Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>suojavyöhykkeen puut jää pystyyn kuten suojelualueen puutkin
Jääkö? Minun tietääkseni ei, vaan poiminta on sallittua.
Jos tässä olen väärässä, niin olen väärässä ja vedän tämän takaisin ja pahoittelen. Tarkoitan nyt pefc sertiä enkä sitä (syystäkin) harvinaisempaa.
Munaus mikä munaus. Ei se johtajan munaus rajoittunut pelkästään toimittajan munaamaan otsikkoon.
Suojavyöhyke ei ole sama kuin suojeltu alue. Ei voi olla uutta tietoa tämä. Miksi lasket suojellun alueen puuston tuoton pois kaikineen päivineen ja väität ettet liioittele?
PS. Jokaisesta virheesi korjauksesta menee heti herne nenään. Suosittelen sarvien hiomista vähän tylsempään suuntaan. Elämä helpottuu.
Edit. >se ajatusvirhe oli tullut itselläsi, ei minulla.
Jatketaan sitten tätä. Teit säästöpuita metsän parhaista tai ainakin keskimääräisistä tukkipuista, kun ajatus oli laskea keskimääräisen säästöpuun kustannus. Ei havutukkipuista tehdä säästöpuita kuin erityisissä tapauksissa. Kysy vaikka palstan motokuskeilta. Et näe ongelmaa vieläkään?
>Nimim.Petkeles tekee hyvää työtä houkutellessään meitä mukaan.
😀 Petkeles toiminnallaan palstalla kääntää metsänomistajia katsomaan juuri toiseen suuntaan. Käytös on niin ylimielistä, että vastareaktio on taattu.
>Lasketaan kiertoajan 60 v. kulut . 3 % korkokanta, suojelun aih. min. kulujen ~ 700 €/v mukaan = n. 114 137 € / 60 v. ( melkein samoihin meni myhistyksen miehen laskelman kanssa keskimäär. ha- kulut/kiertoaika)
Kovastipa Puuki yrittää myhistyksen johtajan munausta puolustaa. Geometrinen summa ok, mutta alkuolettamukset jälleen pielessä. Kerroin jo aiemmin, että ei virheettömät laskutoimitukset auta, jos lähtötilanne ei ole kunnossa. Aiemmin oli kyse priimalaatuisten tukkipuiden jättämisestä säästöpuiksi ja nyt keskimääräistä talousmetsää jätetään suojeluun. Tunnetko montakin näin (hölmösti) toiminutta? Jos mo oikeasti haluaa fsc sertiin mukaan ja suojavyöhykkeistä ei tuo 5 % kerry alkuunkaan (kuten Länsi-Suomessa yleisesti), niin tietysti kannattaa ostaa tuo 5 ha avosuota. Omassa tila-arviossa hehtaarin avosuo on joutomaana ja arvo on 50 € / ha. Tällainen alue laitetaan tietysti täyttämään tuota velvoitetta. Viiden hehtaarin hinta on 200-250 € ja tälle rahalle ei tarvitse kuin laskea korkotuotto 200*1,03^60 =1178 euroa 60 v kiertoajalla. Vähän tuli pienemmällä kululla. 😉 Ei kai kukaan ole niin kaheli, että normaalia talousmetsää suojelisi pelkästään sertin vaatimuksesta. Jos sitten joku suojeleekin, niin taustalla on jotain muutakin ideologiaa kuin pelkkä serti.
Edit. Lähes puuton avokallio ajanee samaa asiaa. Itsellä ei vielä näistä 5 % täyty, mutta jos jossain tulevaisuuden tilakaupassa avosuota tulee mukana, niin sitten täytyy katsella fsc:n muut ehdot tarkemmin läpi. Myydyt puut ovat jo nyt ymmärtääkseni menneet fsc-puina sahalle ostajan fsc-sertin avulla.
>Täällä on kerrottu, ettei metsän monimuotoisuudella ole hintalappua, eli metsänomistaja ei joudu kärsimään tulonmenetyksiä, eikä siitä aiheudu hänelle kuluja.
En lue nyt pidemmälle. Kuka täällä näin on väittänyt? Palstan kevytnimimerkki zumi? Mitä väliä on zumin teksteillä, koska kirjoittaja ei edes ymmärrä mitä sana ”kustannus” tarkoittaa? Petkeles puolestaan kirjoitti epätotta vain tämän ”pienmetsänomistaja pääsee muutenkin yksinkertaisilla kriteereillä (fsc:hen) mukaan” enkä löytänyt kustannuksiin liittyvää kommenttia.
Jäljelle jää allekirjoittanut?
Ei varmasti. Hän on omien sanojensa mukaan lukenut mm. Sauli Valkosen Onnistunut metsänuudistaminen opuksen, mutta silti toistelee palstalla jaksollisen ”monikymmenvuotisesta heinän tamppaamisesta”. Se kertoo ettei hän ole avoimena millekään tiedolle. Objektiivisuus puuttuu. Se taas tarkoittaa ettei hänen kertomuksensa jaksollinen/jk – aiheeseen liittyen ole välttämättä totta, vaan tarkoitus on ainoastaan puolustaa jo valmiiksi valittua näkemystä.
Perko täällä esittelee oman lehdon kasvulukemia mainostarkoituksessa. Kuten automyyjillä yleensäkin, osa tiedossa olevista asioista jää kertomatta.
>Isot haavat kannattaa jättää sellaisenaan säästöpuiksi
Monimuotoisuuden kannalta elävä järeä haapa on varmasti arvokkaampi kuin yksi järeä pökkelö, mutta… Tällä kohteella vaihtoehtoja oli. Ajattelin hyödyn olevan mahdollisesti jopa suurempi, jos moninkertaistaa pökkelöiden lukumäärän, mutta latvat viedään pois. En tiedä menikö syteen vai saveen, mutta on se jotain.
Enskalla pökkelöiden teon idea on tältä palstalta lähtenyt liikkeelle ja niin teen jatkossa aina. Kustannus on mitätön ja hyötyä kuitenkin selvästi on. Niin monta kolopesijän pesää olen lyhyistä lahoista tapeista löytänyt. Osa näistä jo melkein heiluu tuulessa ja vain tuohen jämät pitävät vielä hetken pystyssä.
>Lahopuita voi raahata muualtakin kuvioille joilla ei sitä muuten ole ennestään. Pesäpuuaihioita pikkulinnuille
Puukilla menee aikaa tässä projektissa vielä niiden raahattujen lahopuiden nostamisessa pystyyn, koska muuten jää pikkulinnut ilman aihioita. Pystylaho on se mitä ymmärtääkseni säästöpuillakin on lähdetty tavoittelemaan. Tie on vaan kovin hidas, kuten A.Jalkanenkin kirjoitti.
>… ja latvus pökkelön viereen lahoamaan
Pyysin viime vuonna keräämään tekopökkelöiden latvat pois, mutta pökkelöitä tehtiin reilusti. Järeiden haapojen latvat olisivat valtavan kokoisia haittoja taimikolle. Tätä haittaa en halunnut. Ajattelin maassa olevan lahon olevan runsaampaa muutenkin. Pystyssä olevat tapit eivät yksittäisinä tai pareina ole juurikaan haitaksi ja mielestäni hukkaan menevä pinta-ala on pieni. Jos näitä olisi isompi ryhmä, väliin jäävä alue olisi helposti hukka-aluetta kokonaan, kuten Visakallo kirjoitti.
>jättöpuun ympärille jää vähintään aarin ala maapohjaa, jossa ei kasva hakattavia puita. Jättöpuuryhmän ympärillä tällainen ala voi olla jopa kymmenen aaria
Suosittelen tekopökkelöitä. En löytänyt varmistusta, mutta yli 20 cm pökkelöt laskettaneen (ainakin) pefc:ssä säästöpuiksi. Latvus kun esimerkiksi järeästä haavasta lähtee, niin tilavaatimus ja haitta taimikolle menee huomattavan pieneksi. Lahoa syntyy lisäksi huomattavasti säästöpuuta nopeammin. Win-win?
>enkä pitäisi sitä kustannuksena
derHorst hyppääkin zumin palkattomaan kelkkaan. Aegolius hyppää kelkasta.
Alennan palkkaasi, enkä pidä sitä kustannuksena. Toivon ettet pidä sinäkään. Myös ensi vuoden alkuvuosi saattaa mennä reilusti pienemmällä palkalla, koska yhteiskunnan kestävyys saattaa sitä vaatia. Haitanneeko tuo.