Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Keskusteluun tunkee lehden sensuurin turvin urkkija joka on patologiseti valehteleva trolli vaikuttaja. … Selkeää näyttöä luvaton kopiointi ja julkaisu.
Voit varmaan kertoa Perko mitä olen julkaissut luvatta, kun olen valmiiksi julkaistuja tekstejä koonnut yhteen? Ymmärrän kyllä miksi asia ärsyttää.
>tiedot on annettu ja on perusteltu, kuutiot on ilmoitettu
Jovainhan tässä jo kertoo ”antaneensa tiedot”. Halusin ainoastaan varmistaa, että hän tarkoitti tässä laskelmaansa. Näin siksi, että muita kuutiotietoja en ole havainnut.
PS. En Perko halua viestiäsi edes ilmoittaa asiattomaksi, koska se on niin hauska ja hyödyllinen palstan lukijoille.
”Toimitussihteeri” kokosi tämän keissin yhteen ettei muidenkin tarvitse kahlata näitä. Alla Jovainin tekstit aiheesta:
8.4. 9:16
Esim. tähän tapaan tuolta jo aiemmin: Jaksottaisessa metsänhoidossa 50 vuodessa päästään 500 m3, on hyvä tulos. Samassa ajassa jatkamalla peitteisenä 200 m3 puustopääomalla päästään 800 m3, sekin on hyvä tulos.8.4. 10:55
Oli 800 m3 50 vuodessa ja ei myöskään AJ:n väittämästä kokonaiskasvun alenemasta.Jaksottaisen aloituksen nollakasvu ei tuota. Jaksottaisessa kysymys on puustopääoman keskikasvusta, joka on jotain aloituksen ja lopetuksen väliltä. Peitteinen tuottaa kokoajan valitulle puustopääomalle.
8.4. 12:24
Tuo 16 m3 ei ollut jaksottaisen normikierrosta, vaan peitteisen jatketusta kierrosta 200 m3 puustopääomalla ja 8 % kasvulla.8.4. 18:33
Kalkkimäestä tässä oli kysymys, jos kasvusta helpotan 7 prosentiin, saadaan 200/7/14/50 vuotta/700m3/jaettuna pinta-alalla 60 ha/ saadaan 11,7 kiintoa vuodessa.9.4. 12:05
Tuolla edellä oleva laskentaesimerkki on fakta tietoa9.4. 18:43
Minulla ei ole tietoja 7 % metsästä. Kysymyshän oli jatkuvan kasvatuksen metsästä ja vaihtoehto jaksottaiselle metsän kasvatukselle. Tulokset ovat hämmästyttävät, mutta ei kuitenkaan yllättäviä. Tuplat puumäärässä ja tuotossa ja kertautuu vielä, kun otetaan huomioon hoidon kustannukset ja puusta saatavat tuotot. Tukkia koko kiertoajalle ja tyveä runsaasti.9.4. 19:32
En omista tuota metsää, olen leimannut sen 70-luvun alussa. Metsä on edelleen olemassa ja sen hoidosta kerrottu menettely ja tiedot pitävät paikkansa. Korkeintaan kasvu% on jota voi kyseenalaistaa, mutta sekään ei olennaisesti muuta tulosta ja sitä mitä täältä kerrotaan. Tulos on laskennallinen ja paikkansa pitävä, siinä kuin muutkin laskelmat täällä. Eihän tuo mikään ihme ole jos vähän närästää, ja ensisijaisesti pyritään kumoamaan.10.4. 7:31
Ko. metsän lopputuusto on luokkaa 300-400 m3 ja kasvu on hiipumassa. Metsän ikä on yli sata vuotta ja seuraava vaihe on metsän uudistaminen. Avohakkuu on ajankohtainen, ei enää mitään harvennuksia tai väljennyksiä tai vastaavia10.4. 11:20
Tuo metsä on ollut maksimaalisen kasvun ja tuoton vaiheessa sen kiertoajan ja kasvu % on määritelty kietoajalle. Puuki saa laskelmissaan haluamiaan tuloksia, joilla ei ole tekemistä tämän tuloksen kanssa. Tuplat tuli ilman sen kummempia laskelmia.10.4. 21:59
Huonosti tuottaa Puukin jk metsä, kun päätehakkuussa jk tulo jää saamatta ja sitoutuu vielä jk metsän jäävään puustoon. Olen kokenut sen päinvastoin (laskenutkin). Tulo tulee jk metsästä ja jaksottaisesta jää saamatta.11.4. 7:45
tiedot on annettu ja on perusteltu, kuutiot on ilmoitettu ja ne kyllä riittävät tuohon 700-800>Olen kokenut sen päinvastoin (laskenutkin). Tulo tulee jk metsästä ja jaksottaisesta jää saamatta.
Ja minä kun ymmärsin, että kokematta on jäänyt ja vain laskettu (virheellisin olettamin). Jos niitä oikeita kokemuksia olisi, niin niistä kuulisi mielellään. Aivan jokainen jk-kasvattaja pitää kuitenkin aivan kaikki yksityiskohdat pimennossa. Hmm, miksiköhän? Kehuja näistä jk-metsistä vaan satelee, mutta kaikki aina täysin yleisellä tasolla. Lisäksi näillä lukuisilla perustelemattomilla kehuviesteillä kaivetaan itselle sellainen potero, että sieltä ei sitten noustakaan, vaikka hommassa kävisi huonomminkin. Surullista, mutta jk:n kohdalla todella todella tavallista.
Jean S, viittaan juuri tuohon. Eikä tuo virhe rajoitu pelkkään ensiharvennukseen, vaan muunlaistakin on vastaan tullut. Hurjimmassa tapauksessa tähän mennessä vaikutti siltä, että puuston ikä ei ole ollut myyjällä tiedossa ja se on arvioitu liian nuoreksi, mutta kuitenkin relaskooppimittauksen jälkeen puustoa on saatu reippaasti ja tukkiakin. Näin hehtaarihinta on pompsahtanut, kun tukitkin saavat yli 2 kertoimen. Tässä hurjimmassa tapauksessa 40 vuotias Väli-Suomen VT-mäntyhehtaari sai arviossa arvon 8750 €/ha. Otin arvion tekijään yhteyttä, mutta hän vaan ”levitteli käsiään” ja selitti tuijottavansa taulukkoa. En tiedä ymmärsikö edes ongelmaa, mutta yhtään mitään ei myöntänyt. Tarjouksen jätin kokonaan tekemättä, koska luulen yliarvion jäävän ainakin osittain korjaantumatta.
>vielä mielenkiintoisempi on suhteellinen arvokasvu puun iän funktiona, jonka jokaisen metsänomistajan tulisi ymmärtää.
Ymmärrys on aina hyvästä. Tämä RR:n mainitsema asia on minua kiinnostanut metsien tila-arvioita katsellessa vuosien aikana. Voi ehkä sanoa, että yleisesti käytetyn summa-arvomenetelmän nuorilla metsillä käytettyjen kertoimien käyttö jää huteralle pohjalle, jos nuoren puuston arvokasvuun ei kiinnitä huomiota. Ei tämä(kään) teoria onnistuneiden kauppojen edellytys ole, mutta siitä on apua myös selvästi yläkanttiin tehtyjen tila-arvioiden tunnistamisessa. Olen tällaisia havaintoja kerännyt omiin muistiinpanoihin muutamia. Liljeroos myös kirjassaan käsitteli tätä aihetta hieman, mikä oli hienoa huomata. Muualla en ole aiheeseen törmännyt.
>Mielenkiintoinen kysymys on se, missä kulkee se raja, että homma on taloudellisestikin kannttavaa.
No jos nyt jatketaan lapsen kanssa, niin lapsikin ymmärtää, että vaikka uudistamiseen panostettaisiin 5000 €/ha, niin homma on taloudellisesti kannattavaa. Kyse on vain siitä, että onko sijoitetun pääoman tuottoprosentti riittävän korkea. Huomioiden palstalla vallitsevan arvostuksen prosenttilaskentaa kohtaan, asialla ei ole väliä. Miksi siis RR olisit huolissasi. 🙂
Edit. Ja tuota sijoitetun pääoman tuottoa ei enää jokainen lapsi ymmärräkään.
Selluteollisuuden dissaaminen sellun lopputuotteiden lyhyen hiilivaraston avulla on kovasti trendikästä. Se on hyvin ymmärrettävää Pukkalan tapaisten taloudellista hyötyä tavoittelevien jk-lobbareiden taholta ja se sopii myös puhtaan jk-ideologian omaaville (esim. Lähde). Monet poliitikotkin menevät tähän, koska populismi ja uskovat kannattajiensa olevan tätä mieltä. Mitään järkeä tässä ei kuitenkaan ole. Mihin ihmeeseen tuhannet verkkokaupat pakkaisivat sohvalla löhöävien asiakkaidensa ostokset, paitsi kartonkiin.
Jatkuva kasvatus on vahvasti ideologiassaan luomun tiellä. Luovutaan vapaaehtoisesti parhaasta tehokkuudesta ja vähennetään tuotettavaa määrää. Viis siitä, että tuotteet olisivat maapallolla hyvin kysyttyjä, monesti välttämättömiä ja monet korvaisivat fossiilisia vaihtoehtoja. Olisi yksilölle helpompaa vaan antaa risukkojen olla rauhassa, lisätä muovipakkauksien käyttöä, muuttaa kivitaloon ja ostaa sähköauto.
Itse aion pitää metsäni hyvässä kasvussa ja tuottaa raaka-ainetta hieman yksinkertaisten sekä taloihin että kartonkiin. Aion myös jatkossa toimia ”toimitussihteerinä” sekä laskuvirheille, virheellisille alkuoletuksille, unohdetuille lisäriskeille ja kustannuksille ja muullekin tarkoitushakuisuudelle. Perustellut mielipiteet ovat erittäin tervetulleita! Suosittelen tekemään omat läksyt ihan perusasioiden kanssa – tai ottamaan vähän eri asenteen kuin täällä eräät tapaukset.
https://www.procarton.com/recyclability-of-cartonboard-and-cartons-25-loops-study
Aina tietysti kannattaa suhtautua kriittisesti kaikkeen tietoon, mutta onnistuuko se, jos ensimmäistäkään ei halua löytää… ?
”Uuden tutkimuksen mukaan kartonkia voidaankin kierrättää paino- ja pakkausmateriaalina paljon pidempään kuin on uskottu. Itävallan Grazin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kartonkia voidaan kierrättää ainakin 25 kertaa ilman että kuidun mekaaniset ominaisuudet heikkenevät. Tämä tekee materiaalista entistäkin paremman materiaalin ympäristön kannalta.
Tutkimus tehtiin vuonna 2021 Grazin teknillisessä yliopistossa. Tutkimuksessa kierrätettiin taivekartonkia (folding cartonboard) uudestaan ja uudestaan sen selvittämiseksi, miten kierrätys vaikuttaa materiaalin lujuuteen ja iskunkestävyyteen. Tutkimuksen mukaan mitään negatiivista vaikutusta ei näkynyt kartongin mekaanisissa ominaisuuksissa, eikä myöskään kuidun paisumiskapasiteetissa.
– Tutkimustulokset kumoavat selkeästi yleisen myytin, että kuitupohjaisia pakkauksia voidaan kierrättää vain 4–7 kertaa ennen kuin niiden ominaisuudet heikkenevät. Tutkimus osoittaa, että paperi- ja kartonkikuidut ovat paljon kestävämpiä kuin mitä on luultu, sanoo Winfried Muehling, Pro Carton -järjestön johtaja.”
