Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Lisäksi pienpuun korjuuta metsistä lisätään.
Miten mahtaa tämän kanssa käydä, kun pienpuun keruun kemera (200 €/ha) poistuu ja Metka astuu voimaan. Itse ainakin jätän jatkossa enemmän tavaraa maahan, jos/kun ostopalstoilta nmh-ryteikköjä edelleen tulee. Pieni (nykyisin kerätty) rankapuu siis vaan raivurilla maahan ja muutaman vuoden kuluttua vähän isompaa tavaraa pinoon. Vaikka tuo tukiraha ei ratkaiseva ole ollutkaan, niin on se kuitenkin reilun 5 €/m3 tuonut hintalisää myytävälle puulle. Miten muut ostoryteikköjen kunnostajat ajattelivat toimia?
>Saahan sitä arvailla. Oli 800 m3 50 vuodessa ja ei myöskään AJ:n väittämästä kokonaiskasvun alenemasta.
Nämä on näitä heittoja, mutta mitään tarkempaa tietoa hakkuiden vuosiluvuista tai hakkuuväleistä, puumääristä, jäljelle jätetyistä puustoista, runkoluvuista, metsäpohjasta, pinta-alasta, mistään… tuskin koskaan saadaan.
>Tiimin viime vuonna julkaisema tutkimus osoitti, että kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin onkin tiettyjen edellytysten vallitessa siirtyä hoitamaan metsiä jatkuvapeitteisenä
Tässä ilmeisesti (?) Tahvosen virkkeessä ei ole mielestäni mitään erikoista. Tiettyjen edellytysten vallitessa avohakkuu ei todellakaan ole taloudellisesti(kaan) järkevin vaihtoehto. Kyse ei kuitenkaan mielestäni ole siitä, että metsää välttämättä siirtyisi hoitamaan jatkuvapeitteisenä. Toimenpide saattaa vain olla se, että valopuita poistetaan päältä ja annetaan kutsumatta MT/OMT-pohjalle syntyneelle upealle nuorelle kuusikolle tilaa. Kuten huomataan, kyse on paljolti käsitteillä kikkailusta. Se on niin tätä päivää. Ja yksi syy siihen, miksi olen Jovainille asiaa koettanut toistaa.
>Jaksottaisessa metsänhoidossa 50 vuodessa päästään 500 m3, on hyvä tulos.
Tämä on totta. Ainakin itse olisin tyytyväinen tähän Väli-Suomen lämpösummien MT/OMT pohjilla.
>Samassa ajassa jatkamalla peitteisenä 200 m3 puustopääomalla päästään 800 m3
Tämä on haave. Jos alkutilanne on harvennettu metsä, johon jää 200 m3 kuusikkoa, niin… Miten niistä jo olemassa olevista rungoista saa 600 m3 lisää 50 vuodessa, koska ainoakaan lähtötilanteen taimi ei tuohon mukaan ehdi.
Ainoa mieleen tuleva tilanne on se, että tuosta lähtötilanteen 200 m3:sta pääosa on valopuuta (mä/ko) ja alla on jo valmiina nuori kuusi tulossa.
>Luontopaneelin rooli on mukava
Gla on asian ytimessä tuossa yllä. Maapallo pelastuu, jos ihminen lopettaa kuluttamisen. Luonto ennallistuu, kun sen käyttäminen lopetetaan. Nämä asiat osaavat jo yläkouluun siirtyvä. Haasteet alkavat vasta, kun aletaan tasapainottelu ihmisen kuluttamisen ja luonnon kanssa. Tämä pitäisi olla näiden asiantuntijoiden agenda. Tätä ei perustallaaja osaa ratkaista.
Täytyy varmaan ottaa tehtäväksi tutustua AJ:n suosittelemiin raportteihin. Löytyisikö sieltä jotain oikeasti mielekästä.
Edit. Korjataan nyt sen verran, että tuo ”maapallo pelastuu” tarkoittaa tietenkin sitä, että ”ihminen maapallolla pelastuu”. Ei itse pallo ole vaarassa.
>Hakkuutulothan ovat vain kassavirtaa, tuoton kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
Juuri näin. ? Harvassa ovat ne, jotka ovat oikeasti sisäistäneet tuon. Puukaupassa omistus vaihtaa vaan olomuotoa puusta rahaksi. Tuotto tulee vuosittain. Ihan joka vuosi.
Edit. Isommille tekijöille (ja jeessille) sitä kassavirtaakin tulee joka vuosi, mutta en tuossa tarkoita sitä.
>Metsätuhoriskin osalta jk:n paremmuus perustuu käsittääkseni siihen, että puustopääoma pidetään pienempänä ja halvempana.
Tuulituhoriskin osalta ehkä sen vuoksi, että metsää pidetään harvemmassa asennossa. Tämä koskettaa ainakin suurinta osaa jk:n kannattajien tekstejä. Pukkalan mainossepustukset blogissa ovat toista maata. Niissä pidetään puuta 200-300 m3 koko ajan ja ne uudistuvat (ainakin paperilla) silti.
