Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Elämme nollakorkojen maailmaa.
Selkeästi jees ei omista asunto-, metsä- tai autolainaa. Vilpittömät onnittelut! Nollakorko ei tosiaan taida olla kuin säästötileissä, kuten puuki jo totesi. Ehkä myös pankki saa nollakorolla lainaa markkinalta. En tiedä, kun en ole pankki, eivätkä ne sitä kerro. Kokeile jees vaikka jättää joku lasku maksamatta pariksi kuukaudeksi. Huomaat, että korko ja kulut eivät ole nolla. Tai osta se vanha Sampo lainarahalla. Rahalla on aika-arvo, vaikka sitä ei lainaton ja varoja sijoittamaton peruskuluttaja ehkä heti näekään.
Pärjää pärjää, tietenkin. Kommenteista vaan paistoi lähinnä se, että koska ei ymmärretä rahan aika-arvoa, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Ei se epätotuuksien toistelu totuutta muuta.
Höpinöitä maailmaan mahtuu.
Unohda kassojen virtaukset ja korkohäröilyt, mutta unohda samalla myös hakkuu- ja kasvatustapojen kannattavuusvertailut.
>voi unohtaa täysin kassojen virtaukset sekä korko häröilyt. Myy silloin kun on tarve ja hinta hyvä, hakkuu/kasvatus tapa voi olla mitä vaan.
Voit toki itse unohtaa nämä asiat. Voit myös itse myydä vain rahantarpeeseen tai nousukausiin. Se voi hyvinkin toimia. Hakkuu- ja kasvatustapojen kannattavuusvertailut tehdään kuitenkin yhdenmukaisin hinnoin. Jos koron huomioiminen on mielestäsi häröilyä, voit vaan sanoa suoraan ettet osaa ja luopua pidempien sijoitusten vertailuista kokonaan. Rahalla on suuri aika-arvo ja mitään muutamaa vuotta pidempää vertailua on turha tehdä, jos koronkorko ei luonnistu. En sano etteikö sijoitukset voi silti onnistua. Eri vaihtoehtojen vertaileminen on eri asia kuin onnistuminen.
>Lannoituskulu vähennetään myös kerralla
Niin vähennetään. Ja tuossa käsitepohdinnassa sen voisi ajatella olevan enemmän investointiluonteinen. Eikö tämä jo todista, että on aivan turhaa eritellä kuluja erilaisilla käsitteillä? Eihän sellaisia kuluja pitäisi ollakaan, joita ei jollain perusteella pidetä järkevänä eli tuottoa tuovana? Sitähän se käsite ”tulonhankkimiskulu” tarkoittaa.
Mielestäni vähän turhaa käsitepohdintaa ainakin kahdesta syystä
1) miinusmerkkisiä menoeriä ovat molemmat
2) investointikin on kulu
Jos nyt kuitenkin saivartelen mukana, niin kuinka monen investoinnin kustannus vähennetään verotuksessa kerralla? Uudistamiskustannukset vähennetään kerralla, vaikka ne olisivat merkittäviäkin.
Niin, ymmärrän pointin ja olen samaa mieltä, mutta Carunan alueella asuvana nuo perusmaksut ovat hiluja.
Edit. 25,80 €/kk (25A yleissiirto)
>17 vuotta olisi minulla ollut arvioitu takaisinmaksuaika, kun paneelisto olisi maksanut 10000 euroa
Mukava lukea näitä suht realistisia kommentteja täällä. Peukut siitä. Heitän tähän kuitenkin taas sen jokaisen tunteman korkoajattelun, josta aurinkopaneelien myyjä ei muistuta. JOS sinun pitää maksaa tuo 10000 euroa paneeleista kerralla etkä saa mitään kotitalous yms vähennyksiä, niin…
1) se 10000 euroa katoaa heti investointiin ja alkaa tuottaa hiljalleen säästöä
2) jos jättäisi investoinnin tekemättä ja laittaisi sen 10000 euroa ost tilille 6 % tuotolla, se on 17 vuoden kuluttua 27000 euroa. Toki nettovoitto ”vain” 11900 euroa.
En ihan luota, että tuo 17 vuotta menisi ilman korjauskuluja JA paneelien teho säilyisi samana. Sen jälkeen ja ehkä ennemminkin paneeleja saa roudata katolta kierrätykseen. Onko siitä taloudellisessa mielessä hyötyä, jos se vain vaivoin makselee edes itseään? Ideologisen hyödyn ymmärrän. Itse olen päätynyt myös 100 % aurinkosähköön, koska haluan tukea uusiutuvan tuotantoa. Lisähinta tuosta valinnasta on kuitenkin vain n. 70 €/vuosi.
>Itseasiassa en ole koskaan nähnyt lakirajalle tehtyä harvennusta.
No älähän nyt. Minäkin olen. Etsinkö nyt motokuskille niitä korjuujälkitutkimuksien tuloksia?
Kyllä me nyt samalla aukeamalla ainakin aletaan olla. Olen samaa mieltä jo useammastakin asiasta. Eri mieltä olen enää tuosta, että jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa ei voi sanoa sen ”soveltuvan avohakattavaksi”. Se toimenpide ei kuulu jatkuvan kasvatuksen menetelmän keinovalikoimaan. Sinä voit ajatella ja sallia tarvittaessa avohakkuun jk-metsässä, mutta noin yleisesti ottaen se ei siihen kuulu. Jatkuva kasvatus on epäonnistunut sekä taloudellisesti että ideologisesti, jos tehdään avohakkuu. Silloin mennään menetelmissä Pukkalan ”vapaan kasvatuksen” suuntaan.