Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
No niin. Nyt ehkä huomaat sinäkin, että kyse on ollut aivan koko ajan siitä yhdestä prosenttiluvusta. Et kertonut, että poimitko sen metsään.fi sivulta, metsäsuunnitelmasta, vai ihan täysin jostain kyseiseen metsään liittymättömästä blogista tms? Kuulopuheena omistajalta? Metsähän ei ollut omasi ja korostit ettei sinulla ole siitä tietoja. Mistä siis se kasvuprosentti?
Edit. Jossain siis lukee ”8 %”, kun siitä lähdit liikkeelle ja tulit siitä prosenttiyksikön verran alaspäin omaehtoisesti, kun tuli liian suuria lukuja. Tulee vieläkin, mutta sitten juutuit jankkaamaan.
Ei tässä kaupankäynnistä ole kysymys. Et tiedä edes harvennuskertoja, saati kasvua. Viimeisimmän hakkuun ajankohta selviäisi todennäköisesti vieläkin avoimista metsänkäyttöilmoituksista. Oikea puumäärä voi olla myös yhdellä harvennuksella ja lopun 300 m3 puustolla 200+100+100= 400 kuutiota eli kasvua 200 kuutiota 50 vuodessa. Et tunne puuston määriä etkä hakkuita. Miksi arvailet? Ja erityisesti, miksi tällaisia arvailuja esität faktoina palstalla?
Koko tapaus lähtee liikkeelle ennakkokäsityksestäsi ja yhdestä prosenttiluvusta. Metsästä ei ole kerrottu mitään mittaustuloksia.
Nostokoukulle hatun reunan nosto täältäkin. Vaikka oltaisiin osittain tai enemmänkin eri mieltä, tässä keskustellaan. Vastaukset luetaan, kysymyksiin vastataan tai ainakin reagoidaan. Keskustelusta ei myöskään vetäydytä heiton tai kahden jälkeen. Ei ole ihan tavallista tällä palstalla tämä.
Ymmärrän toki, että luonnonmetsään ei kuulu pottiputki eikä raivuri. Olen monin kohdin osittain samaa mieltä, vaikkakin kantasi on jyrkempi, mutta… sitten se haaste. Miten ottaisit kantaa talousmetsien hoitamiseen ja luonnonhoitotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen siellä? Täytyykö pahoitella noiden käsitteiden käyttöä? Mihin pyrit omissa metsissäsi, vai pidätkö niitä talousmetsinä lainkaan?
>Metsän tietoihin en voi vaikuttaa kun ei ole oma. Alkupuusto oli 200, loppupuusto 300-400 ja välivaihe on laskennallinen.
Tämä on hyvin selkeä ja ymmärrettävä.
>tiedot on annettu ja on perusteltu, kuutiot on ilmoitettu ja ne kyllä riittävät tuohon 700-800
Tämä ei ollut selkeä.
Jos alkupuusto oli 200, nyt on 300-400 ja harvennuksessa tavallisesti poistetaan kolmannes puustosta, niin… kahdella harvennuksella (molemmat 100 m3) päästään 200+100+100+150= 550 kuutioon, eli kasvua 350 kuutiota. Tämä on puolet siitä mainitusta 700 kuutiosta. Mutta… kun et ehkä tiedä edes harvennuskertojen lukumäärää, kaikki jää arvailun varaan. Metsäsuunnitelmien kasvuprosenteilla on turhaa arvioida yhtään mitään.
Ok, kiitos vastauksesta.
>Luonnonhoito se vasta väärä nimi puunkasvatustoiminnalle.
Käsitteitähän nämä. Itse voi koettaa keksiä paremman, mutta keskustelua helpottaa valmiiden käsitteiden käyttö. Tällä ”luonnonhoidolla” nyt ei kuitenkaan tarkoiteta itse puunkasvatustoimintaa, vaan sitä kaikkea muuta, kuten varmasti tiedätkin. En pidä käsitettä hienostelevana. Eri asia on mihin toimet riittävät.
>METSÄ on paljon muutakin kuin pelkät puut.
>Keinotekoisesti aikaansaatu puusto ei ole metsää.
Jo tuossa on kaksi täysin eri asiaa. Metsään luonnollisesti kuuluu paljon muutakin kuin pelkät puut, mutta että niiden puiden luominen ”keinotekoisesti” kaataisi jo yksin koko kokonaisuuden. Melko kireä tulkinta.
No niin, kiitos tästä. Avaatko vielä mikä on ”metsä”? Pyydän jo etukäteen välttämään käsitettä ”puupelto”, jos pystyt.
Itse olen yrittänyt pelastaa näitä ehkä nostokoukun mielestä parempia luontaisia taimia koivikon alta, mutta 85 % niistä on täyttä ******. Oliko tässä tavoitteena talousmetsä vai joku muu vielä mainitsematta jäänyt?
Edit. Varmaan olet tietoinen mikä on ”klooni”? Tai ehkä et, kun käytät sitä noin huolettomasti.
Edit2. Muista kuitenkin nostokoukku, että jatkuva kasvatus on kaikkein ahneimpien metsänomistajien lompakoiden pullistusmenetelmä, koska se on kannattavin! 😉 Eiku… No, kaikin tavoin paras kuitenkin, olivat vaatimukset mitä tahansa. Välillä metsän pitää tuottaa, välillä olla luonnollisilla taimilla luotu, välillä kasvattaa hiilinielua, kasvaa ilman toimenpiteitä, tuottaa parasta laatua, olla vahvin tuhoja vastaan, tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta (ei kuitenkaan sellua!), olla monimuotoisin (ei kuitenkaan aukkoja – paitsi pieniä, ja kaistaleita ja muita, jos tarvitaan, mutta ei kuitenkaan avohakkuuta)… Monen biologin mielestä erityisesti lahopuun puute on metsissä yksi suurimpia monimuotoisuuden haasteita. Yhdenkään jk-harrastajan en ole vielä nähnyt kantavan huolta siitä. Sekin jää ideologian alle.
Tärkeintä on aina, että kaikki näyttää koko ajan kivalta, rahaa tulee seinästä, sähköä töpselistä ja seuraava lomalento on varattu. Amen.
>Siitä vaan tekemään laskelmia ja vertaamaan tuottoja
Pidän tätä Jovainin viestiä varmistuksena sille, että mitään kuutioita ei ole mennyt minulta ohi, koska mitään ei ole kerrottu. Tämä alla oleva
>Mitähän tuokin tarkoittaa, tiedot on annettu ja on perusteltu, kuutiot on ilmoitettu
ei siis pidä paikkaansa. Kyse oli puhtaasti laskelmasta, jossa 1970-luvulla noin 200 kuutioon (ehkä?) harvennettu puusto tuottaisi 14-16 m3/ha vuosikasvua joka vuosi. Vähän hassua tässä on sekin, että Jovain kertoi tällä hetkellä puustoa olevan 300-400 m3/ha ja yli satavuotias metsä on menossa avohakkuuseen. Kysyn, miksi, koska kasvaahan se 14 m3/ha edelleen? Vai eikö?
Mihinkään todella tapahtuneeseen yksityiskohtaan (hakkuukertymä/hakkuukertojen lkm jne) ei päästy.
Edit. Käänteisesti voi tietysti laskea, että edellisen kerran Kalkkimäen metsä on harvennettu vasta 10 vuotta sitten, koska sen jälkeisestä puustosta (jälleen 200 m3/ha) se on kasvanut uudet noin 140-160 m3 (10 vuotta samalla kasvulla) ja on nyt tuo 300-400 m3/ha. Helppoahan tämä paperilla on. Mitenköhän oikeasti…
>”Osaran aukkoon” on sijoitettu noin 10 000 € / ha
Mitä tällä 10000 eurolla per hehtaari on ostettu?
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/osaran-metsia-avohakataanjalleen/
