Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Joo, noinhan se on. Kannattaa omat panostukset pitää visusti salassa ja vain keskittyä reva groupin osaamisalueeseen eli viisasteluun, piikittelyyn ja suoraan nälvimiseen. Se toimii hyvin siinä mikä tarkoitus onkin, niin, mikä se oli?
>Näyttäisi myös vaikkapa norpan ja merikotkan kohdalla siltä, että kanneettu vesi auttaisi.
>Olisikohan siitä suurempaa haittaa, jos valkoselkätikalle löytyisi elinympäristöjä ja kanta edelleen vahvistuisi. Itse ajattelen, että Suomen linnusto ei siitä vielä liikaa yksipuolistuisi.
Ei varmastikaan olisi haittaa, jos hyötyäkään. Mitähän haittaa Jonen mielestä olisi ollut siitä, jos laji ei olisi vahvistunut Suomessa ollenkaan. Laji on kuitenkin elinvoimainen ja täällä meillä oman levinneisyytensä rajalla. Jos laji vähenisi muualta, se todennäköisesti häviäisi myös meiltä. Täällä reuna-alueella emme todennäköisesti pystyisi lajia ylläpitämään.
Kivahan sitä vettä on kantaa niin kauan kuin sitä riittää. Mikä mahtaa olla Jonen oma panos asiaan, vai onko vain kiva jutella muiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä?
>Se, että valkoselkätikka on uhanalaisluokituksessa noussu pari pykälää vaikka sitten 400 pariin, ei välttämättä Tomperille näy
En nyt ehkä ihan ymmärrä Jonea. Eihän kannan absoluuttisella koolla ole suurta vaikutusta siihen onko laji luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi. Eikä edes sillä, onko laji naapurimaissamme tuiki tavallinen ja juuri meillä vain vähälukuinen ja elinympäristönsä rajalla. Tämä on tätä tarkoitushakuista uhan lietsontaa.
>Sitten meillä on erikseen tämä kotikutoinen luontotyyppien uhanalaisarviointi jossa mentiin pitkälle hatelikkoon, kun siellä eroteltiin mm. eri metsätyyppien eri kehitysvaiheet eri luontotyypeiksi.
Ja lehtotyypit eroteltiin peräti puulajeittain! Kumma ettei lisäksi vielä kehitysvaiheittain. ?
Lisäksi niihin metsätyyppeihin asetettiin lahopuuraja sellaiseksi ettei niihin kuulu monikaan hehtaari koko maasta. Tuo lahopuuraja on lisäksi liukuva, eli kukaan ei tiedä milloin sitä on tarpeeksi – ei edes reva-Martti, vaikka hänellä oli lahoa upeasti jopa parikymmentä kiintoa joillain kuvioillaan.
Kaiken kukkuraksi mediassa ja vallanhimossa käytetään uhanalaisten luontotyyppien prosenttiosuutta lyömäaseena. Tämä paljastaa, että mistään luonnon säilymiseen tähtäävästä ei oikeasti ole kyse, vaan ainoastaan uhan tunteen luomisesta.
Kirveellä olis töitä luontotyyppien uhanalaisarvioinnin kanssa. Upeasti on työllistetty itse itsensä ja järjestetty rakkaimmalle puolueelle lyömäase käteen.
No nyt alkaa AJ päästä vauhtiin, hienoa työtä!
Edit. Sen verran tarkennan tuota luontotyyppiasiaa, että pääosa metsistämme ei siis kuulu mihinkään luokitteluun luontotyyppiin. Siksi ne luokitellut tyypit ovat harvinaisia. Voi siis ehkä kysyä, että mitä talousmetsämme ovat, jos ne eivät ole luontoa lainkaan? Ihminen ymmärtää käsitteen luontotyyppi kuitenkin niin, että luonto on luokiteltu erilaisiin lokeroihin, tyyppeihin. Talousmetsät vaan eivät niihin kuulu. Tekisi mieli kutsua tätä käsitekikkailuksi. Tuskin monikaan tiedostaa tätä mitä juuri kirjoitin.
>En nyt kehu enempää, mutta on siellä muutakin arvokasta kuin lahopuut-pökkelöt.
Hyvä! Tämähän muistuttaa kohta keskustelua. Minusta sinun nimenomaan kannattaisi nyt jatkaa tuota ”kehumista”, koska siitä voi joku saada vinkkejä. Varmaan haapaa, leppää ja raitaa säästetty koskemattomana, mutta mitä muuta?
>Nuorempiin metsiin ja myös talousmetsiin kannattaa joka tapauksessa tuoda luonnonmetsän piirteitä systeemin toimivuuden turvaksi.
Tästä virkkeestä olen eri mieltä. Ei kannata. Luonnonmetsä on luonnonmetsä ja talousmetsästä ei sellaista saa. Talousmetsässä voidaan ottaa monimuotoisuutta huomioon eikä sen tarvitse liittyä ”systeemin toimivuuteen”. Se kyllä toimii muutenkin. Luonnonmetsiä tarvitaan vaativien lajien elinympäristöiksi. Niiden yleistymisestä ei ole pelkoa, koska ne ovat vaativia lajeja. Tämä voi olla joko helppo asia ymmärtää, tai sitten aivan mahdoton. Väripuolueen etu on, että ”uhan tunne” tulee säilymään.
>Pidän jo 60 vuotiasta istutusmetsää aika luonnontilaisena. Satavuotiaitakin istutusmetsiä löytyy eikä niitä tiukinkaan ls-ihminen enää viljellyksi erota.
Ei siinä ole kyse puiden koosta, vaan enimmäkseen lahopuun määrästä. Luonnonmetsäksi kutsutussa metsässä on reilusti lahopuuta. Tämä on se syy miksi itse epäilen tuota, että nämä vähenisivät ainakaan metsätalouden vuoksi. Ei luonnonmetsiä pitäisi hakata, vaan niitä pitäisi suojella. Talousmetsiä pitää hakata, niitä ei pidä suojella, vaikka kiertoaika sataan vuoteen tai yli lipsahtaisikin. Kyse on siitä mihin vedetään raja mikä on luonnonmetsää.
