Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Vapaassa pudotuksessa puunhinta on edelleen.
Uskallanko kysyä mitä tilastoa Jovain seuraa, koska ”vapaa pudotus” on jäänyt itseltä huomaamatta?
Puunhalaaja, kiitos linkistä, mutta melkoisen kevyttä tekstiä, valitettavasti. Ei kestä kriittistä tarkastelua. Tietyille poliitikoille voi tuo näennäinen sanojen ja kaavioiden pyörittely riittää, mutta ei tekstiä kriittisesti lukeville. Päättelyt heitellään hatusta.
Ihan esimerkiksi: Jos lahopuun määrä metsissä on inventointien mukaan lisääntynyt, niin miksi tekstissä vanhoja metsiä kaivataan lisää juuri lahopuun määrän lisäämiseksi hömötiaista pelastamaan? Eikö tuossa keksitä ensin tavoite (vanhojen metsien lisääminen) ja sitten siihen mietitään argumentteja.
Korostan, että kannatan vanhojen metsien suojelun lisäämistä metsänomistajille reiluin keinoin ja lisäksi puollan useita talousmetsien luonnonhoitokeinoja. Olen vaan lähinnä pettynyt, että näistä Sulkavan teksteistä paistaa paljas ideologia niin vahvasti, eikä loogisuus. En sitten usko enää loppuakaan höpinää. Eikö laadukkaampi argumentointi todellakaan onnistu. Vähän sama tilanne on itsellä Pukkalan tekstien kanssa.
Tuosta 50v kuusikosta kiinnostaisi tarkemmat tiedot, esimerkiksi runkoluku ja ppa. Nämä olisivat merkityksellisiä tietoja, jotta voisi edes vähän arvioida alikasvoksen muodostumisen todennäköisyyttä. Alikasvoksen syntyminen viittaa siihen, että näitä 40-50 senttisiä järkäleitä ei ehkä ihan 500 kpl hehtaarilla ole ollut?
Jovain, eilen kirjoitit näin:
>Puuki jaksaa mainostaa noita 60 vuotiaita kitusia alikasvoksia ja hyvää puuta ne ovatkin. Niitä oli joskus 60 luvulla vielä paljonkin, niille oli ihan oma tuutavarajinsa, niistä tehtiin sippiä. Vastaa tällä hetkellä jotain energiapuuta, energiariukua lähinnä. Niistä ajoista metsänhoito on muuttunut, meni hiljattain 50 vuotiasta ”taimikkoa” hoitoon, ovat tyveltään enimmillään 40-50 senttisiä.
Tänään:
>Istutettu 1972 tai 1973.
Eilinen viestisi vähätteli puukin ”kituliaita alikasvoksia” ja ylpeänä esitit niistä ajoista metsänhoidon muuttuneen (jk!) ja 50 vuotiaat järkäleet meni hoitoon. Nyt kävikin ilmi, että ne 50 vuotiaat järkäleet ovat jaksollisesti kasvaneita. Onnittelut!
>Tiedän tämän taimikon historian hyvinkin tarkkaan. Ovat omia kasvattamia.
Istutettu 1970 kieppeillä?
>Saati että metsässä pitäisi jo tehdä jotain. Arto vielä ”pimeämmässä suunnassa” kuin minä
Minäkin sivutoimisena harrastelijana käytän jo kypärässä 1000 lm valoa. Eiköhän päätyökseen tekevillä ole tämä asia kunnossa. Ennakkoraivuu onnistuu mielestäni tuossa valossa erinomaisesti. Enskan puunvalinta olisi jo napsun tai kaksi haastavampi – tai hitaampi.
>meni hiljattain 50 vuotiasta ”taimikkoa” hoitoon, ovat tyveltään enimmillään 40-50 senttisiä.
Mistä tiedät, että 50 vuotiasta?
>jk metsänhoidossa on erilaisesta metsänhoidon kulttuurista kysymys
Olen täysin samaa mieltä! Jk sopii erinomaisesti maisemanhoitoon ja kuntien omistamiin taajamametsiin.
Sulli tarkoittanee palamisen yhteydessä syntyneitä päästöjä. Nesteen omissa mittauksissa asetaldehydin päästöt olisivat samaa luommaa, mutta formaldehydin määrä olisi 50 % korkeampi. Löytyykö jotain muuta mikä olisi huonommin?
Testissä on 15 minuutin käytön aikana suljetussa tilassa saatu aikaan formaldehydipitoisuus, joka on karkeasti puolet siitä rajasta, joka alkaisi aiheuttaa oireita esimerkiksi silmiin ja nenään.
http://www.neste.com/sites/default/files/tutkimus_neste-pienmoottoribensiini.pdf
>Tämäkin on vaikeaa ymmärrettävää pöllöille mutta noin metsä tuottaa uutta puuainesta.
Perkolla ei asiaa ole vielä viesteistä löytynyt, mutta pukkalamaista harhanluontia kyllä. Miksi höpötät jotain 70-100 vuodesta, kun itse kasvatat jiikoota lehdossa? Lehtopohjalla on ihan lonkalta heitettynä yli 400 kiintoa kuusta alle 60 vuodessa.
>luonto voi valkata niistä omistajan kanssa parhaita
Tätä se Pukkalakin lipsauttelee tämän tästä, mutta jk:n kannattavuuslaskelmaan ei raivaussahan kustannus eksy koskaan. Peli olisi välittömästi liian selvä. Kannattaa sopivasti unohdella, jotta saadaan tietämättömät sumuun.