Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Kirjoitit
>Yksi ainakin unohtui hokemalistasta: aukkohakattu alue on monimuotoisin. Esim. se on pielessä
ja näin halusit paheksua palstan ”erimielisiä” kirjoittajia. Palautin mieleesi monimuotoisuuden erään määrittelyn ja luettelin aukeamman alueen (hakkuuaukko tai hyvin nuori taimikko) lajeja. Taisit olla kanssani samaa mieltä lajien luettelosta?
>Taitaa mennä semanttisen kikkailun puolelle
Ei ole semanttista kikkailua se, että aukkohakattu alue on huomattavasti lajirikkaampi alue kuin täystiheä metsä. Jos huomaa kirjoittaneensa väärin, voi sen korjata. En ristiinnaulitse sinua siitä. Tämä on ollut jopa keskustelua.
>Yksi ainakin unohtui hokemalistasta: aukkohakattu alue on monimuotoisin. Esim. se on pielessä.
>En ole sitä mieltä. Hakkuaukoista ei valtakunnan tasolla tunnu olevan pulaa.
Et taida Leena olla kovin looginen ihminen. Näistä kahdesta viestistäsi päättelen, että hakkuuaukko ei ole sinun mielestäsi monimuotoinen, koska niistä ei ole pulaa. Kertaapa nyt se monimuotoisuuden määritelmä tuolta edeltä.
En minä ole väittänyt, että vanhoja metsiä olisi liikaa. Jos niitä olisi liikaa, niin silloin nekään ei olisi monimuotoisia?
Yksi ainakin unohtui hokemalistasta: aukkohakattu alue on monimuotoisin. Esim. se on pielessä.
Reva-Leenako on sitä mieltä, että 100 hehtaarin metsäalueeseen ei mahdu muutaman hehtaarin avoimempaa aluetta tuomaan monimuotoisuutta? Tässä nyt Leenalle yksi (ei minun) määritelmä: ”Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta”
Olet siis sitä mieltä, että täystiheässä metsässä on enemmän heiniä, kukkia, hyönteisiä, myyriä, tuulihaukkoja, pöllöjä ym.?
>Peitteinen metsähoito on hallittu siihen aikaan
En voisi enempää olla eri mieltä tästä. ”Siihen aikaan” ei ole hallittu juuri mitään, jos vertaa nykyistä tarjolla olevaa tietoa. On jokaisen oma asia, jos kaiken tiedon ja osaamisen heittää romukoppaan ja haluaa elää kauniissa muistoissa. Tällaista en kuitenkaan kehtaisi muiden luettavaksi kirjoittaa. Se kertoo vaan (taas) siitä, että aivan alkeetkin ovat vielä tavaamatta.
>Et Perko vastannut kysymykseeni. Niinhän yleensäkin käyttäydyt.
Kysymykseen vastaaminen vaatii vastaajalta sitoutumista, halua ja osaamista. Perkon tapauksessa kaikki nämä puuttuvat. Näppäimistö vaan laulaa uutta viestiä toisensa jälkeen eikä kirjoittajalla käy edes mielessä miten huvittavalta se näyttää vierestä katsottuna.
>Hakkaan metsästä puita pois, jos ne näyttävät tuottavan siellä pysyvästi vähemmän, mitä ne hyödyttäisivät minua muualla
Et puhu totta tässä. Viestintäsi on todella sekavaa etkä todennäköisesti edes itse tarkoita sitä mitä kirjoitit tässä. Totean, että minun on turha tarttua viesteihisi, koska keskustelumme ei ole koskaan oikein johtanut mihinkään. Pyörit lautasen ympäri mun edellä koko ajan. Mikään kirjoittamani ei oikein tunnu tarttuvan, vaan aina aihe vähän kiepsahtaa ympäri. Mukavaa kesän jatkoa!
>kun käytät jatkuvapeitteistä mallia, saat enemmän rahaa (siis ei parempaa tuottoa vaan enemmän euroja) pitkällä aikavälillä
Jos ihan tällaisessa sanamuodossa on, niin kyse on todennäköisesti toimittajan täydellisestä osaamattomuudesta asiassa. Ei sanoja asettele tuolla tavalla kukaan talousmatematiikan alkeet tunteva.
Minä aluksi:
Koronkoron käyttäminen (diskonttaus/prolongaus) sen sijaan kuuluu ja on aivan rutiininomaista.
… Jatkuvaa kasvatusta on vain ja ainoastaan avohakkuusta pidättäytyminen pysyvästi.
RR klo 13.47, Täällä mikään ei ole pysyvää, joten sellaisen käsittäminen jk:n määrietelmäksi on jo ajatuksena mieletön. Metsänomistajan ikuisuuskaan ei ole edes yhtä kiertoaikaa eli vain 30 vuotta.
RR klo 14:34, aikajänne on periaatteessa tästä ikuisuuteen, joskin kaukana oleva menettää nykyarvona käytännön merkityksensä.
Miten minusta tuntuu, että sinun kanssa keskustellessa ei ole pelkoa, että pitkään tiedettäisiin mistä oltiin puhumassa?
Perkokin taas kirjoittelee kuin ymmärtäisi jotain yrityksen tuottavuudesta, vaikka ajatus on täysin lukossa pelkässä kassavirrassa. Siitä on sanottu jo tusinan kertaa, mutta kun ei niin ei. Kaikki annettu informaatio valuu kuin hanhen selästä ja levy vaan toistaa samaa ”hävittämistä”.
>Täällä mikään ei ole pysyvää, joten sellaisen käsittäminen jk:n määrietelmäksi on jo ajatuksena mieletön.
No jos nyt tuon ”pysyvän” pudotan 55-100 vuoteen maapohjasta (omt, mt, vt) riippuen, niin kelpaako se? Ja tässä on kyse menetelmien vertailusta vain.
Puhut NNAsta, mutta aivan liian lyhyistä aikajänteistä. Ristiriitaista on.
Edit. Jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan ole avohakkuusuunnitelma edes 100 vuoden kuluttua. Jatkuva kasvatus on menetelmä kokonaan ilman avohakkuuta
