Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Kirjoituksista päätellen vain harvat ovat todellista jk puustoa nähneet
Onko Perko nähnyt jk puustoa MT-, VT tai CT tyypeillä?
>Pienaukkohakkuukin unohtuu kokonaan.
Petkeleeltä jopa kolme virkettä yhdessä viestissä! Aukkohakkuu on siis sinullekin ok ja kyse on vain sen koosta eikä lukumäärästä? Ymmärrän miksi jk-pienaukon raja on 30 aaria, mutta mikä on Petkeleen hyväksymisraja? 40 aaria? 50 aaria? Hehtaarikin, kunhan se kiemurtelee eikä näkymä yhdestä kohdasta ole ”paha”? Tuskin tähän koskaan vastaat. Huomaatko miten silmät vievät aivoja?
Arvelinkin, että tuosta voi tunnistaa, mutta melkeinpä se jo ilmansuunnastakin selviää.
Eikö tuo arvanheitto mene Perko ihan täysin päinvastoin? Luonto kylvää kymmeniä ja satoja tuhansia siemeniä, mutta harvapa niistä puuksi kasvaa. Itsellä ostopalstalla kymmenisen vuotta sitten hakattu reilun puolen hehtaarin vt-kuvio. Ei tarvi vieläkään tampata, mutta ei ole tullut mäntyäkään. Jk-osaaja olisi tietysti hoitanut homman jo. Minä joudun muokkaamaan ja kylvämään, kun en usko osaavani.
Perkolla pukkaa lehtoon tainta toisensa perään. Siksi minunkin pitäisi siirtyä vt:lläni jatkuvaan kasvatukseen? Unohtuiko logiikka?
Ei ole Länsi-Suomessa pikkutukeilla hintoja poljettu. Tukki otettiin viime vuonna 15 senttiin (myös kuusi) ja lyhin mitta 37. Hinta on sama kuin isommilla palikoilla. Tämänvuotinen kauppa samoin ehdoin. Olen tyytyväinen.
>Rusinat pullasta ja yksi tai kaksi yläharvennusta, ovat pesunkestävää jaksottaista metsänhoitoa. Markkinoidaan kyllä jatkuvana kasvatuksena, mainostetaan jopa metsänhoidon vaiheena, josta jatkuvan kasvatuksen vaikeudet ja ongelmat alkavat.
Höpö höpö. Jatkuvaa kasvatusta markkinoidaan lähes yksinomaan avohakkuuttomana jatkuvasti peitteisenä kasvatusmallina. Jaksollista ei markkinoida, vaan sitä haukutaan vanhakantaisena pelkkänä toistuvana alaharventamisena ja juuri tukkikokoon kasvamassa olevien runkojen poistamisena lyhytkäyttöiseksi bulkkiselluksi. Kukaan metsäjuttuja lehdistä ja verkosta lukenut ei voi välttyä tämänsuuntaiselta. Jovain puhaltaa jälleen täyteen vastatuuleen.
>Kummallista kirjaston hyllyt notkuu alan opuksia mutta ei ole lukutaitoa kai.
Sanoo ”Onnistunut metsänuudistaminen” opuksen lukenut kolmen vuosikymmenen tamppaaja. 😀
Huh, Jovain se vaan aina osaa vetää sanattomaksi. Oma ajatus on kyllä tehdä jaksolliseen yläharvennusta mahdollisuuksien mukaan, mutta uudistamisen yrittäminen ei kuulu tavoitteisiin. Se vaatisi liian harvaa puustoa kannattavuuden kannalta, minun mielestäni.
Luulen AJ, että ne kelpaavat Jovainillekin menetelmiksi, mutta hän ei pidä sitä vielä ”aitona” jiikoona. Olen siitä samaa mieltä. Asialla kuitenkin ratsastaa eräskin jk-sijoittaja, joka kovaan ääneen tekee jk-hakkuita hyvällä kannattavuudella. Toimittaja ei vaan koskaan osaa kysyä tehtiinkö hakkuu 40-60 vuotiaaseen jaksolliseen metsään ensimmäistä vai toista kertaa.
Kiitos kmetsurille käytännön kokemuksen jakamisesta! Kuulostaa hyvin uskottavalta. Jos tuon tekee itse, saa esimerkiksi lähimetsänsä pysymään peitteisenä ”pienellä” vaivalla.
Olisi ihan mielenkiintoista päästä itse kunkin pään sisään kurkkaamaan mikä on se syy johonkin vahvaan mielipiteeseen. Aina se ei keskustelussa avaudu ihan jo mahdollisesti henkilökohtaisistakin syistä. Esimerkiksi Perko haluaa jatkuvaa kassavirtaa ja sen ymmärrän. Silloin ei kuitenkaan vertailla menetelmien kannattavuuksia. Mukana aavistan olevan myös harmitusta lainsäädännön historiasta. Myös RR painottaa kassavirtaa ja myös suhteellista tuottoprosenttia. Jälkimmäinen vaatii puustopääoman pitämistä suhteellisen pienenä.
On kuitenkin huomattava, että jatkuvaan kassavirtaan pääsee myös jaksollisella. Hehtaareja vaan täytyy olla enemmän.
🙂 Rautalankasi on tavallista paksumpaa. Kyllä, ja siksi kannattavuuskin on vielä kohdallaan. Puusto on kunnossa ja sitä ”erirakenteistetaan” hakkuulla tai kahdella. Sen jälkeen vasta kädessä on aito jk-metsä – ja sen ongelmat. Ei ennen.