lähempänä 10000-12000 euroa. Tuo on ”mutu-arvio”, mutta kertoo suuruusluokan.
Toimittaja tekee siis jutussa räikeän virheen, mutta myös Yli-Talonen liioittelee rajusti. Se näkyy myös tässä: ”3 000 hehtaaria arvometsää menetetään maakunnassa vuodessa.” Päijät-Hämeen mhyn alueella on 219000 ha yksityismetsää. Jos 3000 ha ”arvometsää” menetetään vuodessa, se tarkoittaisi lyhyenäkin kiertoaikana 65*3000 ha =195000 ha. Eli Yli-Talosen mukaan nykyisellä tahdilla Päijät-Hämeessä kaikki on menetetty kiertoajassa. Peli on pelattu. Jotain rajaa asioiden suurentelullakin. Tuollaisessa menee uskottavuus kokonaan, kun jokainen laskutaitoinen tajuaa kaverin puhuvan puutaheinää.
Niin, sitähän se palstan kuuluisa ”kumulatiivisen tappion kuvaajakin” tarkoitti. Jos maksimaalinen tavoiteltu tuotto jää saavuttamatta jonkin syyn vuoksi ja jäädään pienempään tuottoon, sanotaan usein, että on syntynyt (laskennallista) tappiota. Ehkä oikeammin olisi vain sanoa, että saadaan tavoiteltua pienempi tuotto.
Tässä Maastullin jutussa ja kommenteissa on vaikeuksia ymmärtää mitään.
1. Jutun otsikkohan on toimittajalta täysi katastrofi. Ihme ettei mhy:n kaveri ole vaatinut korjausta. Eihän hän noin edes haastattelussa sanonut. Hän sanoi: ”metsänomistaja häviää jo nyt koko kiertoajalla 5 000–10 000 euroa Päijät-Hämeessä hehtaarilta luonnonhoitotoimien ja lehtipuuston lisäämisen sekä taimikoiden hoitamattomuuden vuoksi”. Takuulla tarkoitti, että pääosa tuosta tappiosta tulee taimikoiden hoitamattomuudesta ja sitä pääosa mo:sta EI tee monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi vaan välinpitämättömyyttään tai tietämättömyyttään. Toimittaja puolestaan laittaa asian monimuotoisuuden piikkiin.
2. Laskennallisen tappion kokoluokka on sellainen, että ilman avoimesti esitettyä laskelmaa väite pysyy yhden ihmisen mielipiteenä. Niitä saa esittää. Taimikon hoitamattomuuden tappioita tulevaisuuden tukkituotossa on Suomessa tutkittu hyvin. Kirjallisuutta käteen, niin jokin kohtuus alkaa löytyä tähänkin.
3. Miten puuki pääsee 15 kappaleella yli 20 cm lehtipuusäästöpuita tuollaisiin tappioihin kiertoaikana? Eikös ne säästöpuut ole ensisijaisesti haapaa ja sen jälkeen hieskoivua? Mikä mahtoi olla laskelman kuutio hinta? Paljonkin tukkia?
Liioittelun kun pitää maltillisena, niin se voi vaikuttaa paremmin uskottavalta. 🙂
Suomen niemellä ei ole paljoakaan lehtoja. Ehdotan ettei Jovain nyt sekoita lehtomaista kangasta (OMT) lehtoon. Olen ymmärtänyt, että lehdot olisivat enimmäkseen pienialaisia laikkuja ja silloin ne voivat olla metsälain kymppipykälän kohteita. Isompikokoisia lehtoja taas on suojeltu muuten.
Tässä keskusteltiin luston leveydestä ja puuston tiheydestä. Sitten tulee Jovain, niin jo vain vedellään lehtoja aukoiksi.