Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Uudistuskulut 1000 taimelle on n. 600 €, 60 s /taimi
Ok, ehkä tässä ei sitten olekaan kyse oikeasta vertailusta. Jos olisi, tuokin hehtaari muokattaisiin ennen istutusta jollain tavalla ja se ei kuulu tuohon hintaan ainakaan tässä maassa.
Edit. Ja meneehän se laki rajan alle, jos ppa alittaa hakkuun jälkeisen ppa-alarajan. Ei siihen taimikokoiset puut liity. Uudistamisvelvoite on sitten asia erikseen ja se saattaa olla helppoa täyttää, jos niitä taimia on. Summa summarum, ei ole uudistaminen aivan suositusten mukaista noin, mutta eipä ole tavanomainen jk-hakkuukaan kyseessä. Voisi ehkä sanoa, että tuollaisilla laskelmilla ei kannata puhua varsinaisesta menetelmien vertailusta yhtään mitään.
Pystyt kyllä parempaan.
Miksi jätät jiikoossa vain 20 kiintoa kuitupuuta? Eikö se menisi jo lakirajan alle selvästi ja täytyisi uudistaa?
Toiseksi, miksi lasket uudistamiseen vain 600 euroa? Maksaahan se enemmän.
>On aivan mahdollista että Venäjällä on vähemmän lintuharrastajia
Sanoisin, että hyvin todennäköistä ja miksi niitä havaintoja edes minnekään ”lännen palveluun” kirjaisi…
Minulle taas on ollut jo pitkään täysin selvää, että Jovain ei käytä jatkuvaa kasvatusta eikä ole koskaan käyttänytkään. Jatkuva kasvatus on avohakkuuton. Jovainin metsät ovat joko just avohakattu tai tullaan avohakkaamaan. Peruskäsitteistä välittämättömyys on ollut selkeintä logiikkaa koko ajan.
Jovainille on liian vaikea pala siinä, että jk:ssa oikeastaan pidättäydytään osasta tuotosta heti nollavuonna.
Naulaa korkoja mihin? Ovatko osakkeet sun mielestä kannattamattomia? Mun mielestä ovat silloin, jos tavoittelen 20 % vuotuista tuottoa. Tämäntasoista ”suurta” viisautta professori Lähdekin tavoitteli ja luulee, että riittävän moni ei ymmärtäisi (jos ymmärtää itsekään). Kun ruuvaa korkoprosentin riittävän ylös, kaikki muuttuu ”kannattamattomaksi”. Oikeasti kannattamatonta on vain se, joka ei tuota plussaa inflaation suuruisella korkoprosentilla. Kaikki muu kuuluu kategoriaan ”ei ole riittävän kannattavaa” sijoittajan mielestä.
Ai, nytkö metsätalous on menossa Perkon mielestä kannattamattomaksi ihan kokonaan? Vai vain jaksollinen kasvatus? Jatkuvahan tuo sulle jatkuvaa rahavirtaa ja se on mielestäsi aivan lyömätön vaihtoehto oli sitten tietä tai ei.
>Kannattavuuslaskuissa on yrityksenarvo ( maapohja ja tie) mukana. Sekin kulu kertautuu vuosikymmenissä ja monesti ylittää myynnistä tulevan tuoton. Jotta laskutoimituksia pitää jatkaa jos sieltä se tulo kuitenkin tulisi.
Mistä nyt puhutaan? Nytkö jk-puut kulkee sahalle jo ilman tietäkin? Vain jaksollinen kasvatus tarvitsee tien?
Vain Perko voi ajatella, että maksimituloon voi päästä millä tahansa tavalla ja jättää sitten vaan ne kaikki kulut pois. Jo sen ”maksimaalisen tuoton kuvaajan” ymmärtämättä jääminen aikanaan alleviivaa sen, että tästä on turha jatkaa. Kohta pöllö saa taas vaan runoja ja sitaatteja osakseen. ?
Edit. On hyvin uskottavaa, että 15 % riittää kuluihin. Tähän on helppo päästä ajattelemalla, että omistaa esimerkiksi 70 hehtaaria niin, että on hehtaarin verran jokaisen ikäistä. Ei tarvita kuin yhteen ja vähennyslaskua ja lopuksi yksi jakolasku, jotta saa prosentit.
On aina jollain tavalla hienoa ja inhimillistä nähdä väärässä olevia professoreita. Ja tämä ei ole mielipidekysymys.
Nimenomaan tämä
”kannattavuuden paras pitkän ajan mittari ei ole korko, vaan tilan vuositulos eli vuotuisten tulojen ja menojen erotus”
tällaisenaan ei pidä paikkaansa. Metsätilan vuositulos yksinään ei kerro kannattavuudesta juuri mitään. Vuositulosten vuosikymmenten aikainen tilasto alkaa jo sitten kertoakin.
Edit. Ja on kyllä todettava, että jos nuo Lähteen kommentit pitivät taas paikkansa, niin on se vaan hurjaa mitä kaikkea voi proffankin statuksella suustaan ulos päästää.