Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>syöksyvirtaukset hakeutuvat alaharvennettuihin kohtiin
Tarkistapa Perko syöksyvirtauksen syntymisen syyt. Siinä on ihan sama mitä maan pinnalla on siinä kohdassa – metsää tai ei, harvennettua tai ei. Kaikki vähänkään isompi kaatuu, niin jk kuin jaksollinenkin.
Löytyihän se. Arvometsän hakkuupalkkio 6-7 % puukaupan arvosta (min. 1000 €). Laitan tähän linkin, kun pääsen koneelle. Hakusanat: ”arvometsä 6 % pdf”
Edit. Täällä on prolongattu 15 kpl säästöpuun arvoa kiertoajalle ja päästy huimiin lukuihin. Prolongatkaapa tuota tonnia tai paria vaikka koko kiertoajalle tavallisella 3 % korolla ja kertokaa kuka voitti ja paljonko 😉
Se mainittiin jossain firman diaesityksessä. Voin koettaa etsiä uudelleen.
Tähän yhtälöön kun vielä lisää Arvometsän ”konsultin” 6 prosentin komission hakkuutuotosta… Ryhdytäänpä prolongaamaan sitä kustannusta 3 % korolla pari vuosikymmentä eteenpäin, niin löydetään jatkuvan kasvatuksen aivan kiistaton voittaja. Ihan laskematta voi sanoa, että jos mo soittelisi itse pari kolme firmaa läpi ja arpoisi niistä pystyostajan, niin taloudellisesti tulos tulee olemaan parempi. Metsätalouden normaaleihin tuottoihin verrattuna tuo 6 % on aivan käsittämättömän korkea. Tiivistän mielipiteeni niin, että jokainen Arvometsän (komission maksanut) asiakas on taloudellisessa mielessä häviäjä. On aivan sama mitä professori markkinointiblogissaan itse menetelmän kannattavuudesta kirjoittelee.
RR palasi asialinjalle, hyvä.
>Sinun kommentista aegolius sai käsityksen, että on yhdentekevää kuka puikoissa istuu ja mitä puita poistetaan.
Ei ole ensimmäinen kerta täällä, kun huomaan Sinun tehneen täysin päälaellaan olevan päätelmän. Luin viestini uudelleen enkä ymmärrä miten siihen voi päätyä, mutta anna olla. Harvennuksella ei todellakaan ole yhdentekevää mitä poistaa tai millä asenteella puikoissa puuhataan.
Toimin asiantuntijana – en kuitenkaan metsäalalla. Olen suorittanut joku aika sitten mty-ammattitutkinnon. Tutkintohan on Pukkalaa lainaten ”ihan peruskauraa”. Syvemmälle menevää tietoa on Suomessa tarjolla metsätaloudesta valtavasti. Jopa vanhoja tutkimuksia on skannattu pdf-tiedostoiksi ja niitä löytää avoimesti netistä. Tarvitaan vain uteliaisuutta.
Näinhän se on, Kurki. Olen koettanut Perkolle selittää, että hänellä on ilmeisesti hehtaareja liian vähän. Ilmeisesti asiaa ei ole vielä ymmärretty. Aivan sama tuo ongelma on jk:ssa. Jos siinä tehdään pienaukko, voidaan sen kohdalla harmitella kassavirran menetystä vähintään 30 vuodeksi. Ajatusta pitää tuosta liiasta pienipiirteisyydestä laajentaa isompaan kokonaisuuteen.
>semmoinen nopeusoivallus olis saanut jäädä keksimättä
Onpa Perkolla ongelmat. Osa tuttua ja osa ristiriitaista. Miten voit sanoa, että ”semmoinen nopeusoivallus olis saanut jäädä keksimättä”, kun itse jatkuvasti harmittelet 30 vuoden tulotonta tamppausaikaa? Jos nopeusoivallusta ei olisi, niin mitä väliä tuolla 30 vuodella olisi mihinkään?
>siitä johtuu pitkälti se tappiollinen käyräkin
Tarkoitatko sitä jaksollisen kasvatuksen maksimaalisen tuoton käyrää? Vai jk:n vajaatuottoisuutta, kun hakkuu on tehty lakirajalle ja tavoitellaan taimien muodostumista?
>eikä metsänomistajalla ole siihen yl. nokan koputtamista
Jos tähän asiaan ei ole luottoa, niin suoraan itse yhteys motoyrittäjään ja pyytää poistamaan harvennukselta (itse) leimatut puut. Myyt tavaran hankintakaupalla ja olet suoraan motokuskin toimeksiantaja. Ongelma ratkesi, jos sitä olikaan. Jos asiat hoitaa valtakirjalla, niin tietää, että oma rooli on enimmäkseen katsomossa.
>Arka asia näkyy olevan Pukkalankin korostama suhteellinen arvokasvu.
En näe, että Pukkalan korostama arvokasvu olisi närästänyt täällä ketään. Mielestäni hän on siinä ihan oikeassa. Mistä ihmeestä pääsee päätelmään, että se asia olisi arka?