Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
EDIT
EDIT
Muistutan, että tuotakin foorumia täytyy lukea kriittisesti.
”forest.fi:n julkaisija on Suomen Metsäyhdistys. Sitä rahoittavat Suomen Metsäsäätiö, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Sahateollisuus ry, MTK, Metsähallitus, Suomen Metsäkeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö.”
>Kaikki kelpaa jopa avohoitoa ja tuhoutuneita alueita kylvää tai taimilla paikkailla vaikka mihin kohtaa kasvuakin
No nytkö Perkokin on tulossa kaapista ulos siemenet ja taimivakka käsissään? Siinä ei todellakaan ole mielestäni mitään väärää, mutta… Fakta on, että kannattavuusvertailuista on sitten turha puhua. Kannattavuusmielessä jiikoon ainoa plussa on kustannuksissa säästäminen. Tämä säästö on sitten oltava riittävä, jotta sekä kasvu- että hintatappio kuittautuisivat. Se on se pääpointti.
Jos olet Perko eri mieltä, niin etsi niistä lukuisista lukemistasi kirjoista jokin, jossa jatkuvan kasvatuksen menetelmän kustannuksissa on mainittu jollain tavalla esimerkiksi raivaussahan käyttö taimien valinnassa tms. Minä lupaan etsiä sitten sen kirjan käsiini.
Perko taitaa olla palstan katkerin.
Ei tietenkään ole mitään väliä mitä metsässään puuhaa. Kaikki kelpaa. Kun sitten lähtee julkiselle palstalle kirjoittamaan ja puhuu toistuvasti jatkuvasta kasvatuksesta, niin ei ole ok, jos tähän juuri hänen tarkoittamaan jiikoohon kuuluvat myös avohakkuu, kylvö, istutus ja raivaaminen. Jovainhan on itse lähtenyt omaa tapaansa selittämään. Näitä selityksiä täällä on sitten saanut perata, jotta joku muukin kuin kertoja itse niitä ymmärtäisi.
Jovain. Hyvin sopii monenlainen metsänhoito samaan metsään. Yhden toiveen kuitenkin esitän: lopeta kirjaimien jk käyttäminen. Jatkuvaan kasvatukseen sillä tavalla kuin 99,9 % käsitteen ymmärtää, ei kuulu taimien valinta raivaussahan kanssa, ei kylvö, ei istuttaminen, ei avohakkuu. Sinä käytät näitä kaikkia omassa metsässäsi ja se on varmasti ihan järkevää ja OK. Pieleen menee vain toistuva puheesi jatkuvasta kasvatuksesta, koska menetelmäsi ei ole sitä. Ryhdy puhumaan esimerkiksi ”vapaasta kasvatuksesta”, koska sen tyyppistä mielestäni harjoitat. Tällä hetkellä annat viesteilläsi hyvin ristiriitaisen kuvan.
Tiivistäen: kaikki menetelmät sopivat kyllä samaan metsään, mutta avohakkuu ei sovi jatkuvaan kasvatukseen.
>jos vertaa kuutiomäärää luonnontilaiseen vanhaan metsään, on lahopuun määrä varsin pieni, edelleen
Eiköhän talousmetsän ja luonnontilaisen vanhan metsän vertailu lahopuun määrässä ole jokseenkin turhaa. Jos otat vähänkään talousmetsästä puuta pois, se vähentää kaukaisen tulevaisuuden lahopuun määrää. Vanhan luonnontilaisen metsän lahopuun määrä on juuri sen vuoksi niin suuri, koska aivan kaikki puu jää metsään lahoamaan. Talousmetsässä, kun päätavoitteena on puun taloudellinen hyötykäyttö, on esimerkiksi järeät kaatuneet kuuset usein kannattavaa korjata pois. Kirjanpainaja lisääntyy aivan jokaisessa vaakatasossa olevassa kuusessa omalla vaikutusalueellani läntisessä Suomessa. Kyse on vain määristä milloin kanta on niin vahva, että tuho laajenee pystypuihin. Etelässä on riittänyt jo parin-kolmen järeän tuulenkaadon ryhmä ja muutamassa vuodessa menetys on 10 runkoa. No, lahoavaa puuta jää taas hakkuussa lisää lähes 10 kiintoa.
Edit. Olisi hyödyllistä saada jonkinlaisia tavoitemääriä talousmetsien lahopuulle. Asia voi kuitenkin olla niin vaikea etteivät biologitkaan osaa arvioita antaa. Pääosa eteläisemmän Suomen metsistä on talousmetsää, joten jokainen lahokiinto lisää per talousmetsähehtaari vie asiaa nopeasti parempaan suuntaan.
>Eikös jatkuvan kasvatuksen puissa olekaan hiilivarastoa, koska ymmärsin, ettei jatkuvan kasvatuksen metsän hiilivarasto häviä vaikka metsää hakataan.
Olet Timppa nyt ymmärtänyt oikein. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole ongelmia eikä edes kustannuksia. 😉 Edes jk-metsien lahopuun määristä tai hakkuissa jätettävistä säästöpuista (tulevaisuuden lahopuuta) ei keskustella. Nämäkin ovat vain jaksollisten pahisten ongelmia. Hiilinielukaan ei ole ongelma, koska kun kaikkea ei hakata, ei tehdä rumaa avohakkuuta – se riittää. Kaikki hymyilevät ja maailma pelastuu. Unohdetaan kuusettumiset, juurikäävät, harvennushinnat, talvikorjuumahdollisuuksien heikkeneminen, uudistumishaasteet jne. En tiedä olenko ainoa, mutta tämän suuntaiselta julkinen metsätalousummikkojen keskustelu tuntuu. Odottelen Arvometsää pörssiin. Olisi ilmapiiri kohdillaan. Tieto todellakin lisää tuskaa.
PS. Älkää poistako tästä viestistä sarkasmia, jotta jäisi edes välimerkit.
Ymmärsinköhän nyt oikein Jovainin 70-luvun alussa istutetun kuusikon. Hakkuussa poistettiin ”ylismetsä” 350 m3/ha ja ”aluskuusikoksi” jäi 100 m3/ha? Oliko tuo ppa>17 ennen vai jälkeen hakkuun, vai puhdas arvioheitto lonkalta?
Ok, kiitos vastauksesta. Ymmärrän sitten vaan ”vapaan pudotuksen” vähän eri tavalla ja nopeampana muutoksena.