Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Kun kävin istumassa Mela-asiamiehen toimistossa, sain ihan itse asettaa työtulon sellaiseksi kuin halusin.
Jos on ostanut metsää pelkästään sijoitusmielessä, eikä siellä työskentele lainkaan, ei tietekään synny työtuloa eikä maksa myel vakuutusta itselle, vaan toisille.
Ei valitettavasti pidä paikkaansa.
MELA: ”Perustyötulo metsästä lasketaan metsän pinta-alan mukaan. Työtuloa voidaan korottaa, jos maatalousyrittäjä osallistuu metsän hakkuutöihin tai työskentelee viljelmän metsätaloudessa tavanomaista enemmän. Jos yrittäjä on tehnyt hoitosopimuksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa, perustyötuloa voidaan myös alentaa.”
”Metsähehtaareista karttuvan työtulon lisäksi metsässä tehdystä työstä karttuu lisää työtuloa 100 euroa päivässä.
Vuosityötuloa karttuu metsästä (v. 2018) Etelä-Suomessa ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 63,79 e/ha”Tuo yllä kirjoittamani 60 hehtaarin raja etelässä tulee siis silloin, kun ilmoittaa ettei työskentele metsässään lainkaan. Tässä on se ongelman ydin. Siis sen lisäksi ettei huomioida muualla olevaa eläketurvaa lainkaan.
Jean S:n kanssa samaa mieltä. Jos yhtään ymmärtää sijoittamisesta, huomaa ettei maksusta saa keskimäärin puoliakaan takaisin. Maltillisella 4,5 % (brutto)vuosituotolla laskettuna itse sijoittamalla raha tulee takaisin kolminkertaisena jo 25 vuoden jälkeen. Eläkemaksun saa takaisin (jos saa) lähes 80 vuotiaaksi elettyään, ja tämä siis ilman mitään tuottoa. Summa summarum, eläkemaksusta voi vähintään puolet laskea suoraan kuluksi. Olkoonkin, että se on eläkemaksuista edullisin.
Tässä menevät monella seniorilla asiat sekaisin. Itsekin olen sitä mieltä, että yhteiskunta saa ja voi pakottaa jokaisen maksamaan eläkemaksujaan jonnekin tietyn vähimmäismäärän. Iso ongelma tässä on siinä, että nyt maksuja pakotetaan maksamaan hehtaariperusteisesti, vaikka eläketurvasi olisi 100 % kunnossa jo toisaalla. Missä muussa sijoitusmuodossa sijoittaja pakotetaan maksamaan työeläkemaksua? Ei missään.
Sinänsä asia ei ole euroissa niin suuri kuin se on periaatteelisena ongelmana. Melan sivuilta löytyi hehtaarikohtaiset työtulotiedot ja tuo raja menee etelässä vuoden 2018 työtulolla 60 hehtaarin kohdalla – ilman hoitosopimusta tms. Rajalla ollessa työtuloksi määritellään ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 63,79 e/ha ja esimerkiksi juuri pakkorajan (3 828,13 euroa) ylitettyään vuosimaksu on luokkaa 500 euroa/vuosi. Jos tästä optimisti ajattelee vielä puolet saavansa takaisin, jää kuluksi 250 e / vuosi. Tämä ei mielestäni ole euroissa kovin huomattava, mutta periaatteellinen vääryys usein täysin ylimääräisenä pakkomaksuna muutenkin matalaa tuottoa antavalle sijoitusmuodolle on suuri.
Urokki, kerroit edellä, että ilmoitit Melalle 15 metsätyöpäivää. Silti kertomasi 1500 euron vuosimaksusta päätellen työtulona olisi noin 11500 euroa. Miten työpäiväsi metsässä voi olla yli 750 euron arvoinen? Mikä tässä nyt mättää? Onko vuosimaksu määrätty vain hehtaariperusteisesti ilmoituksestasi huolimatta?
Kiitokset Tolopainen tästä viimeisestä. Tämä kertoo ainakin minulle jo riittävästi. Huomaan, että minun on turha keskustella kanssasi ajankäytöstä. 😀
Tolopainen taitaa elää kapeassa omassa todellisuudessa ja kaikki muu on idioottimaista. Surullista. Jos ei halua työpäivän jälkeen metsätöihin, voi lähteä vaikka puolukkaan, sienestämään tai vaikka vain ulkoilemaan tai juoksemaan metsäpoluille. Kaikki tämä on paljon hankalampaa pimeässä ja voi jäädä kokonaan tekemättä. Olen melko varma, että jos pysyvään talvi/normaaliaikaan päädytään, todellisuus iskee moneen vasta seuraavana syksynä. Silloin on turha enää itkeä kesäajan perään. Ei näitä tulla uudelleen muuttamaan ihan hetkeen.
Jos Tolopainen tarkoitat ”päivänpituudella” valoisaa aikaa, niin olet oikeassa. Kesäajassa pysyminen ei pidennä päivän valoisaa aikaa, mutta sen sijaan pysyvään normaaliaikaan siirtyminen lyhentää valoisaa loppuiltapäivän ja illan aikaa. Tuo valoisa siirtyy varhaisen aamun ja aamuyön tunneille. Metsätalousyrittäjää tämä ei välttämättä kosketa lainkaan, eikä eläkeläistä, mutta päivätyön aikatauluissa kiinni olevaa kyllä.
Suurin osa talvi- eli normaaliajan kannattajista ei joko perustele kantaansa lainkaan tai peruste on: ”koska ennenkin”, ”koska se on normaali” tai ”loppuu se siirtely”. Loppuu se siirtely kesäajassakin. Kesäajan kannattajat ovat huolissaan huhti-, touko-, syys- ja lokakuun tunnin verran lyhyemmästä valoisasta illasta. Olen ehdottomasti Mottimasan linjoilla kesäajan kannalla. En tarvitse valoa klo 04-07, mutta klo 17-20 sille olisi todellakin käyttöä.
Toivon mukaan putte ei ainakaan noilla perusteilla äänestä talviaikaa. Tarkistapa vielä uudelleen valoisan tunnin siirtyminen. 🙂
>Eikös ainakin listaamattoman yrityksen omistaja saa yhteisöveron maksettuaan nostaa jonkin verran verottomia osinkoja, tietty osuus nettovarallisuudesta?
>Saa,
Ei saa. Tuo päättyi jo useampi vuosi sitten. Listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta 25 % on verotettavaa pääomatuloa ja loput verovapaata, joten käytännössä 7,5 % vero osingosta. Näin silloin, kun osinko ei ylitä 8 % yhtiön nettovarallisuudesta eikä osinko euroissa ylitä 150000 euroa.