Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Ole hyvä, Jovain! Ymmärsin siis oikein. Koko laskelman ”jk-ylivertaisuus” kiteytyy tuohon oletettuun 7 prosenttiin ja erityisesti sen säilymiseen vuosikymmenestä toiseen. Ehkä Kalkkimäki ei ole oma kohteesi ja ehkä et halua hakkuukertymiä kertoa, mutta etkö siis niitä tiedä itsekään? Miten tällainen äärimmäisen yksinkertainen virheellisillä olettamilla tehty kertolasku (!) voi saada sinut vakuuttuneeksi jonkin metsänhoitotavan ylivertaisuudesta? Eikö sinua kiinnosta lainkaan faktat?
Minulla on useita nuoria kuvioita, joissa kasvuprosentti on arvioissa 12 %. Lähdenkö tästä tekemään omaa (paikkaansa pitämätöntä) oletusta puustosta 50 v päähän?
Lueskelin vähän Jovainin muutaman päivän takaisia viestejä ”puustopääoman” tuotosta ja luulen nyt ymmärtäväni mitä hän tarkoittaa. Ajatus mennee näin:
Oletetaan jatkuvassa kasvatuksessa harvennuksen jälkeen olevan 200 m3 puustoa ja kasvu 7 %. Siitä saadaan vuosikasvuksi 14 m3 ja, kun tämän olettaa toistuvan muuttumattomana 50 vuoden ajan, päästään 50 x 14 = 700 kuutioon.
Jaksollinen kasvatus puolestaan lähtee liikkeelle nollasta ja mene muutama vuosikymmen ennenkuin puusto on 200 kuutiossa, josta se jatkaa ehkä samaa 7 % tahtia, ehkä paremmin.
Alla oleva Jovainin teksti mielestäni vahvistaa, että olen ymmärtänyt oikein:
>Jaksottaisen aloituksen nollakasvu ei tuota. Jaksottaisessa kysymys on puustopääoman keskikasvusta, joka on jotain aloituksen ja lopetuksen väliltä. Peitteinen tuottaa kokoajan valitulle puustopääomalle.
Repikää siitä. Yksinkertainen on kaunista. 😉 Minua jää nyt harmittamaan vain se, että tästä Kalkkimäen kohteesta ei nyt irronnutkaan mitään konkreettista. Ei edes harvennuskertojen lukumäärää saati kertymiä. Missä kunnassa tämä Kalkkimäki muuten sijaitsee?
>Tulos on laskennallinen ja paikkansa pitävä
Kerropa nyt ihan selvällä suomella, että mitä siitä metsän puustosta ihan oikeasti tiedetään? Ensin kerroit, että metsä on tuottanut 600 kuutiota 50 vuodessa, sitten halpuutit sitä laskuvirheen kanssa 500 kuutioon. Ei hakkuun tuloksena saatu puumäärä heittele sataa kiintoa noin vain.
Oletan siis, että et tiedä kyseisen metsän harvennuksissa saaduista kuutioista etkä myöskään nykyisestä puustosta yhtään mitään faktaa, vaan kaikki on laskennallista? Oikaise, jos olen väärässä.
Jos kyse on laskelmasta, niin viidennen kerran: mistä se 7 % tulee?
>Suositusten mukaan koivulle riittää 20 ja männylle 50-100 siemenpuuta. Kai noista uudistamisvelvoite laukeaa?
Tarkoitin, että määritelmän mukaan luontainen uudistaminen olisi aina peitteistä metsänkäsittelyä. Jatkuvan kasvatuksen määritelmä on tulkintani mukaan tiukempi, koska hakkuu pitäisi luokitella kasvatushakkuuna. Ppa täytyisi jäädä siis lakirajalle.
Laskeskelin, että 100 kpl rklp 34 cm kokoista siemenpuuta tasaisilla väleillä antaisi hehtaarille ppa:ksi 9, joka riittäisi VT:llä. Pienemmät ei riittäisi, koska niitä ei yltäisi relaskooppikoealoille yhdeksää kappaletta. Saa tarkistaa laskut. 🙂
>Peitteisessä metsänhoidossa myös avohakkuu on sallittu hoitomuoto.
Tämä on tätä jo tutuksi tullutta jovainia. Mikään yleisessä käytössä oleva käsite ei kelpaa sellaisenaan, vaan asiat määritellään uudelleen ja keskustelu sotketaan. Pakottava tarve on kirjoittaa, mutta neuvot ja ohjeet jäävät täysin huomiotta. Olen pahoillani jo etukäteen, mutta kohteliaisuuteni tulee vähenemään tämän jatkuessa.
Tuossa raskausesimerkissä Jovain voisi väittää keskenmenon olevan täysin mahdollista, vaikka raskautta ei olisikaan.
Tässä vielä määritelmää: ”Jatkuvapeitteinen metsän käsittely voi olla … jatkuvaa kasvatusta, luontaista uudistamista tai tasaikäisrakenteisessa metsässä sovellettavia kasvatushakkuita.
Ymmärrän määritelmän niin, että luontainen uudistaminen tavanomaisella siemenpuupuustolla olisi peitteistä metsänkäsittelyä. Jatkuvaa kasvatusta se ei ole, jos puusto menee alle ppa-lakirajan, koska silloin hakkuu on ollut avohakkuu ja uudistamisvelvoite aktivoituu.
>Tuolla edellä oleva laskentaesimerkki on fakta tietoa
Huomasin nyt vasta tämän Jovainin tekstin. Sopisiko nyt vähän avata tätä ”faktaa”? Oletan, että kyse EI ole mistään toteutuneesta kohteesta, joka on päättynyt jo avohakkuuseen? Kyse on laskelmasta, jossa olet lähtenyt liikkeelle 7 prosentista?
Voitko ystävällisesti kertoa mikä kohta oli asiatonta?
Edit. Voit tietenkin kertoa Perko mielipiteesi myös tuosta Jovainin ajatuksesta, että avohakkuu on luonteva osa jatkuvaa kasvatusta ja peitteistä metsänhoitoa. Voit myös ihan rohkeasti kertoa, jos olet kanssani samaa mieltä siitä, että ei ole. Ei tarvitse aina alkaa mouhoamaan.
>Avohakkuu on myös peitteisen metsänhoidon oiva uudistamistapa.
Toinen tamppaaja Perko on varmaan jk-toverin kanssa samaa mieltä tästä?
Voisitko Jovain jo lopettaa avohakkuun sovittamisen jatkuvan kasvatuksen ja peitteisen metsänhoidon menetelmiin. Tästä on huomautettu kohta kymmenesti. Sinun on vaihdettava käsitteitä, jos käytät avohakkuuta.
>Kalkkimäestä tässä oli kysymys, jos kasvusta helpotan 7 prosentiin, saadaan 200/7/14/50 vuotta/700m3/jaettuna pinta-alalla 60 ha/ saadaan 11,7 kiintoa vuodessa. Menettely entinen.
Palaan Kalkkimäkeen. Ensin jk:n tuotto kuutioina oli 200 -> 800 eli 600 kuutiota, sitten ”kasvua helpotit” 7 prosenttiin ja päädyit ilmeisesti 200 -> 700 eli 500 kiinnon lisäkasvuun. Kuitenkin jaoit luvun 700 kuutiota 50 vuodella… Kysyin, mistä sait tuon 7 %? Eikö tämä ollutkaan mikään todellinen tapaus, vaan vain muutama virheellinen oletus ja laskuvirhe?
