Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Suorittavan kuvassa on kourakasat melkein kuin msahan jäljiltä. Hienoa! Jos tuosta tekee siistimpää, se menee jo turhaksi viilaamiseksi. Olen kyllä erilaisiakin nähnyt.
Mu:lle: Siksi siellä oli perässä kysymysmerkki. Se ei ollut väite. Pintapaine sinänsä on ihan järkevä asia laskettavaksi, mutta oikein tehtynä se ei ihan minuutissa onnistu ja vaatii renkaan koon lisäksi myös oletuksen ”kohtuullisesta” painumasta. Renkaan ”pinta-ala” kun kasvaa pienen painuman seurauksena. Telojen kohdalla taas usein oletetaan, että paino on jakautunut tasaisesti koko telan alueelle ja näinhän ei ole. Objektiivinen näissä kannattaa kuitenkin olla, jos hommaan ryhtyy.
Hienosti täällä näkyy eri nimimerkkien asenne asiaan jo ensimmäisessä viestissä. Asenne on se vaikein (käytännössä mahdoton) muutettava. Siinä mielessä keskustelu ei tule johtamaan yhtään mihinkään.
Ymmärrän toki suorittavan havutuspointin, mutta ei ne suinkaan käyttökelvottomaksi jää nekään ellei niitä ajouralle saa. Tasaisemman lannoitusvaikutuksen ne antavat. Onhan se todettu, että ison osan tunnetusta ”ajouravaikutuksesta” tekee havutuksen lannoittava vaikutus. Toki lisätila latvukselle ja juuristolle vaikuttaa myös.
Onhan noissa mu:n laskuissa virheitä. Isoimmat virheet tulevat kuitenkin alun oletuksista. Nämä on näitä, kun tarkoitushakuisesti koetetaan pyrkiä yhteen päämäärään eikä ole ajatuskaan olla objektiivinen ja löytää parasta vaihtoehtoa.
Oliko idea yrittää selittää miksi 20 tn moto olisi enskalle paras vaihtoehto? Heh, sopii jatkaa yrittämistä.
Metsuri motokuski, kannattaa lukaista tuo Aarre-lehden juttu.
”Rahkonen kertoo, että sujuvan koneen käsittelyn oppiminen vei muutamia vuosia. Tällä hetkellä hänen työsaavutuksensa ensiharvennuksissa on viitisen kuutiota tunnissa ja 0,5–1 hehtaaria päivässä. Rahkonen veloittaa palvelustaan 13–17 euroa kuutiolta kaadettavien puiden järeyden mukaan.
”En tee hommia aamusta iltamyöhään, vaan vain kuutisen tuntia päivässä. Hieman jo jäähdyttelen.””
Eikös moton koppi kestä päällekin kaatuvan? Ja lasit kestävät ketjuluodin? Onko niin, että teräketjua ei niin tiivisti pysty koteloimaan, etteikö luoti olisi edelleen mahdollinen rungon ja kotelon välistä? Eikös motoissa ketju pyöri reippaasti moottorisahaa nopeammin ja siinä tuo syy näihin ”luoteihin”?
Itse en usko, että tällä tukkia tehtäisiin mitenkään järkevästi. Ei tuolla ”heinähäkissä” todennäköisesti toimisi edes pitkä kuitu, saati sitten eri puulajit ellei sitten energiaksi mene kaikki. Olen ymmärtänyt koneen olleen ihan enskakone, kuten pienet yleensäkin.
Olen nähnyt tuon ”ristironkkeli” -videon. Kehittämistä löytyy. Ymmärtääkseni koneen kehitystyö pysähtyi nimenomaan viranomaisten turvallisuusmoitteisiin ihan komission tasolta vuonna 2008 ja viimeistään yrityksen omistajan päästyä autuaammille harvennuksille 2010. Ratkaisut turvallisuuspuutteisiin jäivät kehittämättä eikä projekti ole muita metsätahoja kiinnostanut. Muussa käytössähän tuo etäohjattava vehje edelleenkin kaiketi on.
Tuo mehtäukon kokemus kuulostaa ihan siltä kuin aegolius olisi messuilla esittelemässä Ponssen uutta motoa ja lopputulema olisi, että Ponssesta ei ole mihinkään. Jos esittelijä hieman epäonnistuu ja toimintaa vielä katsoo värilliset lasit päässään, saadaan hyvät jutut paikallisen Shellin kahvilaan. Jotenkin on näemmä kaikki netistä löytyvät positiiviset kokemukset jätetty noteeraamatta ja muutkin linkit katsomatta ja lukematta. Osa alan ammattilaisista on elättänyt itsensä näillä ”romuilla”. Mehtäukon suu vain käy edelleen. Siinä en voi auttaa.
Laitoin tänne tietoa tuosta vehkeestä lähinnä siksi, että keskustelemme tässä ketjussa pikkumotojen mahdollisuudesta ja siihen aiheeseen tuokin liittyy. Samoin ketjussa on ollut hieman lennokkaankin oloista roboharventajien suunnittelua. Mielestäni päätehakkuut tullaan automatisoimaan ensin. Ellei siihen(kään) pystytä, ei harvennusmetsään ole mitään asiaa. Ja jos joskus siihen suuntaan ollaan menossa, niin voisihan se olla tämän kokoluokan robo. En ihan ymmärrä miksi harvennusrobon pitäisi olla kymmeniä tonneja. Toisessa ääripäässä on kapea ja ketterä kone lyhyellä puomilla. Toki ajourat tarvitaan silti. Uraväliä on vaikeaa kasvattaa ellei koneen mukana kulje yhtään runkoa. Siihen taisi Lassekin viitata aiemmin tänään.
Harvennusrobon suurimpana haasteena pidän kuitenkin onnistuneen puuvalinnan tekemistä ja siksi en hengitystä tätä odottaessa pidättäisi.
>– Eli siis mitkä edut?
En usko, että tähän tarvitsee vastata. Luotan siihen, että osaamista on ja Visakallo tietää hyvin itse mitä etuja tällaisella (ja manuharvennuksellakin) koetetaan tavoitella. Eri mieltä saa toki olla onko niitä hyötyjä vai ei.
Metsänkasvattaja on oikeassa. Siihen tämä kone ymmärtääkseni kaatui. Hakusanoilla ”harveri eu” löytää asiaan liittyvän pdf-tiedoston. Viranomaisten kanta on ollut, että ketjuluodin lisäksi koneen kaatuminen kaltevassa maastossa on ollut liian suuri riski.
>Mehtäukko on tainnu olla pihalla ja metsässä koneiden puikoissa enempi kuin aeogolius kykenee kuvittelemaan.
Hyvä jos niin, mutta tuo kokemuksen mukanaan tuoma tieto ja kunnioittava suhtautuminen jäi jotenkin puuttumaan viestistäsi. Ehkä en niitä vain osannut nähdä.