Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
RR puhuu ihan asiaa, mutta muistutan, että pääosin pohjoisempien vähän karumpien mäntykankaiden äänellä.
Edit. Keskisessä ja eteläisemmässä Suomessa jo MT-pohjalla toimii hienosti aivan erilaiset panostukset ja se RR:n teksteistä yleensä puuttuu kokonaan.
>Joku jatkuva kasvattaja esim. Perko voisi vastata Jovainille, minä en osaa.
Tähän totean, että voi olla aika vaikea vastata, jos sekä lakirajan että pohjapinta-alan käsitteet ovat vieraita. Vastaus tulee ehkä kuitenkin, mutta sisältö ei liity tähän 🙂
Petkeles ei ole vielä hankkinut älypuhelinta ja ei ymmärrä tai muuten vaan haluaa jälleen osoittaa kaikille yksinkertaisuutensa. Ei siis mitään uutta.
>Täällä eräät kilpailuttajat jo alkavat väittää, että vitonen on isompi raha kuin kymppi, kun eivät muutakaan keksi.
En oikein tiedä mitä tämä tarkoittaa, mutta onhan tätä ketjua hauska seurata. Puhutaan 0,60 € summista kuutiota kohti neljän vuoden aikana ja pääomabonuksesta. Kuitenkin jo allekirjoituksen yhteydessä tulee takkiin 6-10 €/m3. Korkein tarjous oli isoimmassa leimikossa selvästi yli 10 % korkeampi kuin MG:n ja lisäetuna oli pienempi latvaläpimittavaatimus ja lyhyemmät tukkimitat. Kukin tehköön ratkaisunsa. Se ei ole minulta pois. Mutta älkää nyt hyvänen aika taloudellisilla seikoilla tuota kilpailuttamatta jättämistä perustelko. Edes itsellenne.
Edit. Jokainen ymmärtää, että tuon isommat summan voi vaikka tuupata vakuutusbisnekseen Sampoon kiinni. Ei ole ihan suuri riski sekään pitkällä tähtäimellä. Sieltä ne kilpailuttajan ”pääomabonukset” tulee. Ymmärrän tottakai MG:n politiikan. Sen voi kiteyttää yhdellä sanalla: sitouttaminen
Lisäksi himmeli koetetaan rakentaa sellaiseksi, että suora vertailu on vaikeampaa.
>Jos pääomaboonus katsotaan osaksi tukin hintaa, ei ole tarpeen kilpailuttaa.
On kyllä aivan huikea talousvinkki: älä kilpailuta, vaan myy MG:lle ?
Olen kilpailuttanut kahden vuoden aikana neljä uudistusikäistä leimikkoa ja talousasiat ja luvut sivuavat leipätyötäni (osaan laskea). En voi olla kanssasi enempää eri mieltä.
Näyttää olevan sekä Tomperin luontoharrastus että metsätalouden ja luonnonhoidon perusteet vielä vähän alkuvaiheessa. Varmaan kovasti opiskelet molempia päivittäin, kun asia kerran kiinnostaa.
>Syy ei ehkä selviä koskaan.
Olen samaa mieltä. Ammumme alas mediassa esitettyjä hölmöjä arvauksia ainakin pahimmasta päästä ja lisäämme reilusti metsänomistajalle helppoja ja halpoja keinoja kuten esimerkiksi lehtipuutekopökkelöt?
>Se on kyllä jännä ilmiö tämä hömötiaisen runsaus
Ei siinä minusta ole mitään jännää. Syytä vähenemiseen ei tiedetä (vielä) ja ennen sen selviämistä on otollinen aika kaikenlaiseen ideologiseen humppahömppään. Jokaisella biologilla on oma ideologia ja hömötintin kantamuutokset tarjoaa nyt hyvää vipuvartta mille tahansa vaatimukselle.
Tervehdys! Olen pitänyt palstalta taukoa ja huomannut sen itselleni hyväksi, joten aion sitä jatkaa. Lueskelen kyllä näitä, mutta jatkuva osallistuminen vaatii aika paljon työssäkäyvältä.
Tulin vain antamaan Glalle valtakirjan. Hänen kirjoitukset osuu aika hyvin yksiin omien ajatusteni kanssa.
Perkon ”tolkun kehittymisen” tulkitsen lähinnä taas hakkaamattomuudeksi. Tämä ei tietenkään yllätä, koska mitään konkreettista hän ei muutenkaan ole metsästään kertonut. Rahaa vaan muka tursuaa, vaikka todellisuudessa valinnan taustalla on pelko ainoan palstansa oman loppuelämän kestävästä ”tuottamattomasta” ajanjaksosta. On palstan kannalta vähän harmi, että ketään metsätalouden alkeet tuntevaa jk-kasvattajaa ei ole keskusteluun ilmaantunut. Idealisteja kyllä löytää ”Hämeenkadultakin”.
Mukavaa kevättä!
Visalle tiedoksi, että harvemmin korkeakoulusta valmistuu suoraan johonkin työhön. Kyse on ennemmin valmiuksista, joita koulutus antaa. Eri lomakkeet ja nippelinappelit tulee sitten työssä vastaan. Usein on niin, että jos sitten työnkuva muuttuu vähänkään enemmän, niin korkeakoulutettu klaaraa sen. Esimerkiksi väittely, eli tohtoriksi ”valmistuminen” osoittaa kypsyyden tehdä teoreettista tutkimusta ja siis tiedettä. Inhimillinen ihminen se tohtorikin kuitenkin on ja vieläpä niin, että yleissivistys on saattanut hieman rapistua, koska on tutkimuksessaan keskittynyt hyvin kapea-alaiseen osaamiseen.