Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Ei ole mistään keksinnöstä vaan tavasta hoitaa jk metsää.
Yksikään luku ”laskelmassasi” ei ole peräisin jk-tavalla hoidetusta metsästä, vaan kasvuprosentti (ensin 8 %, sitten 7 %) vuosikymmenten ajaksi tuli hatusta kuin taikurin kani. Silti teet tuon keksimäsi prosenttiluvun perusteella päätelmiä kasvatustavasta. Mitä sanot minun metsän suunnitelmassa mainitusta kasvuprosentista 12 %? Eikö sen pitäisi ”osoittaa”, että se metsä kasvaa reilusti paremmin? Tämä keskustelu on melko hassulla tasolla, mutta minkäs teet.
Jo ensimmäisessä harsinnassa tuloutetaan puustopääoma ja saadaan jk metsänhoidon kannalta halvaannuttava tulos.
Tarkoitat varmaan ”halvaannuttavan huonoa”, koska puustopääoma supistuu pieneksi? Nyt näissä on jatkuvasti kyse tuosta kertomastani ”keksinnöstä”, jonka kielsit.
Kertaan Jovain asioita. Olet eri mieltä jatkuvan kasvatuksen pelisäännöistä kaikkien suomalaisten metsäasiantuntijoiden kanssa (ei avohakkuuta). Olet lisäksi aivan täysin eri mieltä esimerkiksi Tahvosen tai A.Kettusen kanssa jk-menetelmän kannattavuuden tavoitteluissa. He pudottaisivat puuston ppa:n alas, mieluiten alle lakirajan. Näin kannattavuus paranee. Ymmärrän heidän ajatuksensa, eivätkä he tee tuossa päätelmässä virheitä.
Miksi Jovain ylipäänsä hakkaat mitään koskaan, koska metsäsi puustopääoman tuotto on suurin silloin, kun puustossa on pääomaa niin paljon kuin mahdollista? Onhan 7 % 350:n kuution puustosta enemmän kuin 200 kuutiosta.
Jovain on nyt kehitellyt tämän ”puustopääoma tuottaa” -idean. Se perustuu siihen, että vedetään hatusta kasvuprosentti ja kerrotaan sillä puustopääoman koko. Lopputulos on isompi luku kuin jaksollisessa, koska jaksollisen puustopääoma on Jovainin mukaan keskimäärin pienempi tai ainakin lähtee ”takamatkalta”. Katsotaan nyt kauanko ajatus pysyy lukossa tuossa keksinnössä. Jännä juttu, että professorit eivät ole huomanneet, että kasvatustapojen vertailu on noin helppoa. 😉
Oletko Jovain huomannut, että kun mo harkitsee avohakkuun ja jk-hakkuun välillä, niin avohakkuussa yksikköhinnat ovat jonkin verran korkeammat JA myös puutavaramäärät isommat, koska metsään ei jätetä puustopääomaa. Näin saadut eurot mo voi sijoittaa jo eteenpäin haluamallaan tuottoprosentilla. Jk-hakkuussa se osuus pääomasta jää puustoon ja tuottaa toki siellä. Mitään ”tuplatuottoa”, jota kukaan muu ei olisi huomannut, ei ole.
>Jaksottaisen pitkässä kierrossa päästään samaan.
Samaan kuin mikä?
>kyllä riittää.
Näille huuliveikoille ei näytä riittävän epämääräisten kehujen viljeleminen. Tätä on riittänyt jo tässäkin ketjussa yli vuoden, eikä ainoatakaan todellista metsässä mitattua lukua jk-metsistä ole esitetty. Ketjun otsikkokin on jk ”käytännössä”. Vaikeaahan se on asiasta keskustella, jos ei relaskooppi tai edes metsätyypit ole tuttuja. Juttua riittää silti.
>salliiko … puuntuottajan tuottaa puuta vaihtoehtoisella tavalla vapaasti ja vapaassa markkinassa
Aivan vapaasti ja varmasti sallii. Omistaja päättää. Väitteitä joutuu kuitenkin jatkossakin perustelemaan. Perko poislukien. Niihin teksteihin ei ole minkäänlaista rationaalista perustelua odotettavissa.
Hyvää pääsiäistä!
Kyllä tässä vähän Pelle Peloton piirteitä on tässä(kin) projektissa ja samalla kompastumismahdollisuuksia. Mietin tuota, että pääosa taimista kasvatettaisiin itse ja niille heitettäisiin vaan hyppysellinen peekoota. Olen siinä käsityksessä, että taimitarhalla taimet saisi lannoitusta kasteluvedessä ja jos istuttaessa antaa vielä hyppysellisen typpeä tehokkaammassa muodossa (argrow), niin onnistumisen voisi ajatella olevan varmempi. Tuote oli ilmeisesti jo tuttu, mutta miksi tässä ei käytettäisi sitä varmistelemaan oman kasvatuksen tuotoksia?
