Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Itse en näe mitään syytä pyrkiä kehitysluokkajakauman tasaisuuteen, koska metsätalous on vain sivutulo. Jos omistaisin vähintään 200 ha metsää etelästä eikä kiinnostaisi käydä muualla töissä, niin silloin merkitystä tulee. Jos ajattelee vain pelkkää tuottoa, niin keskimääräiselle metsänomistajalle lähes täysin päinvastainen olisi parempi, koska silloin ei tarvitsisi alle 10 ha leimikoita myydä ja myydylle puulle saisi leimikoiden kookkaamman koon ansiosta hieman paremmat hinnat.
>Hakutessaan voi huomioida myös sijoitustuotot jonnekin metsän ulkopuolelle
Sitä ainoaa oikeaa työkalua tähän (koronkorkoa) käytettäessä ei tarvitse ajatella mitään sijoitustuottoja minnekään. Valittu rahan hinta (eli korkoprosentti) on menetelmässä aina mukana.
>Olen aegolius pyrkinyt kertomaan, että emme kumpikaan tiedä mitään satavarmaa.
Et saa RR minua mukaan sekaviin pyörittelyihisi. Oma ajatteluni on selkeä ja pysyy yhdessä asiassa kerrallaan. Nyt ei ollut kyse kasvatusmenetelmien vertailusta eikä koronkoron prosentista, vaan tästä yhdestä esimerkistä Arvometsän blogissa.
Oli kyse siitä, että ostetaan palsta, johon sopii yhdenlainen harvennushakkuu erittäin hyvin, hakkuutapa tulkitaan blogissa hyvin aktiivisesti jk-hakkuuksi (vaikka toisenlainenkin tulkinta olisi aivan normaalia) ja esitetään mittaustodistuksen lukuja esimerkkinä erinomaisesti onnistuneesta jk-hakkuusta ja korkeasta tukkiosuudesta (valikoitu järkälekohde).
Sinä et siis osaa yhtään sanoa onko tuossa mitään ongelmaa? Minä osaan. Mitä sanoisit, jos esimerkin irrottaa tuolta johonkin toiseen blogiin ja se esiteltäisiin jaksollisen kasvatuksen loistavana menestyksenä. Hieno tilaisuus toteuttaa jaksollisen kasvatuksen yläharvennus ja jatkaa kiertoaikaa jäljelle jäävän kuitukokoisen puuston kanssa (mutta ei eletä utopiassa, että sen alle syntyisi mitään). Mitä sanoisit? Olisiko erinomainen esimerkki jaksollisen yläharvennuksesta? Mielestäni olisi. Nyt teksti on luonteeltaan täysin harkittu yrityksen mainos ja johtaa harjaantumattoman lukijan (ja näemmä osan vähän harjaantuneemmistakin) hakoteille.
>Mistä minä tiedän aegolius, kun en tunne tapausta, enkä ole mikään jk:n asiantuntija männiköitteni kanssa.
Vastasit odotetunlaisesti. Ostetaan metsä, jossa on järeää ylispuustojaksoa ja sen ”alla” tavanomaisempi 3-luokan kasvatusmetsä. Toteutetaan metsään ylispuut poistava ja jälkeen jäänyttä metsää harventava hakkuu erinomaisin mittauspöytäkirjatuloksin. Kirjoittajan mielestä esimerkki osoittaa jatkuvan kasvatuksen olevan upea vaihtoehto, koska tukkiprosentti on (järkäleiden vuoksi) jäätävän korkea? Oletko RR nyt ihan tosissasi, että vaikka kaikki ajattelusi on sinun mielestäsi kriittistä, et näe tässä mitään erikoista? Jos näin on, taidat olla samassa lokerossa blogin kirjoittajan kanssa, joka paheksuu tahallista harhaanjohtamista, mutta tekee itse sitä silmät kirkkaina.
Minun mielestäni pitäisi olla laitumella oleville lehmillekin selvää, että kyseinen ”toinen jk-hakkuuni” ei liity kasvatusmenetelmien vertailuun millään tavalla.
Edit. Jatkan vielä RR, että sanot ettet tiedä ja peset nyt käsiäsi männiköittesi kanssa. Miksi olet kuitenkin kritisoinut minua, kun olen voimakkaasti kritisoinut Arvometsän blogin tekstejä (ne muuten koskettavat enimmäkseen kuusikoita)? Sanot ettet tiedä, mutta haluat silti kritisoida minua? Eikö sinun pitäisi tietää, että olen väärässä ennen kuin sinulla olisi enemmän aihetta kritiikkiin?
Nykyarvon painotuksesi on tietysti teoreettisesti oikein, mutta jokaisella kerralla jätät korkoprosentin mainitsematta. Jos tunnet menetelmän, tiedät, että korkoprosentilla 0 arvokasvun merkitys poistuu lähes kokonaan ja korkoprosenttia korottamalla arvokasvun vaikutusta saa lisättyä (ja kiertoaikaa lyhenettyä). Itse koronkoron menetelmä ei tee kummastakaan menetelmästä parempaa eikä huonompaa, vaan se on vain matemaattinen työkalu. Menetelmästä puhuminen jättämällä korkoprosentti kokonaan kertomatta on vähän kuin… no, jätän nyt jotain sanomattakin tänään.
>Itse luultavasti avohakkaisin, jos järeimmät puut olisivat jo kuution luokkaa
Niinkö? Vaikka noita järkäleitä olisi vain 50 kpl hehtaarilla ja muuten metsä olisi kuin normaali 3-luokan varttunut kasvatusmetsä? Siltä se blogin kuvailun perusteella vaikutti. Ohjeena oli siis vanhojen järkäleiden poisto ja lähes normaali harvennus, joka toivottiin toteutettavan yläharvennustyylisenä.
Itse ymmärrän Konneveden tapauksen selkeämmin tasaikäisenä ja -kokoisena metsänä, jota lähdettiin ”väkisin” viemään jk:n suuntaan. Pystyyn siis jäi liian isoja puita liian vaatimattomalla juuristolla. Lähtötilanne oli liian tasarakenteinen voimakkaalle yläharvennukselle.
AJ, ei kai sillä mitään tekemistä ole jk:n kanssa, koska ei kai tuota kukaan avohakkaisi, mutta silti tuo esitetään jk-hakkuun esimerkkinä ja saadaan luvut upeiksi, kun kohde on tuontyyppiseen ideaali. Se on siis esimerkki tietoisesta harhaanjohtamisesta.
>Minä en aegolius oikein tiedä mihin nyt pitäisi vastata
Tähän odotan RR:n mielipidettä:
>Ensin ostetaan palsta, jossa on paljon metsään ”unohtunutta” järeää puuta. Hakataan ne pois ja harvennetaan mahdollisesti loppuja. Ihan järkevää. Poistettavien runkojen keskitilavuus on 900 litraa, mikä kertoo kohteen poikkeuksellisuudesta. Mitä tällä on tekemistä jatkuvan kasvatuksen menetelmän kanssa?
Kenen kanssa nyt jankkaat tuosta RR? Et haluaisi vastata viimein kysymykseeni? Mulle sopii, jos et vastaa, mutta pyydän ettet sitten enää koskaan kritisoi sitä, kun kritisoin Pukkalan harhaanjohtamisia blogiteksteissään ja lehtijutuissaan.
Hyvin aktiivisesti näytät RR kritisoivan minua härskiksi puskasta huutelijaksi, mutta itse vältät kuin ruttoa ottamasta kantaa esimerkiksi tuohon minun palstanostamisajatukseen ja siitä jk-myönteisen esimerkin laatimiseen. Kyllä vai ei RR, onko tuo kertomani esimerkki mielestäsi korkean moraalin toimintaa vai tyypillistä markkinointia, jossa ei suoraan valehdella, mutta annetaan täysin väärä kuva todellisuudesta (eli johdetaan harhaan)?
>Enkä mietenkään voi allekirjoittaa tahallisesta harhaanjohtamisesta, vaan juuri päinvastoin.
Ei Sinun tarvitsekaan mitään allekirjoittaa. Tässä asiassa ei ole kuitenkaan enää epäselvää kuin tahallisuuden osuus ja siinä oletan alan osaamistason osoittavan tahallisuuden. Vahingossa tuota ei mielestäni professori voi tehdä.
Jos olen mielestäsi härski, niin sitten olen. Voin ottaa sinullekin näitä esimerkkejä, vaikka yksi kerrallaan, mutta keskustelu kanssasi RR on todettu lähes mahdottomaksi. Et nytkään ottanut mitään kantaa uuden palstan ostamiseen, yhden hakkuun tekemiseen ja lopputuloksen esittämiseen jk-mainoksena. Et selvästi pysty kriittiseen ajatteluun.