Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Kysymys on tasaikäiseen jaksottaiseen metsään toteutettavasta yläharvennuksesta/poimintahakkuusta. Ei erirakenteisuuteen perustuvasta jk metsänhoidosta.
Jos oikein ymmärsin… Kyllä. Jatkuva kasvatus on suurella todennäköisyydellä ensimmäiset vuosikymmenet jaksollisesti kasvatetun metsän poimintaa tai yläharventamista. Siksi se kannattavuudessa vaikuttaa pärjäävänkin. Vasta hakkuun tai parin jälkeen alkaa uudistumisen merkitys kasvaa, ja silloin ne haasteet vasta alkavat ja kannattavuus heikkenee. En siis usko jatkuvan kasvatuksen jatkuvuuteen taloudellisessa mielessä. Muistutan, että jk-markkinoijienkin mielestä kannattavuuden kivijalka perustuu kustannusten vähyyteen eli ”hoitamattomuuteen”. Jos kustannuspuolelle tupsahtaa raivaussahan käyttöä tai keinollista uudistamista, taloudellinen vertailu on hävitty.
>>”kaksi tainta, vahvempi voittaa.”
>Näin on pakko käydä koska taimikonharvennuksia ei tehdä.
Niin, tai kaksi tasavahvaa kuusta ovat vielä 30 vuotiainakin kiinni toisissaan. Siitä kun toisen repii enskassa irti, toinen on oksistoltaan puolikas ja potentiaalinen taipuja lumipeitteen alla. Nämä nyt on näitä jaksollisen ongelmia. Jiikoossa ei tällaisia ongelmia tule, kun ennakkoraivaustakaan ei tehdä. Motokuski hoitaa.
EDIT
Tuo asml tekee todennäköisesti saman kuin stml. Kyllä se tehokkaasti estää kaiken muun, paitsi ”vanhoille asiakkaille soittamisen”. Silloin pitää juuri sen firman tietoihin pyytää samantien merkintä, että eivät soita enää. Toimii. Viimeksi on puhelinmarkkinointipuhelu saapunut hieman alle kaksi vuotta sitten, kun Fortumista soitettiin ja ”kyseltiin kuulumisia”. 🙂
Edit. Ja jos joku kiellon alkuvaiheessa sattuu soittamaan, niin itse keskeytin myyntipuheen ja kerroin suoramarkkinointikiellosta. Jos ei puhelu pääty, niin keskeytän uudelleen ja kysyn nimeä, firmaa ja esimiehen yhteystietoja. Puhelu päättyi pahoitellen viimeistään tähän.
>Täällä kirjoitetaan sivutolkulla mallin toimimattomuudesta
Minulla on erilainen tulkinta taas. Jatkuva kasvatus toimii kyllä – tai riippuu toimimisen määrittelystä. Metsä säilyy peitteisenä ja virkistysarvot esimerkiksi ulkoilualueilla ja taajamametsissä ovat korkeammat (minunkin mielestäni). Täällä käytävä keskustelu ymmärtääkseni keskittyy siihen, että jk ei jaksolliseen verrattuna voi pärjätä kannattavuudeltaan kuin yhden tai enimmillään kahden hakkuun verran. Talousmetsässä pyritään yleensä hyvään kannattavuuteen ja tästä täällä keskustellaan.
Itse olen tällä hetkellä sitä mieltä, että paras kannattavuus muutamaksi vuosikymmeneksi (jaksollisesti luodulle) nuorelle metsälle saadaan jk:n opein. Pystyssä olevista rungoista otetaan irti se maksimi mitä saadaan poimimalla ja yläharvennuksin. Sidottua pääomaa alas ja tuottoprosenttia ylöspäin. Uudistaminen ja uudistuminen sitten muiden murheeksi. Tässä on mielestäni mahdollinen syy siihen miksi ihan sijoittajatkin tuota harrastaa. Ja yleinen ilmapiiri jopa sivelee tätä ajatusta silkkihansikkain. Itse en tähän lähde, koska aion myös jättää jälkeeni jotain. Näkemys ei voi olla vain minä ja maksimi, jos vähänkään ajattelee tulevaakin sukupolvea – ja miksei myös Suomea ja hiilitasetta pidemmällä aikajänteellä.
AJ:n mainitsema suoramarkkinointikielto on ollut käytössä jo ainakin 15 v. Helpottaa elämää. Ja jos ei halua maksaa STML:n kuuden euron vuosimaksua, voi saman asian hoitaa ASML:n kautta kolmeksi vuodeksi kerrallaan noin 0,30 eurolla.
>Joltain market markkinalta joskus kulutuksen otin. Se oli pirullinen
>Sen jälkeen ei noihin markkinahintaisiin kannata sotkeutua.
Oikea havainto, mutta väärä päätelmä. Jos tekee sähkön hintavertailua, halvin on jo varmaan vuosikymmenen ollut eri nimillä toimiva hieman epämääräinen sähkönvälittäjäfirma etukäteislaskutuksineen. Tätä luonnollisesti kannattaa välttää. Asiaa ei kuitenkaan tarvitse sotkea ihan perinteisten, oikeasti sähköä tuottavien, yritysten pörssisähkötyyppiseen sopimusmalliin. Itse olin alkusyksyyn saakka Fortumin pörssisähköasiakas. Hintaerot moneen muuhun toimijaan olivat mitättömät.
>jos joku osa ei uudistu niin sitten viljellään
osa = kuvio? Ensin unohdetaan pyörä ja sitten keksitään se uudelleen.
>Esim 10 hehtaarin kohteella hakataan joka kolmas vuosi 100 kuutiota
Ja tämä kymmenen kiintoa per hehtaari poimitaan ja keräillään tietysti 70 €/m3 pystyhinnalla?
>Jos klapit hinnoiteltaisiin kuten pörssisähkö, heittokuutio maksaisi 10k€.
Kun mielipide on valmis ja etsitään sille perusteluita, syntyy helposti tällaista. Korjannet pilkkuvirheen, kun kerkeet.
Useita vuosia olin pörssisähköasiakas ja hymyilytti typerät määräaikaiset sopimukset joihin aina hinnoitellaan pientä ekstraa kuren pitkiin markkinakorkoihinkin. Alkusyksystä vaihdoin pois, kun alkoi markkinatilanne epäilyttää. Hyvä, että vaihdoin. Nyt hinta vähän alle 6 senttiä. On outo tilanne nyt, mutta ikuisesti ei tämäkään kestä. Hölmöintähän on yleensä tehdä pitkä sopimus silloin, kun markkina on hulluimmillaan.
Jees pääsee Lammaisten kanssa naurettavan halvalla. Carunan alueella kolme kymppiä kuussa menee helposti jo perusmaksuihin. Kilometrin päässä portailta olisi sähköverkon raja. Rajan toisella puolella säästyisi jo perusmaksuissa 250 e / vuosi.