Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Suorittavan ensimmäinen ja viimeinen kappale ovat mielestäni ristiriidassa. Ensimmäisestä olen samaa mieltä. Viimeisestä en.
Kyllä kait vähimmillä vaurioilla koko puuston kiertoaikana voidaan selvitä, kun varhaisperkaus ja taimikonhoito tehdään ajoissa?
En ymmärrä mitä tarkoittavat enskan ”reilut puuston järeytymisen huomioivat ajourat”. Kyllä ihan asianmukaiset, suorat, enimmäkseen nelimetriset (kaarteissa ja kaltevassa toki leveämmät) hoitavat tehtävänsä ja palvelevat myös kakkosharvennuksessa. Ylimääräinen leveys on ylimääräistä. Se on virhe, vaikka kuinka asiaa hämmennettäisiin. Tuollaiset 3,5 metriset ajokoneet enskoissa ovat joko provosointia tai suoraa hölmöyttä. Kumma, että tuosta ”yleisimmästä vaihtoehdosta” ei ole vielä edes puheita kuullut, paitsi täällä palstalla.
Aina välillä täällä sanotaan tehtävän helkkarinmoisia havupatjoja yli kymmenmetrisillä puomeilla. Sitten, kun keskustellaan ajourien leveydestä, niin heti ollaan juurenniskat rikkomassa. Mihin se patja silloin unohtuu?
Ei huomautettavien harvennushakkuiden määriä tarvitse edes ihmetellä, jos suositukset eivät ole edes tavoitteena.
>On erittäin harvinaista, jos onnistuu sahaamaan itseään raivaussahalla
Ja olisiko vielä niinkin ettei raivurin terä viiltosuojahousuun edes pysähtyisi?
Ehkä viiltosuojahousun käyttöön on joku muu syy, mutta edellisten tapaan suosittelen vahvasti raivaushousua. Itsellä huskun sellaiset. Etuosa on mukavan paksua ja suojaavan tuntuista ja oikealla lonkalla on ”sisätasku”, johon saa halutessaan pehmustetta raivaussahaa pehmittämään. Omasta mielestäni henkseleillä varustettuna loistavat metsähousut.
Tämä kuski ei ole vielä ymmärtänyt asiaa.
Itse en ainakaan tuskaile juurikäävän kanssa yhtään. Kyllähän täällä jotkut tuskailivat, mutta se johtui kait enemmän hoitorästien huolesta.
En tingi ajouristakaan yhtään, mutta viisimetrisiä uria ei metsiini tule. Se ei ole tinkimistä. Se on järjen käyttöä.
Yhtä ainutta kolhua en ole vielä juurenniskoissa nähnyt. No, eipä ole ollut harvennuksista pystykauppojakaan. Ei varmaan sattumaa?
Edit. Melko selkeiltä vaikuttaa nämä asenteiden erot. Kerronpa senkin, että eräs motovideoita tubeen tekevä henkilö osoitti jonkin videon kommenteissaan vähättelevää asennetta juurikääpää kohtaan. Nämä samat kaverit sitten tekevät kesähakkuillakin kantosuojauksen omavalvontaa ja mo:t ja Luke ihmettelee, kun kääpä vaan leviää. Miten korjata asenne?
>Kun runkoluku laskee reiluun tuhanteen, ei ajourilla enää ole väliä.
Nostan nyt tämän vielä tuolta alkupään viesteistä. Kyllähän tuhannen kieppeillä ajouralla on vielä selkeä merkitys. Ajoura ei vaikuta tuotokseen enää kakkosesta eteenpäin. Silloinhan ollaan runkoluvussa lähempänä 600:a.
Puukin laskelmat ovat samankaltaisia mihin olen itsekin päätynyt. Perusajatus on se, että tuotoksen kannalta esimerkiksi uran leveneminen neljästä metristä viiteen tai yli on pahasta. Reunapuut eivät pysty hyödyntämään lisääntynyttä uraleveyttä. On huomioitava myös se, että ns. ajouravaikutuksesta puuston kasvuun iso osa tulee havutuksesta. Jos osa havuista olisi myös ”haamu-uralla”, kasvaisi ajourien välipuut vastaavasti hieman paremmin.
>Toi matsi tais mennä mehtäukolle 5-0
Mikä matsi? Jos mehtäukko katsoo uransa edenneen metsurista pienen koneen kautta keskiraskaaseen ja pitää aiempia vaihtoehtoja metsän kannalta nykyistä huonompana, on jotain pielessä. Tuskin vaihto pikkukoneesta keskiraskaaseen tapahtui sen vuoksi, että pikkukoneen jäljiltä metsä jäi enskan jäljiltä aina niin pahuksen huonoksi, että kone piti vaihtaa isompaan ja parempaan? Eiköhän ne talousasiat tuon ole ratkaisseet, eikä koneen toimivuus enskalla.
>Sen yli 40v mitä metsiä hoitanut niin yhtään lahon tai tautien lisäystä en ole saanut aikaan raivaamalla kaikkia puulajeja kaikkina aikoina
Lämpimät onnittelut Aplille juurikäävättömistä metsistä! Monella muulla ei ole noin hyvä tilanne ja se pahenee koko ajan. Jos taas Aplillakin on jossain kuusentyvessä lahoa ollut, niin miten se on sinne päässyt?
>Kun puhutaan että tutkijat sitä ja tutkijat tätä, todellisuus on silloin hyvin kaukana valitettavasti
Koko 1980 -luku taidettiin tehdä kesähakkuita täyttä häkää ilman kantosuojausta. Ongelmaan herättiin vasta 1990-luvun vaihteessa ja syyhän on tietysti hölmöjen tutkijoiden eikä juurikäävän?
>Varmaan se teillä voi olla noin. Täällä se ei ole. Teidän täytyy sitten siellä kantaa vetenne. Yleistää ei voi tässäkään tapauksessa.
Itsekin jätit yleistämättä?
On totta, että pääosa rehevien pohjien raivauksesta on lehtipuun poistoa. Siksi jo litran pikkupullosta taitaa riittää hyvän matkaa. Männyntaimikoiden harvennuksiin en kesällä menisi minäkään, kuten Metsäkupsakin tuossa yllä jo totesi.
Ai tämä?
>Kun lähdetään siitä että keli-olosuhteet on oltava kohtuullisesti kohdillaan, eihän mitään moottoriteitä tarvita.
Asia siis korjattu, hienoa! En ollut tietoinen, että kaikki virheellisesti tehdyt harvennukset tehdään huonoissa keliolosuhteissa.
Minulle ei ole mitään väliä sillä mikä on Komatsun, Ponssen jne leveys ja tarve. Ainoa asia mikä ratkaisee on ajouran leveys ja puiden sijainti, kun se Komatsu tai Ponsse poistuu palstalta. Jos nämä kaksi asiaa ovat enskassa yleisesti päin sitä itseään, eikä asialle voi jälkikäteen muuta kuin ”soo soo”, ei tarvitse ihmetellä miksi aihe kiinnostaa.
Minulle on ollut yllätys huomata kuinka moni metsänomistajakin(?) nykytilannetta kaikesta huolimatta puolustelee, selittelee ja vähättelee. Tilastot kertovat, että asiassa on hirmuisesti korjattavaa ja tutkimus kertoo, että tappio on merkittävä. Keskustelu siitä miten korjaus tehdään ei tällä palstalla juuri edes ala ja joka välissä pitkin ketjuja on sitä ongelman vähättelyä ja selittelyä.
Tätä aihetta on käsitelty jo ties kuinka monessa palstan ketjussa. Enkä ole edes montaa vuotta palstaa seurannut. Kiitos jälleen aloittajalle!
Jos aihe kiinnostaa, niin ehdottomasti kannattaa lukaista tämä:
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/522339
>jos saa 1000€ Kemeraa ja verotettavaa jää 200€, menee 60€ vero, jonka maksaa valtio
En ymmärrä miten valtio maksaa tuon 60 euron veron? Kyllähän mo sen maksaa, kylläkin saadusta tuesta.
Jos nyt Tolopaisen ajatusta yhtään ymmärsin, niin samalla logiikalla ruokakaupassa en maksa ostoksiani, vaan työnantajani tekee sen.