Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Mistä syystä lukea metsänhoidon ohjeita, jos ohjeet ovat väärät.
Miksi lukea mitään, koska se saattaa olla vastoin omaa ennakkokäsitystä eikä se ole kivaa? Miksi tutkia mitään, jos asian ”tietää” jo valmiiksi?
>tuskin jatkuvassa kasvatuksessakaan se pääasiallinen lähtökohta on taimettaminen
Näkee, että ne jatkuvan kasvatuksen tekstit ovat edelleen lukematta. Ymmärtääkseni taimettaminen nimenomaan on jatkuvan kasvatuksen pääasiallinen lähtökohta ja syy siihen miksi sen kehutaan olevan eri menetelmä kuin harsinta ja juuri siksi vanhat mielipiteet ja tutkimustulokset eivät kelpaisi ja asiaa pitäisi tutkia uudelleen.
>Eihän sitä koskaan hakattaessa voi varmaksi tietää kauanko jatkuvuutta on.
Niin, en minä, etkä sinä, eikä Jovain, mutta… Moni moni muu ajattelee jatkuvuutta riittävän, jopa monet professorit. Onhan niin, että jatkuvan kasvatuksen käsitteeseen ja mallinnuksilla saatuihin kannattavuuslaskelmiin ei kuulu avohakkuu, uudistaminen tai hoitokulut lainkaan. Jatkuvuutta pitäisi riittää siis loputtomiin tai laskelmat menisivät uusiksi.
Nyt on muistettava, että Jovainin käsitteet ovat käytössä vain Jovainilla. Sitkeästi tämä jatkuva kasvatuskin vaan on käytössä, vaikka kyse ei ole siitä. Jovain pyrkii ymmärtääkseni uudistamaan kylvämällä valopuille ja etenee kuusikon avohakkuuseen 1,5-2 -kertaisen kiertoajan kanssa. Oliko se ”jatkettu kasvatus” AJ:n lanseeraama käsite?
Edit. Joku voisi siis sanoa, että homma on lähes tavanomaista kaksijaksoista jaksollista kasvatusta. Tämä käsite tuskin kuitenkaan sopii Jovainin ideologiaan, koska hän haluaa olla jatkuva kasvattaja avohakkuistaan huolimatta. 🙂
>Mielestäni oli riittävät tiedot että voin väittämän esittää. Samaan on päätynyt myös tutkimus
Ethän tiedä edes hakkuukertojen lukumäärää. Onko hakattu kertaakaan, tiedätkö?
Herää epäilys myös siitä lähtötilanteen 200 kuutiosta… ettei sekin ”tieto” mahda olla peräisin vain Pukkalan teksteistä eikä metsästä.
>pitäisikö minun uskoa aikoinaan leimattua ja hoitohakattua vain 2 % kasvussa olevaa tukkimetsää ja että sen kasvu olisi ollut vain 4 kuutiota hehtaarilta vuodessa sen jälkeen
Huomaat kuitenkin, että et tiedä kyseisen metsän kasvusta mitään varmaa? Et ole pariin kertaan mainittuihin harvennusten lukumääräänkään ottanut kantaa. Oletko varma, että on harvennettu? Ja palautan vielä kerran mieleesi, että teit päätelmän, että jk-tuottaa puuta kaksinverroin, vaikka sinulla ei ollut mitään tietoa väitteen taustalla. En ymmärrä miksi näin toimit.
Voi varmaan olla eri-ikäistäkin ja sekametsän sekaan tuleva takuulla sitä on. Oman kokemuksen mukaan kuitenkin tasaikäisen nuoren MT-männikön tai koivikon alle tuleva kuusentaimikerros ei kovin eri-ikäistä ole ja taimet syntyvät ”tietyssä vaiheessa”. Jos ne raivaa pois, niin uusia ei välttämättä tule kovin helposti. Tästä kuulisin mielelläni lisää, jos kokeeneemmilla on tietoa.
>Kuusen alikasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta.
Onhan nämä tällaiset vähän hassuja heittoja, kun jatkuvaa kasvatusta on kuitenkin kaikki avohakkuuton metsänkasvatus. Ehkä tässä tarkoitettiin sitä, että se ei ole eri-ikäisrakenteista, vaan selkeämmin kaksijaksoista jaksollista kasvatusta, joka johtaa tasaikäiseen kuusikkoon ja aikanaan avohakkuuseen.
>Täällä taitaa jo enemmistö myöntää että monimuotoisuus vähenee metsätalouden takia ja että lajeja on häviämisvaarassa.
En allekirjoita tätä tässä muodossa.
Monimuotoisuus on vähentynyt metsätalouden vuoksi. Tämä on varmasti fakta. Vähentyykö se nykyisestä tasosta edelleen, ei ole läheskään selvää. Väitän, että aktiivisessa talousmetsäkäytössä olevien metsien monimuotoisuus on menossa parempaan suuntaan. Yleisemmällä tasolla asiasta on vaikea sanoa yhtään mitään. Tottakai vanhimpien lähes koskemattomien metsien hakkaaminen vähentää monimuotoisuutta. Koetan sanoa, että asiaa ei mielestäni kannata liikaa yksinkertaistaa eikä uhkaa luoda sinne, missä sitä ei ole. Jokainen biologikin myöntänee, että aktiivisessa talouskäytössä pitkään olleesta metsästä ei luonnonmetsää saa, eikä pidäkään. Molempia tarvitaan.
