Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Timppa, missä AJ sellaista esitti?
>jos oletetaan tuntemattomassa puoliskossa lajeista sama uhanalaisuuden aste kuin on tunnetuissa lajeissa.
Miksi olettaa näin? Tai vielä paremmin: Miksi olettaa, että jonkin lajin vähäisyyteen voi vaikuttaa, kun vähäisyys johtuu tavallisimmin hyvin tiukoista vaatimuksista elinympäristön suhteen? Laji saattaa olla ihan elinvoimainen ja menestyvä omat vaatimuksensa täyttävissä elinympäristöissä, mutta niitä vaan on hyvin vähän.
Tuohon ylläolevaan vielä yhdistettynä iso paha avohakkuu. Kukapa ei haluaisi olla ”hyvä ihminen”, kun jk on vielä ”kannattavampaakin” eikä lopputulosta tarvitse edes ”hoitaa”. Hieno juttu kerrassaan! Kyllä viedään kokematonta kuin litran mittaa.
Edit. Ja ettei synny väärää mielikuvaa, niin monen kokemattoman suunnittelu alkaa avohakkuun välttämisestä, ei edellytyksistä siihen. Positiivista on kuitenkin se, että hakataan. Sitä talousmetsä tarvitsee.
No niin, hyvä ettei tapahtunut tuon vakavampaa. Kaikki kirjoittamasi on aivan perustavaa laatua olevaa asiaa. Harmi vaan, että nuo tekstit on helppo kirjoittaa ihan vaikka vain opittuina fraaseina. Itse otan mieluusti lakin päästä ja istahdan pulpettiin, jos joku kokeneempi metsänostaja avaa strategiaansa käytännön tasolla.
>Metsään sijoitetaan, jos se näyttää tuottavan siellä paremmin, kuin vastaavalla riskillä jossakin muussa kohteessa.
Tämä on tosi helposti sanottu näin. Mitä tuo ”vastaava riski” sitten tarkoittaa, niin sitäpä ei enää yleensä selitetäkään.
>Olisi kiva jos joku joskus yllättäisi tässä ketjussa ja toisi esiin uusia näkökulmia. Minuakin kiinnostaisi mikä metsänkasvatuksen tavoite sitten on jos se ei ole puuntuotannon maksimoiminen eikä koron eli sijoitetun pääoman tuoton maksimoiminen.
Tuon nyt vielä esiin yhden näkökulman, jota en ole täällä juuri nähnyt. Kun professorit, myyntimiehet ja muut osaajat tekevät kannattavuusvertailua jatkuvan ja jaksollisen välillä, tavoitteena on aina melko korkea suhteellinen tuottoprosentti eli korko. Sanotaan, että mitä korkeampaa korkoa tavoitellaan sitä vähemmän kannattaa metsään pääomaa sitoa. Uudistamiskustannuksen mielekkyyttä kyseenalaistetaan ja vastaavasti jatkuvassa kasvatuksessa puustopääoma pidetään pienenä (metsä harvana). Tämä on mielekästä silloin, kun mo todella sijoittaa sen ei-sidotun pääomansa jo seuraavan metsätilan ostoon. Tavoitteena siis on, että sidottu pääoma tuottaa hyvällä tuottoprosentilla. Tämä ajatusmaailma ei huomioi lainkaan sitä, mitä mo tekee sillä pääomalla, joka vapautuu hakkuun seurauksena. Jos se jää pankkitilille, ei tämä kokonaisuus välttämättä tuota parhaiten euroja, vaikka metsässä kiinni oleva osuus takoisi 5-7 % vuosituottoa.
Jos mo esimerkiksi hoitaa yhtä tilaa eikä ole ajatuskaan ostaa uutta, ei parhaaseen suhteelliseen tuottoon (ja lopun pitäminen pankissa) pyrkiminen ole välttämättä kokonaisuutena paras vaihtoehto taloudellisessakaan mielessä. Mo saattaa saada tuosta tilastaan irti enemmän euroja sitomalla enemmän pääomaa ja tyytymällä hieman pienempään suhteelliseen tuottoon (eli korkoon).
Uusi ajatus tämä ei mielestäni ole, mutta en tiedä onko sitä aiemmin ihan näin muotoiltu.
Olet kyllä RR varmasti palstan kovin provosoija.
1. Lue viestini uudelleen. Olen Tahvosen kanssa samaa mieltä ja ymmärrän häntä. Miksi kirjoitat minulle kuin olisin hänen toimiin ja tekstiin tyytymätön?
>RR klo 10:52, Koita nyt käsittää, että tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen, Sinu pitäisi vaivautua selvittämään, mitä nykyaikana metsäekonomiasta … opetetaan
>RR klo 13:01, Sinun käsityksesi, että metsänuudistamiseen kannattavasti kannttaa laittaa vaikka 5000 e/ha, perustuu ajatukseen, että metsänomistaja on sellainen veijari, että hänellä on nollakorkoista rahaa laittaa ”rajattomasti” seuraavaksi ”sadaksi” vuodeksi metsänuudistramiseen.
Taloudellisen kannattavuuden vertailun perusajatus on koronkorko ja siinä käytetty korkoprosentti on jo melkoinen ajatushaaste. Sitä ei kannata lukita mihinkään tiettyyn lukuun, vaan se täytyy nähdä vain työkaluna.
>Sinun aegolius pitää lukea se kirja ja yrittää vielä ennakkoasenteitta ymmärtää
Ei ole ennakkoasennetta ja mielestäni on kykyä ymmärtää. Missä kohdassa näet puutteita?
>Jos pilkkuja viilataan, niin Lapin perukoilla ei kaikilla paikoilla ”koskaan” saada tuota määrää reaalisesti takaisin.
No niin, nyt sitten taas pitkästä aikaa hypättiin Lapin perukoille. Viimeksi, kun pohjoisemmasta Suomesta kirjoitin, niin melkein loukkaannuit etkä halunnut tästä ilmansuunnasta kirjoittaa sanaakaan. Otit muistaakseni puheeksi jopa jonkin Lounais-Suomen palstan.
Olet kirjoittajana sellainen, että haluat kiertää saman lautasen ympärillä aina kulloisenkin kirjoittajan kanssa vastakkaisella puolella. Lisäksi varot aina puhumasta asioista suoraan. Keskustelu yksittäisestä asiasta on siis mahdotonta, vaikka viestejä vaihdetaankin. Kun minä puhun Lapista, Sinä puhut muusta Suomesta ja kiellät Lapin. Kun minä puhun männiköistä, Sinä olet hiljaa. Kun minä puhun Etelä-Suomen MT-pohjista, alat ihmetellä uudistuskustannuksia ja korkoa. Kun minä puhun korosta, Sinun mielestä ”tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen”. Kun Sinä haluat minun perehtyvän metsäekonomiaan, et kerro silloinkaan mitä tarkkaan ottaen tarkoitat. Halusitko vain arvostella ja kyseenalaistaa? Pystyn kyllä vastaamaan haasteeseen, jos kerrot mikä se on.
Perusmarttyyrimäinen lopetuskappaleesi kertoo jälleen, että viestien kierto etenee jo tutuksi tullutta ympyrää. Olen pahoillani, jos loukkasin (=viestikierron seuraava vaihe). Tarkoitus ei taaskaan ollut.
>Tuo on aivan väärä käsitys
Putosin RR kärryiltä. Tarkoitin, että Jovain on täysin eri mieltä Tahvosen ja Kettusen kanssa ja syy on puhtaasti ajatusvirhe.
>Koita nyt käsittää, että tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen, Sinu pitäisi vaivautua selvittämään, mitä nykyaikana metsäekonomiasta esim. Helsingin yliopistossa opetetaan. Oppikirjojakin löytyy, josta aiheeseen voi perehtyä, kun noin kova into on
Eikö taloudellinen kannattavuus ole juuri silloin hyvä, kun vuotuinen tuottoprosentti on korkea? Metsäekonomian perusteet (Kuuluvainen&Valsta) löytyy hyllystä. Miltä sivulta minun kannattaisi nyt aloittaa?
Edit. Kuten RR on varmaan huomannut, niin jo koronkorko on melko monelle mo:lle ylivoimaista. Enkä tarkoita tätä niin etteikö ilman tällaista peruslaskentaa voisi tehdä onnistuneita metsäpäätöksiä. Tarkoitan, että kannattavuudesta keskustelu on täysin mahdotonta, jos ei ole mitään talouden teoriaosaamista pohjalla.
Aivan kuin tässäkin. Jos metsän vuotuiseksi kasvuprosentiksi oletetaan 5 %, monen mielestä pääoma kaksinkertaistuu 20 vuodessa eikä perustalouslaskenta onnistu. Jos ei ole mielenkiintoa hankkia itselleen lisää osaamista, ei uskota muiden kirjoittamia tekstejä, mutta kirjoitellaan aktiivisesti ja esitetään omia väitteitä, aletaan olla tämänhetkisessä hassussa tilanteessa.
