Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>ikimetsän uhanalaiset lajit eivät ole maallikolle näkyviä, vaan pääasiassa erilaisia kasveja ja hyönteisiä.
Näinhän se on, mutta tästä seuraa se ongelma, että ne eivät ole kovin näkyviä tutkijallekaan. Syntyy helposti käsitys uhanalaisuudesta, vaikka se ei asian laita olisikaan. Tavallisten tallaajien on vaikea kyseenalaistaa tutkijan toteamuksia lajeista, joiden nimeä ei ole kuullutkaan. Tässä on myös oiva tilaisuus politiikalle, eikö vaan? Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että sana ”luontokato” ei Suomen luontoon sovi, vaan käsitteen tavoite on enimmäkseen poliittinen. Tämän suuntainenhan Seppo Vuokonkin kolumnin (tai parinkin) ajatus oli.
>Kumma ajatus tuo että metsätila hakataan kerralla aukoksi ja sitten odotellaan se 30 vuotta.
…ja tampataan vatukossa vuodesta toiseen. 😀 No, Perkolla on tämä pysyvä mielikuva. Hänellä on metsää liian vähän, jotta saisi kassavirtaa riittävän usein. Muutama pikkukauppa silloin tällöin pitää mielen virkeänä. Tämä on täysin ok eikä siinä ole mitään väärää. Väärin tehdään siinä, kun omaa hyvin rajallista ajatusta ryhdytään työntämään muille ainoana oikeana ratkaisuna ja soitetaan suuta tamppaamisesta. Perkon päätavoite on säännöllinen kassavirta. Parhaaseen taloudelliseen tulokseen hänkin olisi päässyt teettämällä avohakkuun ja laittamalla tuoton heti uudistamiskulujen jälkeen osakeindeksiin. Näin ei vaan moni toimi. En itsekään, kun mieli tekee lisää hehtaareja.
Jk-metsä nimenomaan loistaa kustannusvertailuissa, mutta ei yleensä puun tuotannossa, hiilinielussa eikä pitkään myöskään kannattavuudessa.
>Puukin pakinasta selviää miten vaikeaa on irtautua entisen järjestelmän haitoista ei pelkästään ns hoitotavoista. Ajattelun käännös on sitäkin vaikeampi
Puukin pakina ei liittynyt mitenkään ”entisen järjestelmän haittoihin”, vaan yleisesti kannattavuusvertailun tekemiseen. Kirjoitinhan ettei se kaikille avaudu.
Puuki kirjoittaa kannattavuudesta tuossa edellä painavaa asiaa. Se ei kuitenkaan jokaiselle lukijalle avaudu ja osa sen sivuuttaa kokonaan (ja jopa pitää hölynpölynä, kun ei edes halua ymmärtää). Se on kuitenkin juuri sitä mitä pitäisi pohtia, jos haluaa metsätalouden eri kasvatusmenetelmien kannattavuudesta keskustella. Ei tuolla tasolla ja laskin kädessä välttämättä tarvitse päätöksiä tehdä, vähempikin riittää erinomaisen hyvin, mutta kannattavuusvertailut vaativat tuollaista ajattelua.
Asiasta seuraavaan. Minulta on mennyt kokonaan ohi se, miten avohakkuukielto erään puolueen mielestä ajaisi ilmastonmuutosasiaa eteenpäin. Onko joku saanut tästä ajatuksesta kiinni? Laitoin yhdelle edustajalle suoraan kysymystä aiheesta sähköpostilla. Katsotaan vastaako mitään. Avohakkuista puhutaan negatiiviseen sävyyn ilmastonmuutosta edistävänä ”tehometsätaloutena”, mutta hyvisvaihtoehtona tarjotaan samoilla koneilla suoritettavia, lakirajoille vietyjä ja kasvutappioita aiheuttavia, joidenkin mielestä jopa paremman sijoitustuoton antavia jk-hakkuita, jotka sitten ilmeisesti eivät ole tehometsätaloutta? Pöllö ei taaskaan ymmärrä.
>Pöllö voi lukea E. R. Burroughsin kirjoista metsäelämää niissä ovat nuo ongelmasi puuttuvat kohdat saatavissa.
Perko, ei minulla ollut ongelmia, mitä mahdat tarkoittaa?
Laitanpa tähän alle muutaman lainauksen teksteistäsi:
>Jäävät sitten ihmettelemään miten uhri toipuu!
>Hiiliin ja kaasuihin perehdyn hetimmiten kun alkavat maksamaa niistä nyt vain puuta.
>Se miten harventelee ei auta jos kassavirta hyytyy startissa.
>jos puoleen matkasta tunturille noustessa on käytetty koko aika ( ja tullut vain menoja) niin loppu puoli matkasta ei voi nopeudella korvata (lopputilillä) alun menetystä. Tuo on monen alkavan yrittäjän tuhonnut lähtöruutuun.
Tuskin kuitenkaan ainuttakaan metsäalan yrittäjää? Et välitä hiilinielusta etkä kannattavuudesta. Et ymmärrä jaksollisen kasvatuksen maksimaalisen tuoton kuvaajaa. Välität pelkästään kassavirrasta ja siitä mitä saat itse metsistäsi ”irti”. Silti sanot muita raiskaajiksi? Sinulle sopii jk kuin nenä päähän ja veitsi voihin. Sinulle on sattunut lapaan reheväpohjaiset metsätilkut. Olet siis lisäksi onnekas, koska tuolla ajatustavalla et pärjäisi yleisemmin. Vahvassa uskossa oleva saarnamies ei kuitenkaan pääse turkistaan ja koettaa levittää tätä kritiikitöntä ilosanomaa myös niille, joille se toisi paljon harmia. Väität, että ”lukemalla oppii” ja väität, että olet lukenut myös S. Valkosen Onnistunut metsänuudistaminen. En ole teksteistäsi huomannut ainoatakaan asiaa, jonka olisit siitä oppinut. Kummassa on vikaa: kirjassa vai lukijassa?
Nämä Perkon ”ohjeet” menee itsellä viihteen lokeroon. Kaipaan enemmän faktaa. Raiskaaja olen, tuhoaja ja muutenkin monsteri. Ei haittaa. Kannan huolta hiilinielusta ja monimuotoisuudesta, eli asioista, joita Perkon jk-viesteissä ei mainita.
Taitaa olla pohjoisen kansallispuistot monelle melko vieraita? Ei niistä kyllä rytö tule mieleen. Ymmärrän, että rytö tarkoittaa etelämmän Suomen hoitamatonta nuorta metsää. Toki vanhoissa metsissä alkaa lahopuuta olla maassa, mutta ”metsien kuoleminen pystyyn” on liioittelua eikä pidä paikkaansa. Ei se metsä siitä kuole.
>Siellä missä ne hongikon alustat ovat siivottu niin niistä nouseva virtaus irtoaa ensimmäisenä ja herkimmin.
Piti lukea ihan uudelleen. Ovat nämä niin mainioita iltasatuja. Osoittaa jälleen sen, että hyvään uskoon ei aina kummempaa tarinaa tarvita. Ymmärsin vielä niin, että tämä ”alustat siivottu” tarkoittaa alaharvennusta ja ppa 13:een vedetyssä yläharvennuksessa kaikki on ok eikä syöksyvirtauksia ole tulossa. Melkoinen stoori. Olisi niin Saukkonen kuin Poutakin kiinnostunut tästä. Tai sitten heitä(kin) huvittaisi.
Hjalmar asian tiivisti ytimekkäästi. Perko elänee uskossaan ensimmäiseen kohdalle osuvaan syöksyvirtaukseen saakka. Ja sen jälkeenkin se on jonkun toisen syy. Jo nyt tarina kuitenkin hieman muuttui. 😉
Seppo Vuokon tekstit ovat tuttuja. Hänen lisäksi Tapion johtava ympäristöasiantuntija Lauri Saaristo vaikuttaa ihan järkityypiltä.
Tuosta uhanalaisuusluokituksesta vielä. Suomessa pesii arviolta puolesta miljoonasta miljoonaan hömötiaisparia.
Laji on luokiteltu nyt erittäin uhanalaiseksi. Ehkä tämä on vain minun ongelma, mutta ymmärrän käsitteen ”erittäin uhanalainen” niin, että laji on todellisessa akuutissa vaarassa hävitä kokonaan. Eihän se nyt sentään ihan siltä vaikuta. Uhanalaisuutta saadaan tietysti lisää lisäämällä sitä. Hömötiaisen kerrotaan vähentyneen tasaisesti koko esiintymisalueellaan – siis myös jatkuvaa kasvatusta harjoittavassa Keski-Euroopassa. Miksiköhän?